PB: Apteekkikilta estää kilpailijoiden tulon markkinoille

Päivän Byrokraatti -palkinnon saavat Espoon apteekkarit, jotka päättivät käyttää keskiaikaista kiltaoikeuttaan rajoittaa kilpailijoiden alalle tuloa.

 

Killat olivat keskiajalla tietyn alan kauppiaiden tai ammatinharjoittajien yhteenliittymiä. Killat valvoivat ja kontrolloivat alaansa tiukasti usein monopolin tavoin, ja saivat päättää, kuka kaupungissa sai harjoittaa heidän kontrolloimaansa elinkeinoa. Kyseessä oli oikein hyvä tapa huolehtia siitä, että alan kannattavuus pysyi kohdallaan, eikä alalle tullut hintahäirikköjä uusine keksintöineen häiritsemään ammatinharjoittajien huoletonta elämää. Suomessa kiltalaitos hallitsi kaupunkien talouselämää 1200-luvulta aina elinkeinovapauslain säätämiseen vuonna 1879. Apteekkien osalta tuo valta jatkuu edelleen.

 

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea päätti viime syksynä perustaa Espooseen kuusi uutta apteekkia, joista yhden sijaintipaikaksi oli määrätty Jorvin sairaala-alue. Tähän päätökseen kaikki Espoossa toimivat apteekkarit yhtä lukuun ottamatta hakivat muutosta oikaisuvaatimuksella.

 

Yliproviisori Noora Oinonen Fimeasta kertoo:

 

”Tällä hetkellä on menossa valitusaika. Jos tästä oikaisupäätökseen tehdystä hylkäyksestä joku haluaa valittaa, niin se tehdään Helsingin hallinto-oikeuteen. Toukokuun puolivälissä tiedetään, tuleeko se meidän alkuperäinen päätös näiden uusien apteekkien perustamisesta lainvoimaiseksi vai ei.”

 

Oinosen mukaan uusien apteekkien perustamispäätöksistä valitetaan herkästi.

 

”Kyllä usein katsotaan se muutoksenhakuketju loppuun asti. Sehän vie aikaa ja jos ajattelee asiaa apteekkarien näkökulmasta, niin niin kauan kun asia on keskeneräinen, heille ei tule kilpailua.”

 

On hyvin kiusallista, että omalla alallani ei ole käytössä kiltajärjestelmää. Minäkin haluaisin yhtä vahvan suojan kilpailijoilta ja asiakkaiden kohtuuttomilta vaatimuksilta. Kilpailijoiden aiheuttama paine ja alalle tuomat uudet innovaatiot haittaavat jatkuvasti liiketoimintaani ja vahingoittavat katteitani. Monesti käy jopa niin, että kilpailuun on pakko reagoida toimimalla tehokkaammin, alentamalla hintoja ja vastaamalla asiakkaiden tarpeisiin. Kiusoja, joilta apteekkarit haluavat pysyä suojassa.

 

Suomen apteekkijärjestelmää puolustetaan usein väitteellä, että se turvaa Suomen “hyvän ja tiheän apteekkiverkoston”. Väite tiheästä verkostosta on kuitenkin puuta heinää, eikä lisäksi pidä edes paikkansa. Suomen apteekkiverkosto on todellisuudessa asukasmäärään suhteutettuna Euroopan neljänneksi huonoin.

 

Apteekkariliitto kuvaa tilannetta mielellään toisin. Omilla sivuillaan he ilmaisevat asian seuraavasti: “Apteekkiverkostomme on tiheämpi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa.”

 

No, ne olivatkin sitten Hollannin lisäksi ainoat maat, jossa tilanne on vielä Suomea heikompi.