PB: Sosialidemokraattien talouskuva hukassa

Moni tietenkin odottaa Päivän Byrokraatti -palkinnon kulkeutuvan mestaritanssija Sanna Marinille, mutta sen saakin hänen puoluetoverinsa, kansanedustaja ja sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen, jonka taannoiset edesottamukset Twitterissä kavaltavat, kuinka virheellisellä talouden tilannekuvalla sosialidemokraattinen puolue operoi.

Mäkynen iloitsi ennen kesälomille lähtöä:

”Tammi-toukokuussa valtiontalous n. 1,5 mrd ylijäämäinen. Tulot ylittävät menot.”

ja edelleen:

”Valtiontalouden ollessa ylijäämäinen velkaa ei valtion menoihin tarvitse ottaa.”

Valitettavasti Mäkysen ilonaihe ei pidä lainkaan paikkansa. Vuoden alusta toukokuun loppuun oli tullut uutta velkaa 2,3 miljardia euroa, ja loppuvuodelle valtiokonttori povasi jo tuolloin lisää velanottoa siten, että uuden nettovelan kokonaismääräksi muodostuisi vuoden 2022 aikana yli 7 miljardia euroa.

Päivän Byrokraatti kävi keskustelua Matias Mäkysen kanssa ja pyrki muiden keskustelijoiden lailla oikaisemaan tämän käsitystä. Mäkynen oli kuitenkin näkemyksessään järkähtämätön:

”Mihin viittaat? Linkkamallasi sivulla [valtion velanhallinta] näkyy, että valtionvelka on alkuvuonna vähentynyt.”

Kuvaaja, jota Mäkynen tarkasteli, oli valtiokonttorin kansalaisille tekemästä info-sivustosta valtionvelka.fi.

Päivän Byrokraatti koetti neuvoa Mäkystä kuvan tulkinnassa:

”Twiittisi kuvaajassa valtionvelan absoluuttista määrää seuraa viiva, ei palkit. Toukokuussa on pieni lasku, mutta vuoden alusta toukokuun loppuun on tullut uutta velkaa kertomallani tavalla 2,3 mrd euroa. Ei ylijäämää.”

Lukuarvo, johon Mäkynen virheellisesti tarttui, kertoo valtiomme ottavan velan markkina- eli jälleenmyyntiarvosta. Markkina-arvon aleneminen tarkoittaa kuitenkin vain sitä, että Suomen valtion velkakirjojen arvo on laskenut. Ei sitä, että velan määrä olisi vähentynyt. Juuri velan nimellisarvo on se määrä euroja, jolle korkoa kertyy, ja joka Suomen pitää eräpäivänä maksaa takaisin.

Kun Mäkynen oli siinä kuvitelmassa, että velan määrä oli alkuvuoden kuluessa vähentynyt 1,5 miljardia, mutta todellisuudessa velkaa oli tullut lisää 2,3 miljardia, voidaan todeta, että hänen perustiedoissaan oleva virhe on suuruusluokaltaan lähes 4 miljardia euroa.

– – –

Näyttää vahvasti siltä, että Mäkynen monen muun kansanedustajan lailla valitettavasti muodostaa talouskäsityksensä kansalaisille tehtyjen yksinkertaistettujen ja popularisoitujen graafien kautta, perehtymättä oikeasti niiden taustalla oleviin lukuihin tai ymmärtämättä asiaa muutoin sen syvällisemmin. Tai edes oikein, kuten tässä tapauksessa. Tietohan esitettiin oli graafissa virheettömästi, sitä olisi vain pitänyt osata lukea.

Ongelmaa pahentaa se, että nykyinen poliitikkosukupolvi näyttää usein jakavan avustajapaikkoja palkintoina kavereilleen ja kampanjansa tukijoille, eikä pestaa niihin asiantuntijoita, kuten järkevää olisi. Niinpä poliitikon ympärillä ei välttämättä ole ketään, joka osaisi korjata edes näin suurta virhettä.

– – –

Kyllä Mäkynen luvut sitten lopulta ymmärsi, kun Päivän Byrokraatti ne hänelle juurta jaksaen selitti, eikä miestä olisikaan tarpeen nolata puutteellisista tiedoista, jollei asiassa vallitsisi yksi erittäin suuri ongelma. Sosialidemokraatit ovat kerta toisensa jälkeen antaneet ymmärtää Mäkysen olevan puolueen johtavia talousosaajia ja vaikuttavan merkittävästi Sdp:n talouspolitiikkaan.

Näin varmasti onkin, ja siinä on syy huoleen. Kun mistään puolueen sisällä käydyistä keskusteluista ei ole tarttunut Mäkyselle sitä tietoa, että todellisuudessa Suomi edelleen velkaantuu nopeasti, eikä taloutemme suinkaan ole ylijäämäinen, täytyy vetää se johtopäätös, että demareiden johdossa on ehkä yleisestikin kuviteltu taloustilanteemme paremmaksi kuin se oikeasti on. Ainakaan pääministerimme edesottamuksista ei synny sitä kuvaa, että hän olisi varapuheenjohtaja Mäkystä paremmin kartalla talouden tilasta.

Ja mikäli näin on, silloin kaikkien pääministeripuolueessa tehtyjen talouslinjausten täytyy perustua täysin väärään, liian optimistiseen tilannekuvaan.

Ja se on todella pelottavaa. Meillä nimittäin menee todellisuudessa todella huonosti suhteessa kaikkiin verrokkimaihimme.

Toisin kuin hallituspuolueet antavat ymmärtää, Suomen velkaantumista ei selitä koronaepidemia eikä sitä selitä Ukrainan sota. Muut Pohjoismaat ovat kokeneet samat haasteet, mutta velkaantumisaste ei niissä Suomen lailla kasva, vaan päinvastoin systemaattisesti alenee. Ja mikä vielä pahempaa: samaan aikaan muissa Pohjoismaissa talous kasvaa, kun taas me olemme talloneet paikoillamme 15 vuotta, ja ennusteiden mukaan olemme kääntymässä taas laskuun.

Kyse onkin suomalaisittain pelkästä holtittomasta rahanjakopolitiikasta ja kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta tehdä tarvittavia leikkauksia ja reformeja. Tarvittavien leikkausten sijasta nykyinen hallitus on vain lisännyt pysyviä vuotuisia menoja yli 1,5 miljardilla eurolla, ja vasemmistoideologinen sote-uudistus sekä sen yhteydessä keskustan saama maakuntahallinto nostavat kulutasoa entisestään vielä vähintään miljardilla.

Poskettomalla velanotolla on ylläpidetty sellaista julkisen sektorin kulutasoa, johon Suomella ei todellisuudessa ole varaa. Joka vuosi otettavan velan määrä on suurempi kuin koko valtion tuloverokertymä. Niin kauan kuin uutta velkaa on saatavissa, Suomi esittää Pohjoismaata, mutta kun velan saanti tyrehtyy, suomalainen yhteiskunta muuttuu kertaiskusta enemmän kuin koskaan ennen.

EK:n tuore tutkimus kertoo, että suomalaiset ovat jakautuneet kriisitietoisuuden suhteen kahtia. Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja keskustan kannattajat ovat huolissaan talouden tilasta. Sen sijaan vasemmiston, eli Sdp:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja rkp:n kannattajat ovat huolettomia. Epäilemättä keskustan kannatusluvuissa näkyykin nyt se, että puolue myi itsensä 2019 aivan väärään leiriin.

Luoja meitä varjele, jos tuo leiri jatkaa vallassa vielä eduskuntavaalien 2023 jälkeenkin.