PB: Kusti polkee jalkaa, kun posti ei kulje

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Posti, joka on kyllä saanut takaisin perinteisen nimensä, mutta palvelu on sekaisin kuin seinäkello. Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla erityisesti pääkaupunkiseutua vaivaavista ongelmista, joista se, että Posti ei enää leikkaa nurmikkoa, on kaikkein pienimpiä. Asiakkaita kiusaavat erityisesti vääriin osoitteisiin jaetut postit ja erittäin pitkiksi venyneet toimitusajat.

Postin palvelulupauksen mukaan tavallinen kirje hukataan neljässä päivässä ja ns. plus-kirje kahdessa, mutta todellisuudessa näihin aikatauluihin ei käy luottaminen.

Erään esimerkin tästä kertoi Helsingin Sanomille mies, jolta menivät Iso-Britannian viimeisimmät parlamenttivaalit ohi suun, koska Posti ei toimittanut hänelle äänestysasiakirjoja ajoissa. Niiden kuljettaminen saarivaltiosta Keski-Suomeen kesti kaikkiaan 16 päivää. Miehen espanjalaiset tuttavat olivat saaneet samat asiakirjat kolmessa päivässä.

Mies kertoi lehdelle suivaantuneensa asiasta ja lähestyneensä Postin asiakaspalvelua kirjeitse. Kun kirjeeseen ei kuulunut vastausta, hän otti yhteyttä asiakaspalveluun sähköpostilla. Sähköpostitse Postin asiakaspalvelu ilmoitti, että se ei ole koskaan saanut kirjettä.

”Postille ei siis voi uskoa edes sellaista kirjettä, joka on osoitettu sille itselleen.”

Hän on silti ns. suhteellisen tyytyväinen asiakas, sillä me muut emme ole löytäneet edes Postin sähköpostiosoitetta. Sitä lienee varjeltu salaisuutena, sillä esimerkiksi Outlookiin ei saane asennettua niin isoa postilaatikkoa, etteikö se tukkiutuisi kiukkuisesta palautepostista jo puoleenpäivään mennessä.

Päivän Byrokraatin kätevä vinkki onkin lähettää Postille palaute DHL:llä. Se palvelee verrattain luotettavasti ja ripeästi, ja käy hakemassa reklamaation suoraan lähettäjän osoitteesta.

HS kertoo myös tapauksista, joissa jo kauan sitten haettu postipaketti näyttää Postin järjestelmän mukaan olevan edelleen hyllyssä, sekä tapauksista, joissa paketti on lähetetty takaisin, ennen kuin vastaanottaja on edes saanut paketti-ilmoitusta. Tämä on myös Päivän Byrokraatille tuttu ongelma. Erästä ilmoituksen mukaan Englannista tullutta joulupakettia noudettaessa hyllystä löytyikin tismalleen samalla koodilla eri vastaanottajalle tarkoitettu paketti Ruotsista, ja kun kadonnut paketti laitettiin hakuun, sitä ei koskaan löytynyt, mutta sen sijaan löytyi kaksi lähetystä Venäjältä.

Tällaisten henkimaailman mysteerien edessä pieni ihminen on voimaton, eikä asia parane kuin hakemalla kupin kahvia. Ehkä se Englannin pakettikin sieltä joskus löytyy tai sitten sitä ei koskaan ollutkaan, mutta myös Päivän Byrokraatin on pakko olla suhteellisen tyytyväinen asiakas. Jos Englannin paketti ei olisi kadonnut, niin Venäjän paketit olisivat kenties jääneet kokonaan löytymättä. Yksi meni, mutta kaksi tuli – nettomääräisesti tarkasteltuna (+1) Posti suoriutui siis varsin hyvin.

Joulupostin yhteydessä on Päivän Byrokraatti ihmetellyt myös täältä lähetettyjen pikkupakettien kohtaloa. Historiallisesti tarkastellen siinä ei ole mitään ihmeellistä, että posti Venäjälle kulkee hitaasti, mutta syy ongelmalle näyttää vaihtuneen. Nyt ei hidastele enää ainakaan yksin Venäjän posti, vaan vikaa löytyy myös Suomesta. Ainakin jos jotain voi päätellä siitä, että samaan osoitteeseen samaan aikaan lähetetyt paketit Englannista ja Australiasta olivat perillä alle viikossa, mutta Suomesta tulevalla kesti yli kuukauden.

Niin kuin Helsingin Sanomatkin toteaa, joulupostia paljon suurempi ja vakavampi ongelma liittyy tärkeisiin ja virallisiin kirjeisiin. Jos leikkausaika oli ylieilen ennen siitä ilmoittavan kirjeen saapumista, vain ne onnekkaat, joilla on käytössään Husqvarnan aikakoneen uusin malli (huom. osta akullinen versio, jos matkustat aikaan ennen verkkovirtaa, nimim. kokemuksesta oppii), ehtivät anesteseologin valmisteltavaksi ajoissa.

Ihan ilman vitsailua, esimerkiksi kirjattujen kirjeiden ja saantitodistuskirjeiden sijasta moni tiedoksianto lähetetään nykyään haastemiehen välityksellä ihan pelkästään siitä syystä, että asiassa pidetään etuna, jos tiedonanto joskus tulee myös perille.

Helsingin Sanomat haastatteli juttuaan varten Postin työntekijöitä, ja sai kuvan työvoimapulasta ja osaavan työvoiman aiheuttamasta kaaoksesta. Lisämaustetta kuvaan tuo koneellinen lajittelu, jonka Posti on keksinyt helpottamaan työtä. Valitettavasti yhdeksi työohjeeksi on ilmeisesti kirjattu kielto käyttää aivoja. Koska valmiiksi koneen niputtamien postien lajittelu käsin on kielletty, jää virheellisesti lajiteltu posti välillä kiertämään samaa rataa:

”Joskus posti voi jäädä tällaiseen ikuisuuskierteeseen. Se kuljetetaan kerta toisensa jälkeen kierrokselta pois.”

(Lisää tähän silmiä pyörittelevä emoji. Katso, jos löytyisi kuva Iltalypsyn karjakon epäuskoisesta katseesta kameraan. Muista poistaa muokkausohjeet.)

Se, että vanhat ja kokeneet työntekijät eivät viihdy Postissa, vaan lähtevät muualle, kertonee monenmoisista ongelmista Postin työilmapiirissä ja epäilemättä myös taannoisten, kansanrintamahallituksen ja ay-liikkeen välisten rettelyiden vaikutuksesta, mutta Postin aluepäällikkö esittää mahdolliseksi syyksi myös työntekijöiden vaihtelunhalun:

”Maailma muuttuu. On entistä haastavampaa saada työvoimaa palvelualoille. Monet tykkäävät vaihtelusta”

Itse asiassa ajatuksesta voisikin kehittää Postin palvelukonseptille uuden sloganin. Onhan nimittäin virkistävää saada välillä naapurin postia: ”Posti – koska monet tykkäävät vaihtelusta”.

Jos on nurisemista Postin palvelun toiminnassa, niin on kyllä hinnoissakin. Tästä tuli mieleen yhden Päivän Byrokraatin palkintokomitealaisen harrastus, harvinaiset vanhat palapelit. Niitä Posti ei sentään kauppaa (vielä), mutta kuljetettavaa Posti saa tuon tuosta, kun löytöjä tarttuu käsiin verkkokaupoista eri puolelta maailmaa. Osa palapeleistä tulee myös kokoamisen jälkeen myytyä edelleen, mutta sitä jonkin verran vaikeuttaa postittamisen kalleus Suomesta.

Esimerkinluontoisesti, tietyn kokoisen palapelin postitus Englannista Suomeen maksaa noin 13 euroa, mutta päinvastaiseen suuntaan hinta on tuplaten kalliimpi: 28 euroa.

Olette täysin oikeassa sanoessanne, että kyseessä ei ole maailman suurin ongelma… kun asia koskee harrastustoimintaa ja yksittäisiä palapelejä. Mutta haaste syvenee, jos pyritkin pitämään verkkokauppaa. Yksinkertaisesti Suomen postilogistiikka on niin kallis, että suomalaisen verkkokaupan on postikulujen vuoksi lähes mahdotonta pysyä kilpailukykyisenä melkeinpä missä muussa maassa tahansa sijaitsevaa verkkokauppaa vastaan. Moni yrittäjä toimiikin niin, että postitukset (myös Suomeen suuntautuvat) viedään lahden yli Viroon, josta ne lähtevät matkaan paljon Suomen Postia halvemmalla.

Lähettäisimme tämän kirjoituksen tiedoksi myös Postille, mutta kirje ei kuitenkaan löytäisi perille, eikä sähköpostiosoitteesta ole tietoakaan. Ehkä joku printtaa sen paperille ja käy kolkuttamassa pääkonttorin ovelle. Emme tiedä missä se sijaitsee, mutta ei varmaankaan Postitalossa. Siellä näyttää olevan K-kauppa.

Kuvituskuva ei liity tapaukseen.