PAB: Wille Rydman (kok)

Komean sään innoittamana Päivän Byrokraatti kaiveli pistolapiolla internetin syövereitä, ja löysi sangollisen matoja sekä mielenkiintoisen kokoomusnuorten julkilausuman vuodelta 2009:

VALTION YLIVELKAANTUMINEN ESTETTÄVÄ SOSIAALIMENOJA LEIKKAAMALLA

 

23.3.2009

 

Kokoomuksen Nuorten Liitto vaatii valtion menojen tuntuvaa supistamista kansainvälisen talouskriisin vuoksi. Kokoomusnuorten mielestä on parempi kiristää vyötä kuin toteuttaa suunnitelmat kymmenien miljardien eurojen lisävelasta. Riittävät säästöt velkaantumisen estämiseksi on saatavissa vain sosiaalimenoja rajusti karsimalla.

 

“Suomella ei ole enää varaa lähimainkaan nykyisen kaltaisiin sosiaalietuuksiin ja julkisiin palveluihin”, toteaa kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Wille Rydman. “Jos pidämme julkisen sektorin nykyisen suuruisena keinotekoisesti velkarahalla, maksatamme oman yltäkylläisen elämämme lapsillamme. Se on eettisesti täysin kestämätöntä”, Rydman linjaa.

 

Kokoomusnuorten mielestä hallittu velanotto talouden elvyttämiseksi ei sinällään ole pahasta, mutta kymmenien miljardien lisävelkaantumista Suomen valtiontalous ei enää kestä. Julkisten palvelujen karsiminen on joka tapauksessa edessä, jos tuollainen velka halutaan maksaa takaisin. Kokoomusnuorten mielestä leikkaukset olisi parempi tehdä jo nyt, ennen kuin ehdimme velkaantua lisää.

 

Vaikka leikkaukset saattaisivat hetkellisesti jopa syventää taantumaa, on se kokoomusnuorten mielestä parempi vaihtoehto kuin valtava velka, jota joudutaan korkoineen maksamaan vuosikymmeniä. “Viime laman aikana valtionvelka pomppasi 10 miljardista 70 miljardiin euroon. Erittäin hyvissäkin taloudellisissa olosuhteissa sitä on kyetty lyhentämään vasta 15 miljardia euroa. Jos valtionvelka nyt nousee suunnitellusti yli 100 miljardin euron, ei meillä ole edellytyksiä maksaa velkaa takaisin tilanteessa, jossa myös työssäkäyvien määrä on rajussa laskussa eläköitymisen johdosta”, Rydman toteaa.

 

Julkisen sektorin rajun supistamisen lisäksi kokoomusnuoret kannattaa myös isoja rakenteellisia uudistuksia. Suomalaisten pitää oppia tekemään enemmän ja pidempään töitä. Kokoomusnuoret haluaa opiskelijat nopeammin työelämään ja siirtää eläkkeelle siirtymisen ikää selvästi nykyistä korkeammaksi.

 

Lisätiedot: Wille Rydman Kokoomusnuorten varapuheenjohtaja

 

Osui niin nappiin, että noiden nyt jo kertyneiden 100 miljardin vuoksikin on pakko antaa Wille Rydmanille Päivän Antibyrokraatti -palkinto. Vuonna 2009 suurimmalla osalla poliitikoista pyöri vielä mielessä kiihottavat jakovarat, ja sinänsä erittäin selvästi nähtävissä olevasta Suomen kriisiytymisestä paasasi lähinnä parjattu Björn Wahlroos.

Julkilausuman lisäksi puolen metrin syvyydestä internetiä löytyi myös roppakaupalla kommentteja lausumaan. Niiden kirjoittajat toivoisivat nyt ehkä, että internet automaattisesti poistaisi vuotta vanhemmat kirjoitukset. Paitsi että kokoomusnuoria haukuttiin turhasta pelottelusta, heitä myös nimettiin uudelleen mitä mielenkiintoisimmin tavoin. Käytettyjä ilmaisuja ei ehkä ole tarpeen tässä toistaa. Sitä paitsi ne ovat muutenkin tuoreessa muistissa. Suunnilleen samoja neronväläyksiä uusiokäytettiin muutama vuosi myöhemmin, kun liiton myöhempi puheenjohtaja Susanna Koski joutui keskelle vasemmistolaista mediamyrskyä. Susannakin on muuten nyt ehdolla Vaasan vaalipiirissä, joten hyvin on hänelläkin nahka kestänyt kaiken sen ryöpytyksen.

Vaan mennäänpä suoraan sylttytehtaalle ja kysytään asiasta julkilausuman kirjoittajalta.

Wille Rydman, toimit 2009 KNL:n varapuheenjohtajana. Julkaisitte tuolloin yllä olevan kannanoton, joka näin kuusi vuotta myöhemmin luettuna tuntuu liki profeetalliselta. Mitkä ovat omat muistikuvasi siitä, miten se otettiin vastaan vuonna 2009?

– Vastaanotto oli tyrmäävä. Sille ei herunut julkista tukea miltään suunnalta, ei omasta puolueesta eikä muualtakaan. Silloin useimmat keskeiset päättäjät uskoivat, että kyseessä oli vain tilapäinen taantuma, jonka yli voitaisiin selvitä elvyttämällä. En edelleenkään ymmärrä, miksi fiksutkin ihmiset kuvittelivat näin. Minusta oli jo vuonna 2009 aivan ilmeistä, ettei tapahtunut romahdus ollut mikään tilapäinen suhdanneoikku, vaan selvä merkki siitä, että olimme rakentaneet julkisen sektorimme kestämättömälle pohjalle.

Mainitsinkin tuossa lukeneeni taustaksi asian uutisointia vuonna 2009 ja kriisitietoisuudesta ei ollut merkkiäkään. Kaikkein pahimpia olivat poliitikkojen kommentit, joissa elettiin vielä jakovaramaailmassa. Miksi tilannekuva 2009 oli selkeä nuorisopoliitikoille, mutta kaikki vanhat ammattipoliitikot olivat aivan kujalla?

– Osittain kyseessä varmaan olikin silloisten päättäjien kohtalokkaalla tavalla väärä analyysi talouden tilanteesta. Toisaalta ihminen on usein myös altis uskomaan sitä, mitä toivoo. Ei ehkä ollut ammattipoliitikoille helppoa myöntää itselleen tai muille, että tilanne todella oli niin huono kuin oli. Kolmannekseen kyseessä saattoi olla myös ihan aito usko keynesiläisen velkaelvytyksen kykyyn ratkaista ongelmat – no, sehän nyt onkin sitten nähty, mihin sellainen johtaa. Neljännekseen saattoi olla myös puoluepoliittisia intressejä vältellä ikävien ratkaisujen tekemistä. Poliitikot ovat ylipäätäänkin liian usein kovin ujoja tekemään päätöksiä, jotka voisivat julkisuudessa olla epäsuosittuja. Ja leikkauspäätöksethän ovat sitä likipitäen aina.

Millaisiin toimenpiteisiin ryhtyisit nyt Suomen talouden pelastamiseksi?

– Julkisen talouden sopeutustarve on edelleen mittava. Itse asiassa mittavampi, kuin mitä se oli vuonna 2009. On käynyt juuri siten kuin tuolloin uumoilimme: mitä pidempään välttämättömän tekemistä vitkutetaan, sitä kivuliaammalta se tuntuu, kun päätös lopulta joudutaan tekemään. Menoleikkausten lisäksi tarvitaan työmarkkinajärjestelmän perinpohjaista uudistamista. Aika on ajanut korporaatiovetoisen sopimismallin ohi. Työuria on myös pidennettävä. Koulutuspolitiikassa tulee nykyistä paremmin huomioida työvoimatarpeet. Tarvitaan ylipäätäänkin nykyistä enemmän markkinaehtoisia ratkaisuja. Lisäksi Suomen verotusta tulee keventää merkittävästi nykyisestä. Suomi ei voi mitenkään pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, ellemme kykene olemaan myös verotuksellisesti kannustava liiketoimintaympäristö.

Hyvä lista ja olemme siitä ihan samaa mieltä. Miten Suomen eduskunnan saa tekemään tarvittavia päätöksiä?

– Valitsemalla pikemminkin fakta- kuin haaveorientoituneita kansanedustajia – mieluiten sellaisia, joilla on myös kykyä viedä oikeansuuntaisia päätöksiä eteenpäin Suomen kaltaisessa poliittisessa järjestelmässä.

Kerrohan vielä kampanjastasi. Miten se on mennyt ja mitkä ovat teemasi?

– Kampanja on mennyt ällistyttävän hyvin. Olen saanut yllättyä positiivisesti oikeastaan kaiken suhteen. Useat merkit viittaavat siihen, että läpi ollaan menossa. Teemoistani keskeisimmät ovat talous, turvallisuus, sivistys ja vapaus.

Olet ehdolla Helsingissä. Millä numerolla sinua voi äänestää?

– Vaalinumero on 60. Lähtökohtana siis on, että nämä vaalit hoidetaan ihan kuus-nolla kotiin.

Eiköhän se hoidu. Onnea Wille ja kiitos haastattelusta!
 
– Kiitoksia!

 
– – –
 

2000 euron jatkuva luotto, jota voit käyttää tarpeesi mukaan:
Luottoraha.fi