Päivän Byrokraatti

Please Wait...

Päivän Byrokraatti

PB: Paavo Väyrynen lähtee ehdokkaaksi Helsingissä pitääkseen ihmiset maaseudulla

By | helmikuu 21, 2017
11 Comments
  • author avatar
    ceterum censeo 9 kuukautta ago Vastaa

    Taitaa olla niin, että Paavo yrittää lyödä Keskustaa sinne, missä tekee kipeää. Ja se heikko kohta on Helsinki, jonne Keskusta on yrittänyt asemoitua huonolla menestyksellä. Tällä kierroksella Keskustan asemaa vielä heikentää Laura Kolben asettaminen pormestariehdokkaaksi, Kolbe kun asettui Guggenheimin puolustajaksi vaikka Keskustan potentiaaliset äänestäjät ovat valtaosin sen vastustajia. Paavon laskelmat todennäköisesti jopa osuvat oikeaan, sillä hän tulee saamaan ääniä niiltä, jotka olisivat muuten äänestäneet Keskustaa, muualta tuskin juurikaan. Mitä hän tästä hyötyy, on tietysti toinen asia, mutta kiusa se on pienikin kiusa.

  • author avatar
    Rottakuningas 9 kuukautta ago Vastaa

    Asiaa sivuten – kaupungistumiseen liittyy myös toinen asia, jota kukin voi omista lähtökohdistaan pitää joko toivottavana tai epätoivottavana.

    John B. Calhoun teki 1960-luvun alkupuolella rottakokeita. Rotille tarjottiin loputtomasti ravintoa ja runsaasti virikkeitä, mutta tilaa oli rajallisesti. Rottapopulaatio kasvoi kasvamistaan, kunnes yhtäkkiä rottia oli liikaa. Seurasi seuraavanlaisia oireita.

    Ensin naarasrotat tulivat aggressiivisiksi, hyökäten urosrottien kimppuun jos nämä tulivat lähelle. Nopeaan tahtiin urosrotat ymmärsivät yskän ja alkoivat välttelemään naarasrottia. Urosrotat keskittyivät sukimaan itseään, eivätkä enää tehneet elettäkään päästäkseen parittelemaan. Rottien yhteiskunta romahti.

    Poikasten määrä romahti ja lopulta loppui kokonaan. Jonkin ajan kuluttua viimeinenkin rotta kuoli.

    Calhoun toisti kokeen monia kertoja, ja lopputulos oli aina sama: liian väestöntiheyden aiheuttama stressi tuhosi rottien yhteiskuntarakenteen ja sukupuolten välit – eikä yhteiskunta enää kyennyt toipumaan siitä.

    On tietenkin rehellistä todeta että rotat ovat rottia ja ihmiset ovat ihmisiä, mutta minulla on vahva epäily siitä että sama toimii myös ihmisten kanssa. Ensimmäinen oire rotilla oli jotain jota voitaisiin kuvailla lähinnä radikaalifeminismiksi. Miesvihainen irrationaalinen raivo. Tämä johtaa miesten vapaaehtoiseen vetäytymiseen parisuhdemarkkinoilta, mikä näkyy paitsi alkoholismina, myös vetäytymisenä tietokonepelien jne. pariin. Yhdysvaltoihin on syntynyt myös Men Going Their Own Way -liike, jossa (ressukat) vain toteavat naisten olevan liian iso vaiva ja riski parisuhdetta varten, ja keskittyvät pornon katseluun, pelaamiseen ja kavereiden kanssa oluen juomiseen.

    Kaupunkilaiset myös hankkivat vähemmän lapsia kuin maaseudulla asuvat, ja lapsettomien ja sinkkujen osuus on kaupungeissa huomattavasti haja-asutusalueita suurempi – vaikka naisten siirtyminen kaupunkeihin jättääkin maaseudulle runsaasti aikamiespoikia.

    Myös galluppien mukaan haja-asutusalueilla asuvat ovat onnellisempia, terveempiä ja stressittömämpiä, kuin kaupungeissa asuvat. Rottakokeiden perusteella voisi tehdä hypoteesin, jonka mukaan radikaalifeminismi on nisäkkäiden biologinen ominaisuus, jonka ahtauden ja tungoksen aikaansaama stressi käynnistää. Ehkä sen tarkoitus onkin populaation koon rajoittaminen, joka rottakokeen kaltaisessa luonnottomassa tilanteessa vain karkaa käsistä?

    Minusta näyttää että kaupungit toimivat myös ihmisten tapauksissa ”behavioral sink”:einä, joiksi Calhoun nimesi rottien romahtavat yhteiskunnat. Ihmisten tapauksissa toki tungos ei ole aivan niin ahdistavissa mitoissa, ja vain herkimmät oireilevat näkyvästi. Lisäksi maaseudulta siirtyy jatkuvasti uutta ihmismateriaalia suurkaupunkeihin kuihtumaan.

    Hyvänä puolena tämä tulee rajoittamaan ihmiskunnan lukumäärää. Itse en kuitenkaan haluaisi moisiin loukkuihin muuttaa, enkä samaa toivoisi myöskään jälkikasvultani. Suurkaupunkiin muuttaminen näyttää olevan biologinen umpikuja.

    Mutta te muut voitte toki mennä. Jääpä minun geeneilleni enemmän lebensraumia.

    • author avatar
      Tita 9 kuukautta ago Vastaa

      Aivan! Tuo kehitys on jo nähtävillä suurkaupungeissa. Täällä maalla elämä sujuu leppoisaan tahtiin ja ihmiset ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä ja onnellisiakin. Sitten kun ei enää pysty asumaan maalla, on aika lähteä näivettymään kaupungin palveluiden äärelle. Silloinhan sitä jo ”joutaakin” poistoihin.

      • author avatar
        ksee 9 kuukautta ago Vastaa

        Juu, on leppoisaa – tutuntuttujen joukossa on maalle muuttaneita opettajia ja hammaslääkäreitä – kuuleman mukaan saunakaljat(kin) pitää käydä ostamassa vaivihkaa lähimässä kaupungissa. Koko kylä näet tietää viimeistään aamulla mitä ostoskorissa oli, jos käy asioimassa oman kylän kaupoissa – ja ai sitä taivastelun määrää, jos nuori naisopettaja ostaa vaikka yhden olutpullon.

        Kaupungissa kukaan ei välitä paskaakaan – ja se on hyvä se.

    • author avatar
      Markus-setä 9 kuukautta ago Vastaa

      Olen huomannut saman ilmiön opiskeluvuosinani muutettuani kepumaalta pk-seudulle. Naaraat käyttäytyivät aggressiivisesti, mutta tapa oli oikein mairitteleva nuoren jullin mielestä. Vielä näin keski-ikäisenäkin lähibaarissa piipahtaessa saatan törmätä aggressiivisiin naaraisiin, mutta olen jo kerennyt lisääntyä – kiitos ahtaasti asuvien ylikansoitettujen naaraiden -tai erään naaraan- täällä.

  • author avatar
    papana 9 kuukautta ago Vastaa

    Otsikossa paavoväyrysen kunnallisvaaliehdokkuus jota seuraa aiheen vierestä omituinen puheenvuoro kaupungistumisen kiistattomista eduista, joita kukaan ei kiistä. Isossa mittakaavassa oleellisinta ei kuitenkaan ole tuotannon tehokkuus, innovaatiot, eikä elintasokaan, vaan ihmisten onnellisuus. Enpä osaa sanoa varmaksi, mutta kosmopoliittiakin onnellisemmalta vaikuttaa sademetsässä asuva afrikkalainen.

    • author avatar
      Päivän Byrokraatti 9 kuukautta ago Vastaa

      Paitsi että Kepu kiistää.

      • author avatar
        papana 9 kuukautta ago Vastaa

        Pitäisiköhän keskustalla olla lainkaan helsingissä kunnallisvaaliehdokasta, koska ovat erimielisiä kaupungistumisen hyödyistä.. ?

    • author avatar
      ksee 9 kuukautta ago Vastaa

      Juu – tähänhän kansainvälinen onnellisuustutkimuskin on päätynyt. Viidakon kakkimajojen ulkopuolelta onnellisimmat ihmiset löytyvät mm. Venzuelasta ja Kuubasta – ja koska emmehän me tietenkään hetkeäkään epäile arvostettujen onnellisuustutkijoiden tieteellisiä tuloksia, niin jos viidakkoon muuttaminen ei onnistu, niin voisimme kokeilla siirtymistä bolivarilaiseen sosialismiin.

      Sivunmennen todeten bolivarismihan on onnitunut kaiken muun hyvä lisäksi parantamaa kansakuntia riivaavan ylipaino-ongelman: tehokas Maduro-dieetti on pudottanut kansalaisten ylipainoa keskimäärin 9 kilolla! Tähän ei kapitalistinen tiede kykene:

      https://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/venezuela%20dieetti-61828

      • author avatar
        aksdee 9 kuukautta ago Vastaa

        selvä sitten. paras argumentti paavo väyrysen ehdokkuutta vastaan on venezuelan hyperinflaatio.

  • author avatar
    Jani Laaksonen 9 kuukautta ago Vastaa

    > Toisin sanoen, Paavo Väyrynen pyrkinee tekemään
    > valtuustossa mahdollisimman huonoja päätöksiä

    Tässä nyt asetat yhden poliitikon sanan toisen poliitikon sanaa vastaan ja toteat, että jompi kumpi on oikeassa, koska toinen heistä on Paavo Väyrynen.

Leave a Comment

Päivän Byrokraatti on yhteiskunnallinen ajakohtaissatiiri, joka kannattaa tervettä järkeä, yksilönvapauksia, sanan- ja mielipiteenvapautta, tasa-arvoa ja markkinataloutta.