PB: VR ehdottaa, että ympäröivä maailma mukautuisi VR:n aikatauluihin, eikä päinvastoin
Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Valtion Rautatiet. Asiakas kysyi VR:ltä Twitterissä, miksi viimeinen juna Tampereelta Hämeenlinnaan lähtee jo kello 21.07, niin aikaisin, että teatterissa käynti ei ole edes mahdollista, koska esitykset eivät ehdi päättyä ennen viimeisen junan lähtöä.
Valtiollisen monopoliyhtiön asiakaspalvelun vastaus oli yksinkertainen. VR:n mukaan asiakkaiden kannattaa ehdottaa teattereille, että esitykset alkaisivat aiemmin.
Valtiolliset monopolit ovat upea juttu yksinkertaistamaan elämää. Valtion Ruokakauppa voisi ehdottaa kuluttajille, että nämä valitsevat tehtäväkseen sellaisen ruokalajin, jonka tykötarpeet Valtion Ruokakauppa on päättänyt ottaa valikoimiinsa. Valtion Vaatekauppa taas voisi ehdottaa, että asiakas opettelisi pitämään ainoana tarjolla olevista sarkakangaspuvuista. Valtion Kenkäkauppa voisi kehottaa asiakasta vaihtamaan mekkonsa sellaiseen, jonka kanssa ei tarvitse olla korkokenkiä. Valtion Autokauppa moittisi asiakasta monimutkaisista toiveista ja sanoisi, että kyllä punainen Fiad Scoda 1.0 litran kolmisylinterisellä koneella vastaa tutkimusten mukaan useimpiin liikkumistarpeisiin. Sellainen olisi sitä paitsi saatavilla tällä hetkellä vain 24 kuukauden toimitusajalla.
Rakkaudella markkinatalouteen, jossa yhden, keskusjohdon päättämän vaihtoehdon ei tarvitse sopia kaikille.
VR:llä on toistaiseksi yksinoikeussopimus matkustajaraideliikenteelle vuoden 2024 loppuun. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner on kuitenkin ilmoittanut ministeriön tavoitteeksi purkaa VR:n monopoli ja vapauttaa matkustajaliikenne raiteilla kilpailulle vielä kuluvan vaalikauden aikana. Päivän Byrokraatin täydellä tuella, luonnollisesti.
Rautatieliikenne on aina monopoli, koska ei raiteille mahdu kulkemaan kuin yhden yhtiön junat. Liikennöitsijä voidaan tietysti kilpailuttaa, mutta valittu liikennöitsijä toimii kuitenkin monopoliasemassa kyseisellä raideosuudella koko kilpailutusjakson ajan. Samanlaista aitoa ja dynaamista kilpailua, jollaista nähdään bussiliikenteessä, ei ole raidepuolella mahdollista saavuttaa.
Jos ja kun VRn sopimus raukeaa, toivon todella, että kilpailutus toteutetaan huolella, ettei seurauksena ole samanlaista katastrofia kuin Britanniassa, jossa lippujen hinnat ovat nousseet 25% viimeisen viiden vuoden aikana. Ja ovat jo huomattavasti kalliimpia kuin Suomessa, jossa junaliikenteen kalleudesta valitetaan jatkuvasti.
Onko henkilöliikenteessä rautateillä yleensäkään mitään järkeä – ainakaan muualla kuin kaikkein vilkasliikenteisimmillä osuuksilla?
Tilastojen mukaan henkilöliikenteestä tieliikenteen osuus on yli 90% (henkilöautot 81,9% ja bussit 9,5%) rautateiden jäädessä 5,1 prosenttiin (Tilastokeskus: Liikennetilastollinen vuosikirja 2013). Tästä huolimatta julkisesta keskustelusta ja uutisoinnista saa helposti käsityksen, että junat olisivat yksi tärkeimmistä liikennevälineistä (no, ainakin ne vastaavat pk-seudulla suurimmasta osasta liikennehäiriöitä…) Valtion infrainvestoinneissa rautatiet ja maantieverkko ovat kuitenkin tasoissa – ja vaikutaa siltä, että rautateihin saadaan helpommin järjesteltyä erilaista siltarumpurahaa – ainakin jos jonkun ministerin kotipitäjästä uhkaa henkilöliikenne lakata.
Ehkä jossain maamme tiheimmin asutuista alueista raideliikenne puolustaa paikkaansa, mutta tällöinkin raskas raideliikenne tuntuu järjettömältä valtavien investointitarpeiden vuoksi. Lisäksi pirstovat kaupunkirakennetta vähintään yhtä pahasti kuin moottoritiet. Jos siis raideliikennettä halutaan, niin katseen pitäisi kohdistua pikaraitioteihin.
Rautateiden henkilöliikenteessä on vielä se ongelma, että se ajaa prioriteeteissa aina rahtiliikenteen ohi. Tämän vuoksi rautatierahdit ovat Suomessa tarpeettoman hitaita ja pahimmillaan ennustamatonta. Seurauksen raskaita rahteja siirtyy tarpeettomasti maanteille, mikä ei voi olla kovin ympäristöystävällistä eikä turvallisuutta lisäävää.
Jos olisin Suomen diktaattori, niin lakkautaisin kaiken henkilöliikenteen rautateillä (ehkä pk-seudun lähiliikenne saisi armon kunnes korvaat järjestelmät olisi hankittu) ja pyhittäisin koko rautatieverkon tehokkaan rahtiliikenteen hoitamiseen. Kaupunkien välisissä yhteyksissä henkilöliikenteeseen riittäisi lyhyillä matkoilla ihan hyvin bussit ja pidemmillä matkoilla taas esim. potkuriturbiinikoneet.
Hyvin mahtuu useampikin yhtiö. Japanissa rataverkkoa käyttää 1000 (luit oikein) eri yksityistä yhtiötä, ja liikenne on sekunnintarkkaa. Yli minuutin myöhästyksistä on tapana, että yhtiön toimitusjohtaja lanseeraa virallisen julkisen anteeksipyynnön.
Japanihan nyt on muutenkin raideliikenteen ykkösmaa. Mutta Suomessahan on ajatusmaailma, että se, mikä toimii muualla, ei toimi meillä, ja se mikä ei toimi muualla, sovitetaan kyllä meillä “toimivaksi”.
Olisiko mahdollista että vr joutuu kuitenkin enemmän toimimaan asiakkaiden liikkuvuuden mukaan ja ihan kenties teatteri-ihmiset eivät ole se suurin liikkujaryhmä jonka takia ajaa ylimääräisiä vuoroja jotka ilmeisesti kuitenkin maksaa useamman männynkävyn ja kaksi oravannahkaa.
junat ajavat vielä myöhemmin, mutta eivät pysähdy Hämeenlinnassa. Onko tsadilaisen aika todella niin kallista vai eikö perse kestä istua muutamaa minuuttia pidempään?
Ai joukkoliikenteen aikataulujako pitäisi muuttaa sen mukaan, että joku ehtisi teatteriin? Tämä on tätä nykyaikaa… Menköön taksilla.
Mun mielestä VR:n vastaus oli tyly, mutta aivan oikea esitettyyn kysymykseen nähden. (Hei, voisitteko muuttaa aikatauluja, jotta MINÄ ehtisin teatteriin?) Vastauskin olisi kai ollut erilainen, jos olisi kysytty tyliin “miten autoton pääsee sieltä ja sieltä sen ja sen kellonajan jälkeen sinne ja sinne”.