PAB: Liikennelääketieteen professori Timo Tervo ei usko kameratolppiin
Päivän Antibyrokraatti -palkinnon saa liikennelääketieteen professori Timo Tervo, joka on tullut samaan tulokseen kuin Palkintokomitea aiemmin. Kameratolpilla ei ole juuri muuta kuin rahastusfunktio, ja ne lähinnä vaarantavat liikennettä viemällä huomiota tärkeämmiltä asioilta liikenteessä.
”Automaattivalvonta häiritsee jossain määrin peruskuljettajien ajotapahtumaa ja liikennevirtaa, kun on vahdittava kameroita. Tuolla teillä on ihan järjetön miinoitus, ja se on mennyt ihan tietokonepeliksi, että pääsetkö mökille ilman sakkoja. Lisäksi kamerat lisäävät jossain määrin häiriökäyttäytymistä kameroiden välillä.”
Timo Tervo on Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen liikennelääketieteen professori ja hän toimii Uudenmaan onnettomuustutkintalautakunnan lääkärijäsenenä. Professori Tervon mukaan automaattinen liikennevalvonta ei toimi liikenneturvallisuuden parantamistarkoituksessa. Pelkkä vähäinen ylinopeus ei näet ole keskeinen syy esimerkiksi kuolonkolareissa.
”Onnettomuustutkinnan mukaan nimenomaan suuret ylinopeudet ovat vaarallisia. Ja juuri niihin liikkuva poliisi pyrki aikaisemmin puuttumaan. Kaahaaminen on toki vaarallista, mutta en usko, että on turvallisuuden kannalta hyötyä, että pienistä nopeuksista sakotetaan. Ne vain tekevät ajamisen jopa hankalaksi.”
Ylinopeutta merkittävämpiä ovat muut riskitekijät:
”Onnettomuuksia sattuu, ja nopeus on yksi vaikuttava tekijä. Ja jos katsotaan kuolonkolareita esimeriksi vuodelta 2013, niin kyllähän ylinopeus ja liian suuri tilannenopeus olivat syynä noin 40–44 prosentissa. Mutta kun siitä putsataan pois moottoripyörät, humalaiset, itsemurhat ja sairauskohtaukset, meille jäi 8,8 prosenttia riskittömiä henkilöauton kuljettajia, jotka ajoivat onnettomuushetkellä ylinopeutta. Ja heistä puolet oli alle 20-vuotiaita.”
Professori Tervo näkee kameravalvonnan keskeisimpänä funktiona valtion kassan täyttämisen.
”Kameravalvonta ei korreloi lainkaan riskin kanssa, vaan se näyttää vain olevan keino kerätä rahaa valtiolle budjetin mukaisesti.”
Nyt kun perustuslakivaliokunta on ottanut kannan, jonka mukaan sakkojen korottaminen pelkässä fiskaalisessa tarkoituksessa on perustuslain vastaista, sama logiikka sotinee myös fiskaalisessa tarkoituksessa tapahtuvaa kameravalvontaa vastaan. Perustuslakivaliokunnan tulisi omasta aloitteestaan ottaa tämäkin asia harkittavakseen. Olisi todella pelkästään positiivista, jos jatkuvan kontrollin kiristymisen sijasta joskus näkisi askeleita myös toiseen suuntaan.
Niin ei kuitenkaan käy. Viimeisin askel kohti kontrolliyhteiskuntaa otettiin Tampereella, jossa poliisi virittelee käyttöön kameratolppien välistä keskinopeusvalvontaa. Vaikka kukin kontrollia lisäävä askel onkin yksinään pieni, ne kuitenkin kävellään polulla, joka päätyy lopulta valtioon, joka valvoo ympärivuorokautisesti kansalaistensa liikkeitä ja kerää käyttöönsä rajattomasti tietoa näiden käyttäytymisestä.
Pelkästään hyviin tarkoituksiin, tietenkin.
>>> Päivän Byrokraatin aiempi juttu Kehä I:n kameraviidakosta
HS 4.8.2016
Saatat tykätä myös
Kirjoittaja
Jaa-a.
Suomalainen liikennekulttuuri tänä päivänä on sairas. Se sairaus on itsekkyys, jota on viljelty jo jonkin aikaa koko yhteiskuntaan.
Jos koet nopeusvalvonnan vain “rahastuksena”, siihenhän on erittäin yksinkertainen keino vaikuttaa; Aja Rajoitusten Mukaan.
Nimimerkki “Tilannetta seurannut” ei ilmeisesti itse aja autolla merkittäviä määriä, eikä hänellä ole juurikaan kokemusta todellisuudesta suomalaisessa tieliikenteessä. On vain Punavuorelaisessa pubissa sahramiporukan kesken muodostunut käsitys siitä, että asiat ovat suomalaisessa tieliikenteessä “todella huonosti” ja lähes kaikki ajavat törkeitä ylinopeuksia vähintään promillen kännissä.
Täällä todellisuudessa, joka kattaa Kehä III ulkopuolisen alueen, ei liikennekulttuurissa ole juurikaan ongelmia. Yksi ongelmista on jarruttelu nopeuskameroihin. Nopeutta tiputetaan jopa 20 km/h rajoituksen alle suhteettoman suurien sakkojen pelossa. Väistämättä tuntuu siltä, että epävarmat kuljettajat keskittyvät ajaessaan johonkin ihan muuhun kuin tien tapahtumien havainnointiin.
Mitä jos autoilijat lopettaisivat ylinopeuden ajamisen? Sen jälkeen ei tarvitse miettiä tolppia eikä jarrutella.
Timo Tervo on nyt erehtynyt puhumaan liikenteen osa-alueesta, jolla ei ole juurikaan tekemistä lääketieteen kanssa.
Totta kai on totta, ettei nopeus 80 km/h -rajoitusalueella muutu turvallisesta vaaralliseksi siirryttäessä 79:stä 81*:een. Samalla perusteella rajoituksen voisi asettaa vaikka 120:een.
Tervo unohtaa kokonaan kaksi perusasiaa. Reaktioaika äkkitilanteisiin on sama nopeudesta riippumatta, mutta matka, joka edetään vaikkapa ennen jarrutusta kasvaa suorassa suhteessa nopeuteen. Samaten on silkkaa hurskastelua väittää, etteivätkö vauriot onnettomuuksissa kasvaisi nopeuden kasvaessa. Yhtä naivia on väittää nopeuden tarkkailun tekevän ajon vaarallisemmaksi. Vaihtoehto sille kun olisi vapaa nopeus kaikkialla.
On tietysti totta, että kameratolpat ovat vanhanaikaista tekniikkaa, mutta uudempi on vasta tulossa. Autot esimerkiksi voisivat tunnistaa liikennemerkit automaattisesti, minkä perusteella tekniikka ei antaisi edetä sallittua nopeammin. Ajopiirturin tapainen järjestelmä voisi myös rekisteröidä kaikki ylitykset.
Onkohan Timo Tervo kärähtänyt tänä vuonna ylinopeudesta? Muuten hänen kannanottojaan ei voi ymmärtää.
Muiden kiistanalaisten kommenttien ohessa Tervo toteaa uusien autojen olevan niin turvallisia, ettei “niissä juuri koskaan kuole ihmisiä”. Onko haastattelusta ehkä jätetty jotain olennaista pois, sillä tämä väittämä on niin hullu, ettei laillistettu lääkäri voi sellaista oikeasti esittää.
Normaaleilla valtateiden nopeuksilla samanpainoisten ajoneuvojen yhteentörmäyksessä matkustajilla on hyvin heikot mahdollisuudet selviytyä hengissä, sillä kiihtyvyydet ja siitä seuraavat voimat ja edelleen muodonmuutokset vain ovat niin suuria ettei ihmisen fysiologia niitä kestä. Sen sijaan kaupunkinopeuksilla erilaiset uusien autojen turvaratkaisut toimivat hienosti ja estävät useimmiten vakavat vammautumiset tai kuolemantapaukset.