25
huhti
2018

PB: Kameratolpat vaarantavat liikenteen, mutta keräävät kivasti sakkorahaa

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Suomen liikennevalvonta, joka toimii aivan eri periaatteilla kuin muissa maissa. Progressiivisessa Suomessa valvotaan sitä, ajaako joku suoralla ja tyhjällä tiellä 83 km/h kahdeksankympin alueella, kun taas muualla keskitytään vanhanaikaisesti riskitekijöihin: normaalisti soljuvan liikenteen annetaan kulkea rauhassa ja liikennevirrasta poimitaan pois vain pahimmat kaahailijat, rattijuopot ja esimerkiksi suojateitä kunnioittamattomat.

 

Muissa maissa perustellaan näiden kummallista ratkaisua sillä, että nuo ovat todellista vaaraa aiheuttavia tekijöitä, toisin kuin pieni ylinopeus.

 

Samanlaisia paheksuttavia toisinajattelijoita löytyy jokunen myös Suomesta. Esimerkiksi liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo pyrkii sekoittamaan liikennepolitiikkaa kertomalla tilastotietoja, joiden mukaan kuolonkolarin aiheuttaneista, ylinopeutta ajavista autoilijoista vain 5 prosenttia ei ole humalassa, sairas tai tekemässä itsemurhaa.

 

Tällaisilla faktatiedoilla romutetaan häiritsevällä tavalla kameravalvonnan perusteita. Myös liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on livennyt yhteisestä rintamasta julkaisemalla tuoreen tutkimuksen, jonka mukaan kameratolppien perusteluna käytetty teoreettinen malli ajonopeuksien merkityksestä turvallisuuteen olisikin täysin virheellinen.

 

Tämän, niin sanotun eksponenttimallin mukaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrän olisi pitänyt laskea kameratolpin varustetuilla teillä 13 prosenttia sen myötä, että kameravalvonta-alueilla keskinopeudet ovat laskeneet keskimäärin 2 km/h. Todellisuudessa kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä automaattisen nopeusvalvonnan alueilla oli kuitenkin KASVANUT 2,6 prosenttia.

 

Trafin saamista tuloksista olisi pitänyt ymmärtää vaieta, sillä tutkimuksen mukaan kameravalvonnasta oli turvallisuudelle pelkästään haittaa. Tuollainen tieto on ikävällä tavalla linjassa emeritusprofessori Tervon aiemmin ennustaman kanssa. Onneksi Trafi pitää sentään kieltä keskellä suuta kommentoidessaan vain varovasti:

 

”Koska teoreettiset mallit perustuvat useita vuosia sitten julkaistujen tutkimusten tuloksiin, voivat (niiden ennustetut) liikenneturvallisuusvaikutukset olla hieman yliarvioituja.”

 

Röyhkeällä tavalla Iltasanomat kehtasi tulkita tutkimusta suoremmin:

 

”On perusteltua kysyä, voidaanko puhua vain ”hieman yliarvioidusta”, jos todellisuus onkin aivan päinvastainen kuin mallilla ennustettu? Negatiivinen vaikutus olisi oikeampi luonnehdinta.”

 

Jos Iltasanomien artikkelin kaltainen suorapuheisuus sallittaisiin laajemminkin, meillä syntyisi riski tilanteesta, jossa ihmiset alkaisivat kysellä, alkaako suomalaisten virkamiesten into kameratolppiin lähennellä jo uuden tautiluokituksen tarvetta. Luultavasti ihmiset alkaisivat tällaisten tietojen levitessä kyselemään esimerkiksi, että miksi kameroita ei koskaan laiteta järkeviin riskipaikkoihin, kuten esimerkiksi koulun edessä olevan suojatien turvaksi, vaan miksi ne ovat aina turvallisilla suorilla, jotka houkuttelevat kuljettajia ajamaan rennommin.

 

Tuollaisia ajatuksia ei saa päästää leviämään, sillä asiassahan on kyse veronluonteisista maksuista, joita nykyisessä asenneilmapiirissä on erityisen soveliasta kerätä rajaton määrä juuri autoilijoilta.

 

Ajatus ilmenee selkeimmin hallituksen esityksestä HE 1/2016, jossa kytkettiin 1.9.2015 jo toteutetut ja vuonna 2016 ehdotetut rike- ja päiväsakkojen korotukset valtiontalouden alijäämään. Toivotuille sakkokertymille asetettiin jopa tavoitteet. Toisin sanoen, sakoista tehtiin uusi veroinstrumentti muiden joukkoon. Hallituksen esityksessä todetaan suoraan, että rikollisuustilanteen kehitys ei sinällään viittaa tarpeeseen korottaa päiväsakkojen rahamäärää, mutta sakkojen korotus on osa hallituksen päättämiä julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia.

 

Koska hallituksen esityksessä lipsautettiin totuus julki, eduskunta ei asiasta nousseen kohun myötä kehdannut päästää 2016 korotuksia läpi avoimesti fiskaalisina, mutta vuoden 2015 korotukset jäivät sentään voimaan. Asiasta oppineena, tulevissa korotuksissa ei valtiontalouden tarpeista puhuta varmasti enää mitään.

 

Sakotusjärjestelmän irrottaminen kriminaalipoliittisesta järjestelmästä ja sen kytkeminen osaksi finanssipolitiikkaa ei varmaankaan kuulu oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin. Yleisestihän ollaan sitä mieltä, että rangaistuksia, valvontaa tai sääntöjä ei pitäisi mitata, seurata tai luoda valtiontaloudellisista syistä. Mutta ei kai tuollaisten höpinöiden nyt sentään autoilijoita pidä koskea?

 

Onneksi ei, sillä Tampereella tehtiin 20.4.2018 mahdollisesti uusi sakottamisen Suomen ennätys, kun kameratolppa välähti peräti 400 kertaa tunnin aikana. Siis keskimäärin 9 sekunnin välein – liki jokaisen auton kohdalla. Katkerien tamperelaisten mukaan siksi, että leveälle ja hyväkuntoiselle tielle on syyttä määrätty aivan liian alhainen 60 km/h nopeusrajoitus. Onkin luultavaa, että Tampereen poliisi tulee tämän tempauksen ansiosta pääsemään heille asetettuun sakkokiintiöön.

 

Tampereen menestysresepti on yksinkertainen:

1) Valitaan turvallinen tien pätkä.

2) Laitetaan selvästi arkijärkeä matalampi nopeusrajoitus.

3) Asennetaan kamera.

4) Kuunnellaan, kun kassa kilisee.

 

Tämä konsepti voidaan sellaisenaan kopioida myös muilla alueilla käytettäväksi tarpeen mukaan – esimerkiksi mikäli sakotuskiintiöistä ollaan jäämässä jälkeen.

 

Pohjoismaisittain pärjäämme sakkotalkoissa jo nyt kohtuullisen hyvin. Suomessa jaetaan vuosittain 400 000 liikennesakkoa ja olosuhteiltaan varsin vastaavassa Ruotsissa vain 250 000. Suhdelukua selittää toki osittain ero maiden asukasmäärissä – Suomessa on 5,5 miljoonaa asukasta, mutta Ruotsissa melkein tuplasti, 10,0 miljoonaa.

 

No, älä huoli. Tietokoneesi ei ole mennyt rikki. Surina ja rutina, jonka kuulet juuri nyt, tulee aivoistasi. Siellä biologismekaaninen prosessori koettaa selviytyä laskutoimituksesta. Jos Ruotsissa on enemmän asukkaita, eikös siellä pitäisi silloin loogisesti olla myös enemmän liikennesakkoja?

 

No, näin se varmaan vakavasti puhuen on. Suomessa jaetaan vuodessa 73 liikennesakkoa 1000 asukasta kohden, Ruotsissa vain 25.

 

Syy eroon lienee edellä kuvailluin perustein jokin muu kuin se, että suomalaiset olisivat ruotsalaisia huonompia kuskeja.

 

 

Aamulehti 20.4.2018

 

IS 11.4.2018

 

IS 22.2.2018

 

 

Yle 23.9.2009

 

Yle 18.3.2016

 

 

autoliitto.fi

 

IL 23.4.2018

 

 

Saatat tykätä myös

PB: Hernesaaren ruuhkasuma on Jätkäsaari 2
PB: Helsinki haluaa kaventaa Lauttasaaren siltaa, jotta kalastajien perkuujätteille tulee tilaa
PB: Helsingin liikennefarssi saa yritykset pakenemaan
PAB: Poliisi valvoo tehostetusti koulujen lähellä

20 vastausta

  1. smokin' joe

    Ei tuo Tampere ollut mikään varsinainen pahis. Kotkassa on moottoritie, jossa on sähköiset nopeusrajoitukset. Jo 15 vuotta sitten rajoitukset tajuttiin pudottaa ratsian ajaksi sadasta kahdestakympistä kahdeksaankymppiin. Perustelukin oli hyvin mietitty: autojen pysäyttäminen on paljon helpompaa kun ne eivät mene niin kovaa.

    1. Tuomas H.

      Tämä käytäntö on levinnyt koko matkalle Turku-Vaalimaa.

      Kun talvella on jo lumikelin vuoksi alennettu rajoitus (100), niin joku on keksinyt että saadaan enemmän rahaa kun alennetaan vielä siitäkin, koska sää_ennusteessa_ on lumihiutale, siis yksi.

      Sitten meillä on kuivalla ja puhtaalla moottoritiellä 80 rajoitus Turusta Vaalimaalle, yli 500 kilometriä.

      Siksi että joku Liikenneviraston älykääpiö halusi niin. Tehdäkseen rahaa ja kyykyttäkseen autoilijoita. Autoilijahan ei ole ihminen näille virkamiehille, vaan rahastuksen ja pompottamisen kohde.

      Täysin selvää on se, että mitään tekemistä liikenneturvallisuuden kanssa tälläisella kusipäisyydellä ei ole.

      1. Jaakko Jaakkola

        Omalla työmatkallani on aiempi 80 kmh muutettu parin vuoden sisään suurimmalta osin 60kmh alueeksi, ilman mitään muuta muutosta joka voisi tuon edellyttää, paitsi se, että nyt kun se on saatu alennettua kuuteenkymppiin niin tieosuus on miinoitettu kameratolpilla, lyhin tolppien etäisyys alle kilometri.

        Ei mitään järkeä…

  2. K

    Vantaalla on toisenlainen sakotusautomaatti. Kaupunki käy yöllä vaihtamassa parkkipaikan, esim. liityntäparkin, kyltin vaatimaan parkkikiekkoa, ja lähettävät heti aamusta parkkipirkot paikalle sakottamaan parisataa autoa, jotka eivät ole kyltin vaihtumista huomanneet. Nerokasta kassavajeen täyttämistä tämäkin!

  3. Dennis P Trump

    Tämä oli arvattavissa kun tolppia alkoi tulemaan, valvonnan supermaassa briteissä on tolppia juuri suojateiden ja “turvallisuutta” vaativien alueiden lähellä JA navigaattori kivasti varoittaa ajoissa, että kamera tulossa.

    Puhdas rahastus ja näitä kameroita hankitaan lisää ja “älykkäämpinä” (kalliimpina) kun uudet super kamerat tulevat Ruotsista. Miksi sitten näin on? Koska tämä käy kaikille, kokkareille käy tämä “personal responsibility” verotus, vasurit ajattelee, että vain rikkaat ajaa autolla, vihreät haluaa lopettaa autoilun ja muuta tykkää kun valtion kirstuu pamahtaa lisää rahaa tuhlattavaksi.

  4. Heino Naumanen

    Onneksi sentään kamera-auton tunnistaa kilometrin päästä. Yleensä harmaa ilman teippauksia yms, siisti VW Transporter joka on pysäköity paikkaan missä ei ole syytä pysäköidä. Linja-autopysäkki, tien levennys, piennar yms.
    Kun takalasia tarkemmin katsoo, erottuu neliön muotoisen salamavalon kirkas heijastin.
    Tällaisen kohdalle ajonopeudella 20 alle rajoituksen ja tööttäys. “Olet huomattu”

    1. Jaakko Jaakkola

      Mustan värinen paku usein kyttää PK seudulla moottoriteiden varsilla.

      Vihreä paku Hgi kaupungin sisällä.

      Varo parkitettuja pakuja

      1. Reijo

        Moottoritielle pysäköidyistä pakuista on hyvä soittaa poliisille / häkeen.

        Moottoritien osalle, ml. piennar on laitonta pysäköidä, joten auto on tultava liikenneturvallisuuden vuoksi sakottamaan ja tarvittaessa hinaamaan pois ensi tilassa.

  5. Drins

    Ruotsissa kamerat sijoitetaan ennen risteystä, jolloin ajonopeus pudotetaan risteysalueelle turvallisuuden lisäämiseksi. Suomessa kamerat sijoitetaan risteyksen jälkeen ylinopeussakkojen maksimoimiseksi. Nopeuttahan ei tällöin ole tarkoitus pudottaa risteysalueen pienempään nopeuteen.

  6. Drins

    Tämä kameravalvonta on vielä pieni kiusa. Kun päästään GPS paikannukseen perustuvaan nopeudenvalvontaan, läheteään jokaiselle autoilijalle vuoden alussa sakkoennakko, joka perustuu edellisen vuoden nopeuden ylityksiin. Vuoden lopussa voi sitten saada palautusta jos kaahailu on jäänyt toteutumatta. Tämä poliitikkojen märkä uni totetutuu vielä. Sitä ajetaan ties millä turvallisuus, liikennesuunnitteluverukkeella, mutta tulossa on.

    1. Eerikki

      Itseasiassa Spede aikoinaan esitti mallia, jossa voisi ostaa eri tasoisia ylinopeuksia vuodeksi kerrallaan. Silloin nauratti….

  7. Petri Jokinen

    Valitettavasti näissä autoliiton propagandauutisissa tai -blogeissa unohtuu kovin usein se seikka, että nopeusrajoitukset eivät suinkaan ole siellä liikenneturvallisuuden takia, vaan melun takia useimmiten.

    https://yle.fi/uutiset/3-8363730

    80->60 reaalikeskinopeuden pudotus pudottaa melua 3,5 dB, eli YLI puolet. (Liikennemelu kaavoituksessa -teos)

    1. Tuomas H.

      “80->60 reaalikeskinopeuden pudotus pudottaa melua 3,5 dB, eli YLI puolet”

      Niin ja sitä varten teiden reunoissa on melualueet joihin ei saa rakentaa. Melualueelle rakentaminen perustuu kokonaan kunnan ahneuteen: Tonttimaa kun on kallista ja moottoritien reunastahan sitä saadaan monta neliökilometriä ihan ilmaiseksi.

      Sama 3,5dB saadaan kun rakennetaan 100m kauemmas, mutta sitä kirjoittaja tai kaavoitusopas ei viitsi sanoa. Ei tietenkään, rahaa menetetään. Lisäksi kaavoittajan opas lähtee siitä että rahaa pitää saada: Se ei huomioi mitenkään liikenteelle mielivaltaisesta rajoituksesta aiheutuvia kustannuksia.

      Kun vielä rajoituksen ylittämisestä sakotetaan liikenneturvallisuuteen vedoten, niin rajoituksen syyllä ei ole mitään merkitystä silloin kun se ei ole liikenneturvallisuus: Sakotus tehdään täysin rahastuksen takia.

      Kirjoittajan kuvitelma että reaalinen keskinopeus laskee 20km/h alentamalla rajoitusta 20km/h, on myös aika huvittava: Raskas liikenne ajaa edelleen 80 koska aikataulu ja raskas liikenne aiheuttaa 80% melusta.

  8. Pliis

    Tulipa muuten mieleen noita lopun uutiskuvankaappauksia silmäillessä, että Ilja Janitskinia syytetään parasta aikaa tekijänoikeusrikoksista juuri tuollaisten uutisista otettujen kuvankaappauksien takia.

    Varmaan kannattaisi ainakin sutata kuvat pois ettei kuvaston sedät vielä soita poliiseja paikalle. Itse tekstiosuuden voi laskea lainaamiseksi koska se ei ole kokonaisuudessaan kuvissa.

    1. Päivän Byrokraatti

      Päivän Byrokraatin tapa käyttää kuvakaappauksia on täysin laillinen. Kyse on tekijänoikeuslain 22 §:n ja 23 §:n mukaisesta, hyvää tapaa noudattavasta sitaattikäytännöstä, joka ei poikkea esimerkiksi sanomalehtien käyttämästä.

      En halua käsitellä MV-lehden tapausta tässä sen laajemmin, mutta syytteen kohteena olevat tekijänoikeusloukkaukset koskevat esimerkiksi kokonaisten artikkelien systemaattista kopiointia ja uudelleen julkaisua ikään kuin MV-lehden omana materiaalina. Päivän Byrokraatissa me sen sijaan kirjoitamme (tietysti!) juttumme itse, ja viittaamme näihin esimerkiksi eri sanomalehdissä olleisiin uutisiin voidaksemme kommentoida niitä palstamme edustamaa, klassisen liberalismin aatemaailmaa vasten.

      Anekdoottina mainittakoon, että pari lehteä on alkanut tarkoituksella kirjoittaa PB:hen sopivia “täkyjä” ja jopa toisinaan lähettää niistä meille tiedon… PB:n kautta tulevat lukijamäärät lehtien sivuille ovat huomattavia – sillä onhan kuvakaappauksissamme toki aina myös linkki alkuperäiseen uutiseen, jotta sen voi käydä lukemassa kokonaan.

  9. Tuomas H.

    Paasikiventie on 6 kaistaa leveä moottoritien näköinen tie jossa on 60 vain ja ainoastaan siksi että kameran pitää tuottaa.

    Mitään muuta syytä ei ole eikä tule.

    Samasta syystä Kehä ykkösellä on Leppävaaran kohdalla 60 rajoitus ja siellä on 8 kaistaa (!).

    Mutta onpa kolme kameraa keräämässä rahaa ja sehän se on se pääasia.

  10. naivisti

    Ei yhteiskunta näillä mitään tienaa, todellisuudessa ne ovat kapulana yhteiskuntamme rattaissa. Suomi on pitkien välimatkojen maa,
    sen muutenkin vaikeuksissa toimivat yrittäjät tuottavat huomattavasti vähemmän yhteiskunnallemme varallisuutta,
    kun aikaa menee paljon enempi autoissa istumiseen. Ajoin yrittäjänä noin 50 tuhatta kilometriä vuodessa, nyt jo hetken eläkkeellä,
    en aloittaisi samaa enään mistään hinnasta, niin vastenmieliseksi on liikkuminen ylitehostetun valvonnan myötä tullut.
    Yli 40 vuotta yrittäjänä, paljon liikkuneena, ei yhtään ylinopeussakkoa, eikä yhtään kolaria. Kerran siviiliautolla liikkunut poliisi, joka oli tullut perässäni noin 100 kilometriä, pysäytti minut ja alkoi kertomaan kuinka paljon ylinopeutta olin välillä ajanut, mutta he päästivät minut varoituksella koska olin heidän mielestään erittäin hyvin ottanut muun liikenteen huomioon, tämä jouheva liikkumistapani ei enää onnistuisi ilman suuria jännitteitä. Kokoomus ei ole eikä ikinä ole ollutkaan muuta kuin suurteollisuuden etuja ajava puolue, muut yrittäjät heille on pelkkää vaalikarjaa, tämä rahastustapa kertoo mitä he muista yrittäjistä välittävät.

  11. Tekopartahanskalokerossa

    Rahastushan loppuu kun riittävän moni järkevä kansalainen päättää että nyt saa riittää… Pasternin veroyksikkö täysipäiväisesti selvittämään ketkä olivatkaan ne naamiaisiin matkalla olleet kuljettajat.

    1. Reijo

      Tämä on täysin totta.

      Kameroilla kuvatun rikesakon kiistäminen on helppoa. Itse olen kaksi rikesakkoa jättänyt maksamatta tapauksessa joista toisessa en ollut edes kuljettaja, vaan ruorissa oli vastakkaista sukupuolta oleva henkilö.

      Toimintatapa on seuraava:

      1) poliisi lähettää maksullisen terveisen kotiin maksutietoineen ja viitteineen.
      2) sakko kiistetään, ja jätetään “epäilty” -kohta tyhjäksi. Kirje allekirjoitetaan ja päivätään, mutta yhteystietoja ei jätetä. Kirje postin kuljetettavaksi. Laki sanoo, ettei kiistämistä tarvitse perustella – joten toiminta on täysin laillista.
      3) poliisi kutsuu kotipaikkakunnan poliisilaitokselle kirjeitse kuultavaksi rikesakon tiedonantoon n. 2 viikon kuluessa kiistämisestä.
      4) kuulusteluun/esitutkintaan/tiedonantoon jätetään kategorisesti menemättä. Ainut sanktio tässä on poliisin uhkailu siitä, että tulevat hakemaan. 170€ vuoksi poliisi kuitenkaan ei tule ketään kotoa hakemaan.
      5) Kirjeitä tulee ainakin pk-seudulla ensin parin viikon välein kiistämisestä kaksi kappaletta. Toinen tulee viikon sisällä poliisin antaman “2 viikon takarajan” umpeutumisesta. Sen jälkeen kirjeissä seuraa 6kk tauko.
      6) kolmas kirje saapuu puolen vuoden päästä jälleenkotiin, jossa on jo yleensä isommin kirjaimin kehoitus saapua heti poliisiasemalle. Tämäkin kehoitus ignoroidaan. Jos jäädään jumiin, kerrotaan poliisille, että mitään kirjeitä ei ole kotiin koskaan tullutkaan.
      7) Mikäli poliisilla on käytössä puhelinnumero, joku konstaapeli tai toimistosihteeri koittaa tavoitella virka-aikana 029 54-alkuisesta numerosta. Puheluihin ei pidä vastata.
      8) vuoden päästä asia raukeaa.
      9) kuvan tapauksesta voi tilata osoitteesta asiakirjatilaukset.helsinki@poliisi.fi. De tietysti kannattaakin tilata, esitutkinnan rauetessa, sillä se työllistää mukavasti joitakin poliiseja ja kansliahenkilöstöä tekemään työtä jolla on tarkoitus.

      Toiminta on sen vuoksi perusteltua, että miksi kansalaisen pitäisi aktiivisesti selvittää poliisin toimesta “rikosta”, johon voi kaikesta päätellen olla jopa syytön tai omalla ajalla ja rahalla lähteä selvittämään syyllisyyttään tai syyttömyyttään. Se on poliisien homma.

      Esitutkinnan pakeneminen ei ole millään tavoin rikollista, eikä sanktioitua. Ainut poliisin uhkaus asiassa on se, että voivat tulla noutamaan. Jos tämän teoreettisen riskin hyväksyy, on asiassa lähinnä vain voitettavaa.

      Tässä toiminnassa saattaa olla riski, jossa esitutkintaa pakeneva ilmoitetaan etsintäkuulutetuksi. Oman kokemukseni perusteella (ja satoja kertoja vastaan ja perässä olleita uusia maijoja kohdanneena) minua ei ole pysäytetty kumpaakaan rikesakkoa selvittämään, vaikka ao. autoissa on takuuvarmasti olleet REVIKAt käytössä. Päiväsakkojen osalta tilanne saattaa olla toinen ja varmasti onkin, sillä päiväsakkojen osalta rangaistaan tuloista eikä teosta, ja tulojen rankaiseminen on Suomen valtion erityistä alaa ja ykkösprioriteetilla.

Kommentoi