Päivän Byrokraatti

Please Wait...

Päivän Byrokraatti

PB: Puolen miljardin raitiovaunusilta ei ole investointi, vaan kulu

By | 2.9.2016
6 Comments
  • author avatar
    ceterum censeo 3 vuotta ago Vastaa

    John Allen Paulos kirjoitti joskus 1960-luvulla kirjan Numerotaidottomuus. Se käsittelee matemaattista lukutaidottomuutta ja sen seurauksia. Kyvyttömyys lukujen, suuruusluokkien, todennäköisyyksien ja kausaliteettien ymmärtämiseen vaivaa monia muuten järkevän tuntuisia ihmisiä. Tämä johtaa muun muassa haluttomuuteen loogisten johtopäätösten tekoon ja loogisesta argumentoinnista piittaamattomuuteen.

    Kruununusillat on yksi esimerkki tällaisen numerotaidottomuuden seurauksista, ellei sitten kyse ole suorastaan korruptiosta. Nämä eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Sillalle valittiin mahdollisimman pitkä ja kallis linjaus. Samalla päätettiin, että sille lasketaan mahdollisimman vähän liikennettä. Kustannukset siis maksimoitiin ja käyttö minimoitiin.
    Monet varmaan muistavat (vaikkeivät poliitikot välttämättä siihen muistamiseen uskokaan), että kesällä 2013 siltarakenteiden hinta-arvio oli 77 miljoonaa ja tämän päälle tulevien muiden töiden, kuten katuverkon ja raitiotien rakentamisen jälkeen kokonaiskustannukset 210 miljoonaa. Keväällä julkistetun yleissuunnitelman mukaan hanke maksaa jo 360 miljoonaa.
    Hankkeen perusteluina käytettyjen ennusteiden mukaan noin 37 000 matkustajaa käyttää raitioyhteyttä vuorokaudessa. Lisäksi siltoja arvioitiin käyttävän vuorokaudessa 3 000 pyöräilijän ja jalankulkijan. Jos raitiovaunut liikennöisivät Helsingin normaalilla 10 minuutin vuorovälillä 16 tuntia vuorokaudessa, tästä tulisi 96 sillan ylitystä suuntaansa, eli pyöristettynä kaikkiaan 200 sillan ylitystä vuorokaudessa. Raitiovaunun keskimääräiseksi matkustajamääräksi tulee tällöin 185 matkustajaa. Helsingin raitiovaunuissa on mallita riippuen 55 – 85 istumapaikkaa. Seisomapaikoilla olisi siis keskimäärin runsaat 100 matkustajaa, eli vaunut kulkisivat aina tupaten täynnä. Suhtaudun tuohon arvioon skeptisesti, sillä vaikka ahkera raitiovaunumatkustaja olenkin, seisomaan olen joutunut hyvin harvoin.

    Eikä tuo fillaristien määrä tuntunut juurikaan uskottavammalta. Sehän tarkoittaisi, että fillaristeja menisin sillan yli enintään 20. sekunnin välein kesät talvet varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan.

    No pieniähän ovat silakat joulukaloiksi. Nuo samat tahot virittelevät rautatietunnelia Helsingin ja Tallinnan välille. Ja sen tutkimiseen on jopa kaadettu rahaakin. Ja sen hullutuksen kustannukset olisivat jopa näiden varhaisten myyntipuheidenkin mukaan Kruunusiltoihin verrattuna vähintään 30 kertaiset.

  • author avatar
    Stoppi vihreydelle 3 vuotta ago Vastaa

    Aivokääpiömäisyyttä. Mutta sitähän tämä nykyinen kaupunkisuunnittelu on muutenkin, koska joka paikka aiotaan änkeä täyteen Ceausescumaisen megalomaanisia betonimonoliitteja. Eli viherstalinismi suuri, ihminen pieni?

    Ja kirsikkana kakun päällä sitten vielä tuo autoilun vihaaminen. Eli Helsinki 2050 = Peking 1950 :D

    • author avatar
      ceterum censeo 3 vuotta ago Vastaa

      Taidat olla optimisti. Pekingissä pidettiin sentään järjestystä yllä. Veikkaisin, että Helsinki 2050 on pikemminkin Detroit 2010. Tosin ilman autoja.

  • author avatar
    Karl kauste 3 vuotta ago Vastaa

    Poliitikot rakastavat veroja. Verot ovat poliitikoille tuloa, jonka he voivat sitten jakaa edelleen toiselle väestönosalle. Samaa rahaa voi myös käyttää omaa äänestäjäkuntaa tai ideologiaa kosikeevaan hankkeeseen. Samalla tavalla kuten Kepu haluaa kaupunkilaisten rahat maaseudulla asuvien taskuun. Maanviljely on tässä mekanismissa vain väline, jolla asia perustellaan. Kun tämän rahansiirton syvimmän periaatteen ymmärtää, niin ymmärtää ettei sillan kanattavuudella tai järkevyydellä ole mitään merkitystä. Sehän vain palvelee Vihreää ideologiaa ja on oikea voimannäyttö kuinka Me voimme tehdä muiden rahoilla ihan mitä halutaan.

  • author avatar
    fdsjkarrekj 3 vuotta ago Vastaa

    Tutkitaans nyt tuon sillan tarpeellisuutta:
    1. Keskeisimpänä perusteella sillalle on käytetty Kruunuvuorenrannan rakentamista sillan itäpäähän. Siitä on suunniteltu ihan tiivistä ja kaupunkimaista aluetta, suunnilleen samanlaista kuin vaikka Kalasatamasta.
    2. Nykyisestä keskustasta Kruunuvuorenranta on noin neljän kilometrin päässä, samalla etäisyydellä kuin Ruskeasuo, Toukola ja Lautta- ja Kulosaari. Jos siis tarvitaan lisää kantakaupunkia, olisi varmaan kannattavampaa täydennysrakentaa ed. mainittuja lähiöitä siltakustannusten välttämiseksi.
    3. Pasilan suunnitelmien vuoksi voidaan olettaa, että Helsingin painopiste siirtyy pohjoisemmaksi eli vieläkin kauemmaksi Kruunuvuorenrannasta; toinen syy olla rakentamatta siltaa ja Kruunuvuorenrantaa niin tiiviiksi.

    Kaupunkisuunnittelussa kannatan pitkälti 1800-luvun periaatteisiin palaamista: kun kaupunki kaavoittaa, se kaavoittaa ruutukaavaa, ellei maasto muuta vaadi, jakaa korttelit tonteiksi ja antaa tontinomistajille (lähes) vapaat kädet. Joitakin viheralueita kaupunki voi toki ylläpitää. Kun siis puhun lähiöiden täydennysrakentamisesta, tarkoitan, että niiden tontinomistajille tulee antaa vapaus myydä aluettaan rakennusmaaksi, en sitä, että poliitikot määräävät: ”nyt tähän tulee tämän ja tämän näköinen talo, onko kysyttävää?”.

  • author avatar
    ObjektivistinBulla 3 vuotta ago Vastaa

    Julkisen päätöksenteon teoria kertoo, että politbyroo haluaa maksimoida budjettinsa, koska se haluaa maksimoida oman hyötyfunktionsa.

    Niin kauan kuin suomalaiset jollain tasolla uskovat, että politbyroo ajaa ”pienen ihmisen asiaa” tai ”edistää kansalaisten hyvinvointia” tai muita harhoja, politbyroo voi rauhassa jatkaa kuppaustaan.

    Valitettavasti Suomessa, jossa opetuksen monopoli on politbyroon hallussa, yhä uudet ikäluokat indokrinoidaan tähän samaan dogmaan. Tyhmiä eivät ole siis soopaa puhuvat politbyroon edustajat, vaan kansalaiset, jotka ihmettelevät politbyroon tyhmiä puheita. Poliittisessa vallankäytössä on taitoa puhua tyhmiä, jos sillä saavuttaa isomman kakunpalan itselleen. Suomessa tyhmien puhuminen toimii harvinaisen hyvin.

    Ei auta, että kansalaiset yhä uudelleen todistavat dogman todenvastaisuutta. Niin kuin Fields sanoi: joka minuutti syntyy uusi huijattava.

    Karman laki menee niin, että kansakunta saa juuri niin hyvät johtajat kuin se ansaitsee.

Leave a Comment

Päivän Byrokraatti on yhteiskunnallinen ajakohtaissatiiri, joka kannattaa tervettä järkeä, yksilönvapauksia, sanan- ja mielipiteenvapautta, tasa-arvoa ja markkinataloutta.