24
maalis
2016

PB: Kimmo Kiljunen ja Ahneet Eläkeläiset

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa “Kimmo Kiljunen ja Ahneet Eläkeläiset“. Se voisi olla bändin nimi, mutta valitettavasti kyseessä on kansalaisaloitteen taustajoukko.

 

Eduskunnasta tipahtanut ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen on laatinut kansalaisaloitteen, joka tähtää ns. taitetusta indeksistä luopumiseen.

 

Taitettu indeksi liittyy eläkkeisiin, ja tarkoittaa niiden korottamista vuosittain lähinnä kuluttajahintojen muutoksen perusteella. Tämän asemesta Kiljunen haluaisi kytkeä eläkkeet suoraan palkkojen kehitykseen. Epäilemättä moni eläkeläinen voisi lisärahaa kaivatakin, mutta haittapuolena on, että Kiljusen mallilla rahakirstut tyhjenisivät Eläketurvakeskuksen mukaan muutamassa vuosikymmenessä. Siinä häviäisivät sitten ne vähäisetkin säästöt, joita nykyiset kolmi- ja nelikymppiset toivoivat jäävän eläkemaksuistaan vielä heidän omiinkin eläkkeisiinsä.

 

Eläketurvakeskuksen arvio aloitteen vaikutuksesta

Eläketurvakeskuksen arvio aloitteen vaikutuksesta

 

Palkkakehityksen olisi tarkoitus perustua esimerkiksi tuottavuuden kasvuun. No siihenhän se ei Suomessa tunnetusti kyllä perustu, mutta kun ei eläkeläisten tuottavuuskaan mihinkään kasva, tämä aloite kuuluu roskakoriin. Sinne se ei kuitenkaan mene. Se menee eduskuntaan nyt jo yli 80 000 allekirjoittajan lähettämänä.

 

Mielenkiintoisella tavalla Kiljusen aloite kuvastaa sitä suurten ikäluokkien sotaa nuorempiaan vastaan, mistä Päivän Byrokraatti on jo aiemminkin puhunut. Suuret ikäluokat eivät itse maksaneet työuransa aikana korkeita veroja tai eläkevakuutusmaksuja, eivätkä siksi säästäneet tarpeeksi omaa eläkettään varten, mutta he odottavat silti jälkeensä tulleiden maksavan heille korkean elintason.

 

eläkevakuutusmaksut

 

Ilmiö ei ole yksin suomalainen. Enimmäkseen vasemmistolainen The Guardian julkaisi muutama viikko sitten runsasta huomiota herättäneen artikkelin, jossa todettiin, että ympäri Eurooppaa nuoremmat ikäluokat ovat jääneet sodanjälkeisiä suuria ikäluokkia huonompaan asemaan. The Guardianin mukaan tilanne on muuttunut ratkaisevasti viimeisen 30 vuoden aikana. Kun nuoret aikuiset ennen tienasivat kansallista keskipalkkaa enemmän, nuorten aikuisten tienestit ovat nyt romahtaneet monissa maissa 20 prosenttia alle keskitulojen. Samaan aikaan eläkeläisten tulot ovat kuitenkin nousseet.

 

Esimerkiksi Ranskassa on ensimmäistä kertaa havaittu tilanne, jossa tuoreiden eläkeläisten käytettävissä olevat tulot ovat keskimäärin korkeammat kuin alle 50-vuotiaiden ”perheenpäiden” tulot. Italiassa keskiverto alle 35-vuotias oli pienituloisempi kuin keskimääräinen, alle 80-vuotias eläkeläinen.

 

Ensimmäistä kertaa historiassa ei siis enää käykään niin, että seuraava ikäluokka on edeltäjäänsä hyvinvoivempi. Suomessa tämä ero näkyy hyvin drastisesti. Taantuvassa taloudessa työpaikkojensa puolesta pelkäävät nuoret musertuvat lainataakkansa alle, ja kesämökkeihin tai muihin vapaa-ajan investointeihin jää harvemmalla mahdollisuutta. Sen sijaan suurilla ikäluokilla on mahdollisuus järjestellä itselleen eläkepäivien mukavuuksia.

 

Mikäpä siinä, jos ne vain olisi itse ansaittu.

 

 

 

3 vastausta

  1. ceterum censeo

    “Suuret ikäluokat eivät itse maksaneet työuransa aikana korkeita veroja tai eläkevakuutusmaksuja, eivätkä siksi säästäneet tarpeeksi omaa eläkettään varten”.

    Päivän byrokraatti voisi ensin perehtyä verotuksen kehitykseen ja palata tuohin näkemykseen suurten ikäluokkien verotuksen tasosta sitten paremman tietämyksen varassa. Ja mitä tulee eläkemaksuihin, täyden työuran tehneen suuriin ikäluokkiin kuuluvan eläkemaksut kattavat hänen nykytasoisen eläkkeensä suunnilleen 85 vuoden ikään asti, jos suoritetuille maksuille lasketaan 3 % reaalikorko, joka on eläkerahastojen todellista tuotooa matalampi.

    1. Päivän Byrokraatti

      Verotuksen osalta olet kyllä osittain oikeassa, veroprosentit ovat välillä käyneet nykyistä korkeammallakin. Työeläkemaksujen osalta olemme kuitenkin täysin oikeassa. Maksetut eläkemaksut eivät suinkaan kata tulevia eläkkeitä, rahastointiaste on vaihdellut 20-30 % välillä. Eläkkeiden maksaminen on suurimmalta osin sen varassa, että seuraavat työntekijäsukupolvet jatkavat eläkemaksujen suorittamista.

    2. Päivän Byrokraatti

      Ai niin, vielä kiitokset Ceterum Censeo lukuisista hyvistä kommenteistasi eri juttuihimme. Luettu on!