4
tammi
2018

#Perusaloite: ajatuksia irtisanomisuojaa koskevasta ehdotuksesta

Päivän Byrokraatin kansalaisaloitteen irtisanomissuojaan liittyvästä ehdotuksesta on tullut kysymyksiä ja kommentteja. Tässä hieman lisää tuon ehdotuksen taustasta.

 

On todella helppo ajatella intuitiivisesti, että tiukka irtisanomissuoja on aina työntekijän etu. Yhtälö ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen, että mitä tiukempi suoja, sitä parempi työntekijälle. Väite on helppo todistaa absurdin äärimmäisellä esimerkillä. Kuvitellaan, että irtisanominen olisi kauttaaltaan sanktioitu työnantajan välittömästi täytäntöönpantavalla kuolemantuomiolla. Irtisanomissuoja olisi varmasti tiukin mahdollinen, mutta kuka silloin uskaltaisi palkata?

 

Oikeassa elämässä sanktiointi on tietysti melkoisen monta kertaluokkaa pienempää, mutta yhtä kaikki, se vaikuttaa yritysten päätöksentekoon. Palkintokomiteassa on yrittäjiä ja juristeja, ja tiedämme kokemuksesta kuinka oikeudellinen epävarmuus pidättelee palkkaamasta. ”Entä jos rekrytointi onkin epäonnistunut, mutta en pääse huonosta työntekijästä eroon? Kuinka kalliiksi se voi meille käydä?”

 

Työsopimuslakiin kirjatut irtisanomisen edellytykset heijastavatkin vanhojen suurien teollisuusyritysten maailmaa, jossa työntekijät ovat kellokorttia leimaavaa massaa.

 

Pitäisikö lakia sitten muuttaa niin, että irtisanomisrajoitukset koskisivat vain isompia yrityksiä, joissa on enemmän kuin X työntekijää? Ei. Jokainen keinotekoinen raja on turha kasvun este. Esimerkiksi YT-lain 20 työntekijän soveltamisraja johtaa jo nyt siihen, että useissa yritysryppäissä minkään yksittäisen yhtiön ei anneta kasvaa 20 työntekijään asti. Tarvittaessa perustetaan YT-lain määräysten kiertämiseksi aina uusi yritys. Se on kaikkea muuta kuin skaalautuvaa, ja muodostaa aivan turhaa byrokratiaa. Ennen kaikkea se hidastaa näiden yritysten kasvua.

 

Esimerkki Päivän Byrokraatin ehdotusta pidemmälle menevästä irtisanomisvapaudesta löytyy niinkin läheltä kuin Tanskasta. Tanskan mallissa irtisanominen on täysin vapaata, ja ehdotuksestamme poiketen, edes irtisanomisaikaa ei käytännössä ole tai se on hyvin lyhyt. Tanskan lainsäädäntö antaa myös nimenomaisen mahdollisuuden irtisanoa jokaisen, joka on ollut sairaslomalla yhtämittaisesti 120 työpäivää. Käytännössä laki siis jopa kannustaa tähän.

 

Vaakakupin tasapainottamiseksi Tanska tarjoaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan, jota julkisuudessa yleisesti luonnehditaan ”maailman anteliaimmaksi”. Ihan yksiselitteisesti se ei sitä kuitenkaan ole. Kaikkein pienimmissä palkkaluokissa ansiosidonnainen on Tanskassa 90 prosenttia palkan määrästä (Suomessa n. 80-90 %*), mutta prosenttiosuus laskee nopeasti ja työttömyyskorvaukselle on asetettu katto, joka on n. 2 470 euroa/kk. Esimerkiksi Suomessa 10 000 euron kuukausipalkalla olleelle henkilölle maksettava ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha on enimmillään 3 837,75 euroa/kk.

 

Ansiosidonnaiseen liittyvää vääränlaista kannustinta Tanska ehkäisee sillä, että työttömyyskorvauksen menettää heti, jos kieltäytyy vastaanottamasta työvoimatoimiston tarjoamaa työtä, vaikka se olisi osa-aikainen tai määräaikainen.

 

Tanska uskoo siis keppeihin ja Päivän Byrokraatti uskoo porkkanaan. Meidän ehdotuksemme tasapainottaa muodollisesti heikennettyä irtisanomissuojaa paitsi lisääntyvällä työn tarjonnalla, myös perustilin tarjoamalla joustavuudella. Henkilö, jolle on perustilille kertynyt positiivista saldoa, voi sen turvin jatkaa työttömyysaikansa kohtuullisen ajan vaikka täysin samoilla tuloilla kuin aiemmassa työssään. Malli on myös oikeudenmukaisempi kuin nykyinen ansiosidonnaiseen perustuva järjestelmä, jossa kaikki joutuvat maksajiksi tulojensa mukaisessa suhteessa, mutta eivät saa tarviessaan samassa suhteessa tukea (hyvätuloisten tuki jää suhteellisesti pienemmäksi).

 

Tanskalaiset ainakin ovat tyytyväisiä järjestelmäänsä. Yritykset voivat vaivattomasti skaalautua työntekijämäärältään sekä ylös- että alaspäin, ja aina uutta liikeideaa kokeillessaan riskittömästi palkata sitä varten työntekijöitä tietäen, että jos homma ei lennä, palaaminen aiempaan tilaan on mahdollista.

 

 

Tanskan työttömyys onkin vakiintunut olennaisesti Suomea alemmalle tasolle ja työpaikkoja on varsinkin noususuhdanteessa niin hyvin tarjolla, että työntekijöillä on varaa jopa kilpailuttaa työnantajia. Niin kuin pitääkin. TyöMARKKINAT tarkoittavat nimenomaan sitä, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat, eikä niitä sääntelyn keinoin pakoteta muuhun kuin luonnolliseen tasapainotilaansa.

 

Toki Päivän Byrokraatin ehdotuksessa on vielä myös jatkokehitettävää lainsäädäntötyön yhteydessä. Aloitteessamme ei esimerkiksi lausuta mitään ehdotuksen sovittamisesta tasa-arvolainsäädäntöön (esim. raskaana olevat työntekijät) tai mahdollisesta epäasiallisten perusteiden kiellosta (työsyrjintä ym.). Nämä aspektit täytyy toki käydä myös läpi ja ne täytyy lainvalmistelussa huomioida.

 

Niin kuin tietysti tapahtuu myös ilman eri pyyntöä. Vaikka työmarkkinat liberalisoitaisiinkin työn määrän lisäämiseksi ja talouden rattaiden rasvaamiseksi, ei lain silti tarvitse tarjota suojaa sikailulle.

 

*) esim. palkalla 1700 eur/kk ansiosidonnainen enimmillään 1419,43 eur/kk = 83,5% ja palkalla 1400 eur/kk enimmillään 1261,84 eur/kk = 90,1%

 

Käy allekirjoittamassa Päivän Byrokraatin kansalaisaloite:

 

 

Saatat tykätä myös

PB: Hallitus sählää, mutta yritykset on pelastettava tulevaisuutta varten
PB: Jonnet eivät muista, mitä sosialismi saa aikaan
Kirja-arvostelu: Viro vuonna nolla
PB: “Suomi voisi kasvattaa verotuloja 2649 miljoonalla eurolla korottamatta veroja lainkaan”

7 vastausta

  1. Karl kauste

    Suomessa on muitakin harhaisia käsityksiä kansalaisilla. Esim yritysverotus. Sehän ei koske työssäkäyvää, eihän. Paitsi että kun yrityksen veroja nostetaan, nousee sen tuottamien hyödykkeiden hinta jonka jälkeen maksu peritään tavikselta. Toinen esimerkki on maksuton koulutus. Sehän on myös hienoa, että duunarin poika pääsee lääkikseen. Kyllä näin mutta miksi suurpalkkaisten lääkäreiden koulutuksen tulee duunarin maksaa. Eikö sen voisi lääkärin liksasta maksaa ihan itse. Erittäin monet rakenteet jotka päällepäin näyttää hyvältä, onkin turmioksi.

    1. Haerski

      Eiköhän progressiivinen tuloverotus hoida asian niin, että tämä lääkäri kyllä liksastaan maksaa omansa lisäksi pitkälti sen duunarinkin koulutuksen.

      1. Karl kauste

        Lääkärin käydessä yliopistoa, hän ei maksa omaa koulutustaa, vaan sen maksa veronmaksaja. Voidaan toki ajatella, että hän maksaa sen myöhemmin veroina, mutta mitä järkeä on koko systeemissä. Eikö lääkäriopiskelija voi ottaa lainaa ja maksaa opiskelun omasta pussista. Tämä motivoisi opiskelemaan nopeammin eikä rahojen kierrätyksessä valtion kautta ole mitään järkeä. Köyhille voitaisiin luoda oma tukijärjestelmä erikseen.

        1. Markus-setä

          Nyt olen kyllä aivan ulalla. Ehdotat samaan aikaan byrokratian karsimist lisäämistä. Syödään elefantti palanen kerrallaan:

          1) Kannatan ajatusta, että jokainen maksaa oman koulutuksensa tavalla tai toisella. Johdonmukaisesti myös jokainen maksakoon eläkkeensä itse eikä veroina. Olet varmaankin samaa mieltä täysin? “Ei rahojen kierrätyksessä valtion kautta ole mitään järkeä.” = lakisääteiset eläkemaksut työntekijöille ja työnantajalle.

          2) Köyhillä on jo nyt varsin kattavat tukijärjestelmät. Ne voisi yksinkertaistaa perustulon -tilin tai jonkin muun paljon yksinkertaisemman vipstaakin avulla.

          3) Lääkäri maksaa keskimäärin 4 kertaa enemmän veroja työuransa aikana kuin tavan tallaaja, joten miksi ihmeessä pitää keksiä uutta tukijärjestelmää?

          4) Aika pöyristyttävä ajatus, että mielestäsi vain tietyn alan opiskelijat joutuisivat maksamaan koulutuksensa. Progressio pitää huolen siitä, että rahat nyhdetään menestyneiltä takaisin. Parhaimmin keskimäärin tienaavat lääkärit, juristit, ekonomit ja dippainssit. Heidän joukossaankin on kuitenkin paljon yksilöitä, jotka ovat syystä tai toisesta työelämän ulkopuolellla. Etukäteismaksu noilla aloilla opiskelevilta pitäisi myös alentaa heidän verotustaan.

          KISS, keep it simple, stupid. Tai mun suosikkini: keep it stupidly simple. Tämä ei ollut Sinulle vaan yleisesti kaikenlaista ylimääräistä säätämistä ja byrokratiaa vastaan.

  2. Nerokasta

    Järkevä lääkäri lähteenkin ulkomaille töihin, niin ei tule rangaistusveroja makseltavaksi.

  3. Ilmari

    Tämä järkevä lääkäri jättää varmaan lähtiessään yhteiskunnan maksaman koulutuksensa ja muun latauksen hinnan. Aloitetaan ensin ilmaisesta peruskoulutuksesta jonka hän on saanut

  4. MK

    Kuinka pitkään ja kuinka paljon niitä veroja pitäisi sen jälkeen maksaa, kun on saanut puoli-ilmaisen päiväkotiopetuksen? Entäpä kuinka paljon vuosia/veroeuroja peruskoulusta ja lukiosta? Onko loppuikä lusittava saatuaan yliopistokoulutuksen? Miten se systeemi muuten tämän kiitollisuudenvelan maksamisessa siis menee?

Kommentoi