PB: Suomi on YKKÖNEN!
Päivän Byrokraatti -palkinnon saavat ne kymmenet tuhannet virkahenkilöt, sadat kansanedustajat ja kymmenet ministerit, jotka ovat useamman vuosikymmenen pyyteettömästi ja vaivojaan säästämättä AY-liikkeen avustuksella raataneet tämän eteen. Nyt se on saavutettu ja Suomi on YKKÖNEN.
Lämpimät onnittelut kaikille asianosaisille!
Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat siis koko EU-alueen suurimmat. Aivan mahtava saavutus.
Mihin se sitten vaikuttaa? Jos julkisilla menoilla olisi keynesiläisten väittämä elvyttävä vaikutus, niin viive näyttäisi sitten ainakin olevan niin pitkä, että potilas ehtii kuolla ennen kuin lääke ehtii vaikuttaa. Ainakaan kahdeksan vuotta velkarahan syytämistä ei näytä vielä riittävän. Voihan sitä toki jatkaa kunnes konkurssi iskee, mutta kansantaloudesta ehkä parhaiten kärryillä olevaa kansanedustajaa Elina Lepomäkeä (kok) lainataksemme, meillä ei oikeasti olisi varaa toiseen menettyyn vuosikymmeneen.
Muutamasta graafista näkee ihan suoraan mitä tässä on tapahtumassa.
Suomen, samoin kuin muidenkin pohjoismaiden vauraus luotiin ympäristössä, jossa hyvinvointivaltio ja alati paisuva julkinen sektori eivät vielä olleet rasitteena. Talouskeskusteluun aktiivisesti osallistuva Jouni Flemming on kerännyt alla olevaan graafiin pitkän aikasarjan, joka näyttää, kuinka hyvinvointivaltion rakentaminen Pekka Kuusen opein 1960-luvulta alkaen käynnisti julkisen sektorin kiihtyvän kasvun. Se pysähtyy oikeastaan vain 1990-luvun lamaan, jossa olisi ollut tilaisuus arvioida kehityssuuntaa uudelleen, mutta heti lääkkeiden (leikkaukset) tepsittyä, alkoi taas sama tuhlaaminen ja jakovarasta puhuminen.
Kehitys on jopa niin groteskia, että 1950-luvulta tähän päivään julkisen sektorin työpaikkojen määrä on yli nelinkertaistunut, mutta samaan aikaan yksityisellä sektorilla työskentelevien lukumäärä on vähentynyt!
Tätä faktaa silmällä pitäen on lähes käsittämätöntä, että maamme on selvinnyt edes niin hyvin kuin se on.
Lähde: tilastokeskus
Ja, rakkaat ystävät, tämä siitä seuraa. Alla oleva kuvaaja paljastaa surullisen hyvin, kuinka meidän kykymme tuottaa talouskasvua on kääntäen verrannollinen julkisen sektorimme suhteelliseen kokoon. Sitä mukaa kuin julkinen sektori on kasvanut 60-luvulta alkaen, talouskasvu on vuosikymmen vuosikymmeneltä hiipunut pisteeseen, jossa näyttää ihan mahdolliselta, että 2010-luvulle saadaan lopulta tulokseksi miinusmerkkinen luku.
Uskokaa pois, jos tähän ongelmaan ei isolla kädellä puututa, niin tuota Suomen Pankin 2020-luvulle maalailemaa maltillista kasvuakaan ei koskaan saavuteta.
Latvia on moneen kertaan toistamamme hyvä esimerkki maasta, joka leikkasi julkista sektoriaan 20 prosenttia ja lähti heti kovaan nousuun. Paul Krugman ja muut sosialistien lähettiläät toki varoittivat Latviaa etukäteen ja ovat jälkikäteenkin koettaneet todistella, että näillä asioilla ei olisi yhteyttä, mutta kyllä niillä on.
Se vaan on niin yksinkertaista. Yksityinen sektori on auton tehokas moottori ja julkinen sektori sen painolasti.
Jos näiden keskinäistä suhdetta muuttaa epäedulliseen suuntaan, saa hetken kuluttua huomata ajavansa ylipainoista Ladaa. Sitä voi toki selitellä itselleen, että ei meidän tarvitsekaan pärjätä ohiajaville Ferrareille ja Porscheille, ehkä ei edes Mersuille ja Bemareille, mutta kun ohi menee myös Citroenit ja Hyundait, Toyotat ja Renaultit, Skodat ja Fiatit.
On se nöyryyttävää, kun sitä kuvitteli olevansa vain vähän heikompi kuin se naapurin Volvo, mutta sitten ohi menee vielä se saakelin Daciakin.
Saatat tykätä myös
Kirjoittaja
valhe, emävale, tilasto. Kannattaisi päivän byrokraatin lopettaa toiminta kun eivät näköjään edes tiedä mistä kirjoittavat. Noo toisaalta nämä sivut ovat nyt muotia kun ihmiset on aivopesty siihen että kaikki maailman raha kuuluu suuryrityksille, eikä työntekijälle kuulu maksaa palkkaa tehdystä työstä ja menetetystä ajasta
Voit myös lopettaa sivujen lukemisen mikäli todellisuus iskee noin kovasti silmille.
Avaisit silmät. Tälöä artikkelilla ei ole mitään totuuteen perustuvaa väitettä siitä miten talous, kansantalous tai markkinat toimivat
Hyvä nimimerkki Faktat kunnossa: ole niin ystävällinen ja kerro meille, miten tämä tarina nyt sitten oikein menee! Huudella voi aina ja arvostella kärkkäästi, mutta nyt rakentavaa kommenttia kehiin tai suu suppuun. Tyhjänhuutelijoita ja trolleja täällä on jo tarpeeksi…
Blogissa oletetaan että korrelaatio merkitsee syy-seuraussuhdetta.
Näinhän ei ole: jos olisi, niin sitten jäätelönsyönti aiheuttaa
hukkumista ja palomiehet aiheuttavat tulipaloja. Noillahan on
positiivinen korrelaatio, muttei tietenkään syy-seuraussuhdetta.
Tilastokeskuksen yliaktuaarin, Olli Savelan mukaan prosenttiluku nousee Suomessa
13 prosenttiyksikköä pelkästään siksi, että julkisen sektorin menoihin kirjataan niin
julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla tehdystä työstä maksetut eläkkeet.
Samasta syystä sitten Suomen julkisella sektorilla ei ole nettovelkaa, vaan nettosaatavia,
koska eläketurvarahastoissa on 180 mrd rahaa. Julkinen bruttovelka on n. 100 mrd.
Nettosaatavat ovat noiden kahden luvun erotus.
Myös suorien etuuksien suosiminen verovähennysten sijaan nostaa lukua.
Lisäksi jotkin menot lasketaan tilastoinnissa kahteen kertaan.
Varsinaiset palkat ovat noin 20% julkisista menoista.
Samansuuruinen (20%) menoerä on ostetut tavarat ja palvelut, joka on siis sitä “tehokasta”
yksityistä tuotantoa blogistin mukaan.
Muita isoja menoeriä ovat:
– tulonsiirrot n. 10%
– sosiaalietuudet (ilman eläkkeitä) n. 10.7%
– investoinnit n. 7%
– työnantajan sosiaaliturvamaksut n. 5%
– tukipalkkiot n. 2.3%
– omaisuusmenot n. 2.2 %
Luvut ovat peräisin Olli Savelan blogista ja koskevat vuotta 2013.
Muistetaanpa sitten myös että Suomen jukishallinto on EU:n tehokkainta
http://www.talouselama.fi/uutiset/kuka+sanoo+etta+suomalainen+hallinto+olisi+tehotonta+euroopan+ykkonen/a2265602
nyt meni uskottavuus tältä sivustolta. Elina lepomäellä ei ole yhtään substanssiosaamista kansantaloudesta. Siihen on syy miksi hän joutui lopettamaan rahoitusalan hommat ja siirtymään politiikkaan. Se syy on huono osaaminen ja huonosti tehty työ
Sinun uskottavuutesi katosi jo toiseen lauseeseen jossa erisnimen kirjoittaminen isolla alkukirjaimella ei onnistunut. Elina Lepomäen uskottavuus ja substanssiosaaminen sen sijaan on edelleen loistavaa tasoa.
tilasto on vielä kaiken lisäksi väärässä. Meillä on julkisella sektorilla vähemmän työntekijöitä kuin 80-luvulla tällä hetkellä.
Ei, vaan valtiolla on vähemmän. Se, että yliopistot, lukiot, Posti, VR ja Veikkaus on erkaannutettu valtiosta ei tarkoita, että julkinen sektari olisi pienentynyt.
Pitää myös muistaa että ennen 90-lukua julkinen sektori tuotti tulosta eikä ollut pelkästään syömäpuolella (Outokumpu, Kemira ja Posti esimerkiksi). Se että tuottavat julkiset monopolit on purettu (en väitä huonoksi asiaksi) ja ollaan paisutettu hyödykkeetöntä julkista sektoria, niin kertoo että koko taloudenhoito on mennyt metsään ja kiihdytetty vielä vähän.
Aijaa, eli tilastokeskuksen tilastot eivä pidä paikkansa? Mistä sinun tilastosi ovat?! Uskottavuutesi meni
Ei mitään hätää. Meillä valtionvelka pienenee, kansantalous kasvaa, työttömyys vähenee ja leipäjonot lyhenevät. Jos joku muuta väittää, niin on väärässä ja harhaoppinen. Eli kaikki hyvin byrokraattien mielestä.
Ymmärrättehän lukijat tämänkin propagandaksi, sillä sivustoa ylläpitää ja byrokraatit valitsee eräs helsinkiläinen Kokoomuspoliitikko.
No ei pidä eikä valitse. Tällä palstalla saa esittää omat eriävät mielipiteensä, mutta valehtelemisen voit jättää vähemmälle.
Ai onko Ossi eronnut Kokoomuksesta?
Vai että sellainen johtopäätelmä. Ei ole Ossi Mäntylahdella tekemistä tämän sivuston kanssa. Nyt voit jättää arvailut sikseen ja mennä ulos leikkimään, siellä on hyvä sää.
Tuolla kaupungilla pojat puhuivat ja teksteistä päätellen näytti ihan järkeenkäyvältä. Ei todennäköisesti kovin kauaksi mennyt, kun oikea henkilö löytyi siellä päässä näinkin helposti.
Olen pahoillani aiheuttamastani mielipahasta.
No, me tunnemme todella paljon poliitikkoja. Ja kun tämä palsta tunnetusti on poliittiselta kannaltaan oikeistoliberaali, niin totta kai vielä enemmän kentän oikealta laidalta.
Eli näistä tilastoista voidaan päätellä se, että Suomi saadaan parhaiten nousuun leikkaamalla julkista sektoria ylimmän tilaston häntäpään maiden tasolle. Kun Romanialla ja muilla (ent.) itäblokin maillahan menee kerrassaan erinomaisen hyvin!
Cum hoc ergo propter hoc.
Voitaisiin leikata sieltä hallinnon yläpäästä, missä tehdään vähiten ja tienataan eniten, niin kukaan ei huomaisi, että porukkaa on vähennetty.
Latvia on hyvä esimerkki maasta, joka on älyttömän köyhä verrattuna nyt vaikka Suomeen. Siellä, jos tekee ihan mitä tahansa, esim. leikkaa julkista sektoria, tulee jo vahingossa hikoiltua sen verran, että kansantuote kasvaa.
Ei sillä, etteikö Suomessa olisi järkeistämisen paikkaa siellä ja täällä, mutta totta on myös se, että niissä maissa missä on laaja JA hyvin toimiva julkinen sektori, on elämä parasta kaikille. Överisuure sen ei tarvitse olla, mutta kylläpä vaan suuri tuntuisi toimivan. Yritysten ei tarvitse käyttää sillon aikaansa turhanpäiväisiin asioihin ja niillä on hyvät toimintaedellytykset, ja kehitystä tapahtuu.
Pitää myös muistaa se, että jotkut asiat on sivistysvaltiossa pakko tehdä, vaikka vähemmän sivistyneesti aseella uhaten – oli fyffet lopussa tai ei.
Ja mahtaisikohan sillä olla mitään tekemistä sen kanssa, että Latvia pakotettiin vuosikymmeniksi harrastamaan SOSIALISMIA. Heti, kun se sai toteuttaa vapaata markkinataloutta, se alkoi hirveän kirin kohti rikkaiden länsimaiden varallisuustasoa.
Se on muuten kumma juttu, kun vasemman laidan kaverit näyttelee aina niin talousviisaita ja keksii kaikennäköisiä hienoja teorioita, mutta sitten kuitenkin KÄYTÄNNÖSSÄ joka ikinen sosialismia harjoittanut maa ajautuu konkurssiin.
Oiskohan Latvian köyhyydellä jotain tekemistä sen kanssa, että joutuivat noin 70 vuotta pakkoharjoittelemaan sosialistista utopiaa?
Kannattaa olla perustamasta sitä sosialismia alkujaankaan, niin ei tarvitse aloittaa pohjalta sitten sen romahtamisen jälkeen!
Huonosta johtamisesta (bkt:n raju lasku yritysten heikkojen ratkaisujen ja poliitikkojen surkean sote- ym. muiden rakenneratkaisujen vatuloinnin seurauksena) kärsivät kaikki. Pitkän aikavälin haaste on sen sijaan väestörakenne, suurten ikäluokkien nyt siirtyessä sairastupien täytteeksi ja työväestön pienentyessä sote-menot oikeasti karkaavat kädestä. Rakenneongelma ei tule jatkossakaan olemaan työnTEKIJÖIDEN syy. Mutta säästettävä toki on julkiseltakin puolelta. Muistakaahan silti faktat.
http://yle.fi/uutiset/suomessa_on_vahiten_valtion_virkamiehia_eussa/7920697
Kiitos hyvästä kirjoituksesta PB! Olen kironnut pöhöävää julkista sektoria koko ikäni. Kiva nähdä, että en ole yksin vaikka siltä välillä tuntuukin.
Hyvä sivusto!
Jos yksityinen puoli on “tehokas moottori”, minkä takia monet kaupungit ja kunnat ovat siirtyneet (esim.) terveyspalveluissa takaisin omaan sisäiseen toimijaan kun yksityinen on osoittautunut huonompilaatuiseksi ja huomattavasti kalliimmaksi?
Eikö yksityistäminen ollutkaan ratkaisu kaikkiin maailman ongelmiin?
Se miten yksityistäminen on toteutettu, saa karvat pystyyn. Ensiksi pitäisi vapauttaa ja helpottaa kilpailua, sen jälkeen yksityistää jos kilpailua on. Nyt julkiset monopolit ovat muuttuneet yksityisiksi ja sehän tarkoittaa vain, että ensiksi tuotanto tehostaan tappiin. Yt:t ovat helppo, koska julkisessa yrityksessä on yleensä ilmaa. Toiseksi hinnat tappiin, koska monopoli asemassa on helppo hinnoitella ylöspäin.
Ei tää nyt nii-in kehnoa viihdettä ole, että tämä voisi olla Ossin itse tekemää
Tuo vertaus valtion menojen ja BKT:n suhteesta on hyvin harhaanjohtava. Tämä antaa mielikuvan että BKT koostuu yksityisistä ja julkisista menoista. Eli jos julkisen sektorin menot olisi 60% niin yksityisen sektorin menojen osuus olisi n. 40%. Tämä ei pidä paikkaansa. BKT koostuu yksityisen ja julkisen sektorin arvonlisäyksestä.
Suomessa suuria julkisia menoja nostaa mm erittäin iso eläkerahastojärjestelmä. Tähän siis lasketaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla tehdystä työstä maksetut eläkkeet. Poliittisessa keskustelussa sivuutetaan lähes ( itse ottaisin lähes -sanan pois, koska en ole törmännyt kyseiseen lukuun julkisessa keskustelussa ) täysin mikä on julkisen sektorin tulojen ja menojen erotus. Tätä pitäisi verrata muihin maihin samalla peilaten, että miten esim sosiaalijärjestelmä toimii ( mitä palveluita Suomessa tarjotaan ja mitä muualla ei ).
On totta että Suomessa on iso ja byrokraattinen järjestelmä. On myös totta että tarvitaan julkisella puolella remontti. Tässä esim auttaisi perustulomalli, jolla säästetään esim tukien kohdalta luukulta luukulle juoksentelua ja erilaisia palkkaloukkuja., jotka totaalipassivoivat työnhakijan.
Tässä havainnolinnen kaavio julkisesta sektorista -> http://tinypic.com/r/2exmsls/8
Toivottavasti yksityisen sektorin selkäranka kestää vielä vähän aikaa…
On muuten ovelaa jättää graafeista pois yksiköt kokonaan. Helpottaa perustelua kun voi sanoa että katsokaa nyt, 0.6 on suurempi kuin 0.4, joten väitteeni on tosi.
Entäs jos meillä olisi sellainen ”hengittävä julkinen sektori”?
Jos esimerkiksi verorahoista maksettavista palkoista, palkkioista, tuista, eläkkestä, yms. neljäsosa sidottaisiin ilman poikkeuksia yksityisen sektorin nettotuloindeksiin, niin yksityisen puolen kantokyky riittäisi kantamaan julkisen talouden myötä- ja vastamäissä ilman jatkuvaa kiukuttelua leikkauslistoista.
Yksityisen puolen sukeltaessa bonus pienenisi ja noustessa automaattisesti kasvaisi. Ilman itkua!
“…saavat ne kymmenet tuhannet virkahenkilöt…”
vain kymmenet tuhannet? Eiköhän täällä ole ollut useampi satatuhatta virkaloista hyvinvointivalhetta rakentamassa aina 60-luvulta saakka.