Muistutus hyvistä kansalaisaloitteista
Hei,
Muistutuksena kaksi Päivän Byrokraatin suosittelemaa kansalaisaloitetta työehtosopimusten yleissitovuuden poistamiseksi ja ay-jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuuden lakkauttamiseksi.
Erityisesti työehtosopimusjärjestelmästä olisi nykyisessä taloustilanteessa kiire päästä eroon. On ihan käsittämätöntä, että vielä vuonna 2015 työnostajien ja työnmyyjien välisistä sopimusehdoista päättää pari omia intressejään ajavaa heppua Etelärannassa ja Hakaniemessä. Viimeistään perjantain mielenosoituksen olisi pitänyt avata silmät, että kyse ei ole mistään muusta kuin järjestöpamppujen halusta säilyttää itsellään mahdollisimman paljon valtaa. Valitettavaa kyllä, tämä vallanhalu hävittää maastamme valtavan määrän työpaikkoja.
Kuvitelkaa mukava kaveri nimeltä Harri. Harri on iskenyt silmänsä pieneen liiketilaan, joka olisi loistavalla sijainnilla puiston laidalla. Harrin mielestä siellä voitaisiin myydä piknik-koreja puistossa käyskenteleville perheille. Ei mikään kultakaivos, ja Harri mieltää, että ei sillä liikeidealla ehkä rikastumaan pääse, mutta saisi sillä kuitenkin ehkä elätettyä itsensä ja jonkun työnmyyjänkin.
Viikonloppuisin puistossa on paljon porukkaa, ja ehkäpä hyville piknik-tarpeille olisi silloin kysyntää. Harri tarvitsisi kauppaansa myyjän ja kysyy ystävältään Annelta, olisiko tämä kiinnostunut. Harrin kauppa kuulostaa Annesta mukavalta ja hän suostuu mielellään. Pian kuitenkin Harri ja Anne huomaavat, että suunnitelma ei sittenkään onnistu, sillä sunnuntaina pitäisi maksaa TES:n mukaista tuplapalkkaa, eikä piknik-korien myynnistä kerry tarpeeksi liikevaihtoa, jotta tuplapalkkaa pystyisi kannattavasti maksamaan.
Anne lohduttaa Harria: “Älä huoli, minähän olen opiskelija ja viikonlopputyöt sopivat minulle jopa paremmin kuin arkipäivien vuorot. Normaalipalkka käy hyvin.”
Vaan kun ei käy. Setä Hakaniemestä tulee ja kertoo että Annea riistetään ja ilmoittaa työsuhteen minimiehdot. Työnantajaroisto Harri kaivakoot kuvettaan ja hävetköön porvariuttaan. Harri ihmettelee, että eiväthän hän tai Anne ole edes jäseniä missään liitoissa, mitä tämä asia nyt Hakaniemen sedälle kuuluu.
Kyllä kuuluu. Kaikkien asiat kuuluvat Hakaniemen sedälle, sillä hän saa päättää muiden puolesta, millä ehdoin nämä saavat tehdä sopimuksia omasta työstään. Sitä ei kutsuta tyranniaksi, sillä Hakaniemen setä on ammattiliiton pomo.
Harri ei kuitenkaan voi muuttua rahaksi, joten koko liikeidea jää toteuttamatta ja kauppa perustamatta. Anne jää ilman työtä ja puistossa käveleskelevät eivät edes tiedä, että heille oli tarkoitus tulla tarjolle ihania piknik-koreja. Elämä puistossa jatkuu palveluttomana, tutun harmaaseen suomalaiseen tyyliin.
Kaikki siis hävisivät. Paitsi setä Hakaniemessä, joka marssii valtansa kunniaksi Savoyhin lounaalle.
Jälleen kerran ideologista huuhaata, jonka toimivuus käytännössä on aivan päinvastainen kuin mitä teoriassa oletetaan. Historia on todistanut tämän monta kertaa