PB: Poliisien kameratolppa-keskustelu karkasi käsistä, ylikomisario Pasterstein uhkaa palata asiaan virkateitse
Saman aiheen ympäriltä kärkevimmät väännöt käytiin silti yllättävästi poliisiväen kesken.
Kuten olemme aiemmin kertoneet, some-poliisit ja kameravalvonta eivät ole poliisin kenttäväen keskuudessa kovin suuressa huudossa. Siitä saatiin hyvä esimerkki Facebook-keskustelussa, jossa osapuolina olivat Twitteristä tuttu poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein ja komisario Jyrki Haapala, joka puolestaan on 2013 lakkautetun liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen puheenjohtaja.
Haapala on useaan otteeseen arvostellut julkisuudessa liikkuvan poliisin lakkauttamista, kameratolppia ja nykyistä liikennevalvonnan tasoa. Tämä on selvästi jäänyt hiertämään ylikomisario Pastersteinia.
Poliisijohtajien mielipiteidenvaihto tulistui aina siihen pisteeseen asti, että ylikomisario Pasterstein ilmoitti Haapalalle ottaneensa keskustelusta kuvakaappaukset ja palaavansa asiaan ”virkateitse”.
Miksi? Ilmeisesti vain siksi, että komisario Haapala kirjoitti ylikomisario Pastersteinin tittelin johtaja heittomerkkien sisään ja hänen sukunimensä joko vahingossa tai tahallaan kahden merkin verran väärin.
Ei kai se laitonta ole, mutta varmuuden vuoksi palkintokomitea on silti varmistanut ylikomisario Pastersteinin nimen kirjoitusasun kolmeen kertaan ja poistanut oheisesta kuvakaappauksesta kohdan, jossa sana johtaja on heittomerkkien sisässä. Eipähän tarvitse sitten palata asiaan ainakaan Päivän Byrokraatin osalta virkateitse.
Kovaa kieltä ei ilmeisesti käytetä poliisien kesken ensimmäistä kertaa, sillä liikennelääketieteen emeritusprofessori Timo Tervo ei malta olla kommentoimatta keskusteluun:
”Näyttää siltä, että poliisin liikennevalvonta on vahvimmillaan somessa. Uhkailuja on ollut ennenkin ja ne ovat asiattomia.”
No, se siitä. Tunteisiin mennyttä riitelyä paljon kiinnostavampaa on se, mitä nämä tieturvallisuuden ammattilaiset ovat mieltä itse asiasta.
Komisario Haapala on samoilla linjoilla kuin Päivän Byrokraatti. Hänen mukaansa kameravalvonnassa ei ole kyse oikeasta liikennevalvonnasta, vaan yksinomaan rahan keräämisestä valtiolle. Häntä komppaa keskustelussa liikkuvan poliisin jo eläkkeellä oleva korkea virkamies, jonka nimen olemme oheisesta kuvakaappauksesta poistaneet, koska hän ei ole enää virassaan.
Kyseinen eläkkeellä oleva liikkuvan poliisin edustaja toteaa, että liikenteenvalvonnassa tulisi käyttää ”heinäntekojärkeä” tieosuus ja vallitsevat olosuhteet huomioon ottaen:
”Vertaa 10 km/h ylitys kaatosateessa vilkkaasti liikennöidyllä tiepätkällä vs. 117 km/h kesäisenä sunnuntai-aamuna Vt 5:llä jossain Piispajärven pohjoispuolella, jossa tien molemmin puolin on kilometrin mittaiset hakkuuaukeat.”
Juuri tätä Päivän Byrokraattikin kritisoi. Kamerat eivät käytä heinäntekojärkeä, eikä niitä ole sijoitettu riskipaikkoihin. Päinvastoin. Piispajärven pohjoispuoli kilometrin levyisine hakkuuaukeineen kuulostaa unelmapaikalta hyvätuottoiselle kameratolpalle!
Näin ilmeisesti myös kyseisen poliisijohtajan mielestä, sillä hän jatkaa ajatustaan:
”Lisäksi mielestäni nämä kiinteiden nopeusvalvontatolppien jutut tulisi siirtää aina 15 km/h ylityksiin saakka suoraan valtiovarainministeriön hoidettavaksi.”
Näitä pienien ylinopeuksien sakkoja hän pitää finanssitalouteen liittyvinä. Rivien välistä voi lukea, että luottamus nykyiseen liikenneturvallisuuskeskuksen johtoon ei ole horjumaton:
”Dennis voisi jäädä sitten poliisin yhteyshenkilöksi valtiovarainministeriö-vetoiseen yksikköön. Näin säilyisi myös poliisin kunnioitus kunnon kansalaisten keskuudessa, kun selkeän rahastuksen hoitaisi muu viranomainen kuin poliisi!”
Näin se on. Käytettiin sitten heinäntekojärkeä, maalaisjärkeä tai vaikka kaupunkilaisjärkeä, nykyisellä kameravalvonnalla ja pienien ylinopeuksien jahtaamisella ei ole enää mitään tekemistä liikenneturvallisuuden kanssa, eivätkä valvontatapa tai seuraamukset vastaa kansan oikeustajua. Rikesakko voi tulla kenelle tahansa aivan vahingossa, ja tutulla tiellä yllättäen alennettu nopeusrajoitus voi viedä tahattoman vahingon jopa päiväsakoille.
Päiväsakoille menevästä, ketään konkreettisesti vaarantamattomasta ylinopeudesta voi maassamme saada tosiasiallisesti ankarammat seuraamukset kuin väkivaltaisesta katuryöstöstä.
Olaus Petrin jo 1530-luvulla kirjoittamien tuomarinohjeet alkavat tunnetulla fraasilla “mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan”. Vähemmän tunnettu on tuomarinohjeiden seuraava lause: ”sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään”.
Näillä sanoilla terveisiä Arkadianmäelle: nykyinen kameravalvonta- ja ankara sakkojärjestelmä ei ole nähnytkään oikeutta, saati sitten kohtuutta. Tehkää asialle jotain.
Keskusteluketjusta on poistettu kolmansien kommentteja.
Yle 21.11.2015
Saatat tykätä myös
Kirjoittaja
Dennis Pasterstein: “Tähän asiaan palataan virkatietä. Keskustelu on KUVAKAAPATTU”
[korostus meikäläisen tekemä]
Ehkä seuraavaksi automaattiset valvontakamerat myös some-keskusteluihin?
Eihän siitä ole kauankaan, kun uutisoitiin, että suomalaiset ajavat liikenteessä tätä nykyä huomattavasti hillitymmin. Ikävämpi juttu oli kuitenkin se, että tämä iloinen asia mainittiin vain sivulauseessa uutisessa, jonka pääaihe kertoi ylinopeuksien rangaistusrajoihin tulevista tiukennuksista, koska kansa on niin saamarin lainkuuliaista, ettei näiltä enää saada nyhdettyä tavoiteltuja sakkotuloja budjetin alijäämän kattamiseksi.
Miltä kuulostaisi, jos Suomessa olisi vaikkapa vuosittainen kiintiö vankilatuomioita, jotka pitää saada ehdottomasti jaettua? Jos alkaa vuoden loppuun mennessä näyttää siltä, että tuomiobudjetti ei täyty, niin mitä jos ruvetaankin jakamaan vaikkapa raiskaustuomioita halauksista, jotka tuntuvat halattavasta hieman epämiellyttäviltä? Tai palautetaan Keijolle Keijon miljoonat ja annetaan tälle despootin oikeudet niputtaa somessa mellastavat vihapuhujat?
Liikennerikkeissä vastaava logiikka menee jotenkin ihmeen kaupalla läpi. Mikä motivaatio kansalaisilla on kuitenkaan enää parantaa liikennekäyttäytymistään, kun lopputuloksena rangaistavuuden raja vain seuraa mukana?
Kameravalvonnalla on kovin vähän tekemistä liikenneturvallisuuden kanssa. Sama pätee nopeusrajoitusten jatkuvaan tiukentamiseen. Kumpikaan ei vaikuta eikä voi vaikuttaa mitenkään merkittävästi kuolonkolareiden määrään. Kun onnettomuustilastoja tutkii, merkittävinä kolonkolarien syinä nousevat esiin tolkuttomat ylinopeudet (joihin rajoitukset eivät pure), vahvassa humalassa törmäilijät, autolla tehdyt itsemurhat ja sairaskohtaukset. Viime aikoina esille ovat taas alkaneet nousta myös tolkuttomat ohitukset, joista oli jo päästy melkein eroon. Lieneekö tähän syynä niiden nopeusrajoitusten jatkuva tiputtaminen.
Syyt tähän nopeusrajoitus-kameravalvonta showhun löytyvät muualta. Nopeusrajoituksia on helppo rustata alaspäin ja niitä on helppo valvoa. Kameralaitteistojen myynti on hyvää bisnestä. Siitä voi lohketa ostajillekin pieniä komissioita. Nopeusrajoituksilla on helppo rahastaa. Nopeuksista on helppo kirjoitella moralisoivia juttuja. Ja lopulta, erilaisten liikenteeseen kohdistuvien rajoitusten lisäily tyydyttää vihervasemmiston ideologisia tarpeita.
Tolkuttomat ohitukset ovat ihan seurausta siitä kun rajoitus pudotetaan 10 kilometrin pätkällä 80 -> 60 ja kaikki kohdat joissa voisi päästä ohi turvallisesti miinoitetaan kameroilla.
Sitten vedetään sen traktorin perässä neljääkymppiä koko matka tai vetäistään kunnon kaasulla ohi kohdassa jossa ei ole kameraa.
Satunnaista ajajaa nämä ei varmaan niin harmita mutta joka päivä työmatkoihin 2 tuntia niin alkaapa vituttaa nämä suomen rajoitukset.
“Satunnaista ajajaa nämä ei varmaan niin harmita mutta joka päivä työmatkoihin 2 tuntia niin alkaapa vituttaa nämä suomen rajoitukset.”
Ylipäänsä koko kameravalvonta kohdistuu “maalaisiin”, jotka joutuvat arjessaan ajamaan suomalaisia maanteitä. Sen sijaan helsinkiläisiin valvonta ei kohdistu käytännössä juuri mitenkään. Eihän helsinkiläisten tarvitse edes ajaa miinoitettuja kehiä vaan pois ja takaisin pääsee säteettäisiä väyliä, joilla tolppia ei ole. Tosihelsinkiläisellä ei toki ole mitään tarvetta poistua ihanasta onnelastaan ja helsinkiläisen on helppo järjestää arkensa niin, että autoa ei tarvitse ollenkaan.
Onkin loogista, että koko maan tolppasakot käsittelee … tadaa … Helsingin poliisin sakkokamerayksikkö.
Kamera-valvonta ei auttanut tässä: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005657797.html
Ajoin vahingossa tyhjällä tiellä 80km/h alueelta 60km/h kameratolppaan 23km/h ylinopeutta, kun en auringon takia huomannut ajoissa nopeusrajoituksen alenemista. Poliisisetä sanoi, että kameratolppasakot menee suoraan taulukon mukaan, kun olosuhteita ei voida ottaa huomioon samoin kuin polisiipartion ollessa kyseessä ja että partio olisi ehkä käsitellyt tilanteen toisin. Autoilu-urani ensimmäinen sakko, n. 1000 euroa. Tuosta hetkestä lähtien oma asenteeni liikenteen automaattivalvontaan muuttui täysin, pelkkää rahastusta.
Miksi juuri Pasterstein on valittu tuohon tehtävään?
Juurihan tässä joku aika sitten uutisoitiin konstaapelista joka oli siirretty noihin kameravalvonta-hommiin.
Vetosi oikeudessa, josko olisis saanut alennusta virka-/ampuma-aserikoksensa tuomioon. ;)
Vedän asioista omat “johtaja”-päätökseni. :D
Liikennevalvontakamerabusiness ja kytkökset päättäjiin/asian edistäjiin?
Miltä näyttää perinteinen “Follow the money” analyysi?
Ottakaapa selvää Haapalan taustoista ja millainen itsevaltias on kyseessä! Lakia itse kunnioittamatta hän on tehnyt päätöksiä vuosikymmeniä! Siitä YLE voisi saada oikeasti kunnon jutun miten hyväveli verkosto ja mielivaltainen päätösvalta toimii ja on toiminut suomen poliisissa. Aloittakaa esimerkiksi kuopion baarien tappioista kun kyseinen poliisi päätti vastoin lupia sulkea baarit.