PB: Malmin lentokentän hävittäminen on absurdin huono päätös
Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Helsingin kaupunkiympäristön toimiala, jonka innolla ajama hanke Malmin lentokentän hävittämiseksi ja alueen rakentamiseksi asunnoiksi saa entistäkin surkuhupaisampia piirteitä. Hanke on kuin koulukirjaesimerkki maksimihuonosta päätöksestä, jonka perumisen vain jääräpäisyys estää.
Kyllähän moni meistä on pikkulapsena kieltäytynyt käyttämästä pitkiä kalsareita, eikä ole suostunut myöntämään, että oli väärässä ja että on sittenkin kylmä – vaikka todellisuudessa olisi paleltanut aivan perkeleesti – mutta saman käyttäytymismallin soveltaminen vielä aikuisiällä ja palkkaa saavana virkamiehenä on paitsi lapsellista, myös seurauksiltaan paljon vakavampaa.
Kun virkamies kiukuttelee ja vinkuroi, siitä ei selviä kylmettymisellä ja parin päivän vuodelevolla, vaan kaupunki-infrastruktuurille aiheutuva vahinko on pysyvää. Nyt uhkaa mennä kiinni Suomen vilkkaimpiin kuuluva kenttä aikana, jolloin lentomatkailu kasvaa nopeammin kuin koskaan ennen. Tilalle yritetään rakentaa asuntoja maaperälle, jota huonommin soveltuvaa saa tutkimusten mukaan hakemalla hakea.
Tuoreen uutisen mukaan Geologian tutkimuskeskus on nimittäin tutkinut lentokentän aluetta satunnaiskairauksin ja havainnut, että maaperässä on runsaasti rikkihappo- eli sulfidisavea. Tutkimuskeskuksen mukaan se on Suomen pahimpiin ympäristöongelmiin kuuluvaa ainesta.
Jotta myrkyllisestä maa-aineksesta ei aiheutuisi terveyshaittaa asukkaille, kaikki vaaralliset savikerrostumat on poistettava ja vietävä jonnekin neutralisoitavaksi. Siirrettävää ilmeisesti riittää, sillä yhdessäkin kairauspisteessä hapan sulfaattimaa ulottui yli viiden metrin syvyyteen.
Lähes yhtä järkevää olisi rakentaa ongelmajätekaatopaikan päälle.
Jo ennen tätäkin pulmaa hanke olisi pitänyt perua paalutusongelman vuoksi. Pehmeälle maapohjalle rakentaminen edellyttää yli 14 000 kilometrin verran teräsbetonipaalua. Metrin välein juntattavien, jopa 25 metriä pitkien paalujen valmistaminen vastaa kolmasosaa koko Suomen vuotuisesta sementtituotannosta.
Niille, jotka ovat ilmastosta huolissaan, lienee kiinnostavaa, että tämä tuottaa yli 350 000 tonnin hiilidioksidipäästöt. Maa-aineksen vaihdon ilmastovaikutuksia kukaan ei ole vielä tohtinut edes laskea.
Vaikuttaako havainto vihreisiin virkamiehiin? No ei. Helsingin kaupungilla on hiljattain vahvistettu ilmastostrategia, jonka mukaan kaupungin pitäisi tulla ”hiilineutraaliksi” vuoteen 2035 mennessä. Moiselle strategialle voi naureskella monesta muustakin syystä, mutta eritoten siksi, että virkamiehistö on päättänyt, että hiilitasetta laskettaessa ei oteta lainkaan huomioon Malmin kentän paaluttamisen (eikä varmasti myöskään maa-aineksen vaihdon) ympäristövaikutuksia.
Kaupunki on perustellut asiaa sillä, että sementti valmistetaan muualla kuin Helsingissä. Malmia lähinnä olevat sementtitehtaat ovat noin 200 kilometrin päässä Paraisilla ja Lappeenrannassa.
Jos ihmettelette, miksi ajan isolla katumaasturilla vähäpäästöisille autoille varattua bussikaistaa, se johtuu siitä, että katumaasturini on täysin päästötön: se on valmistettu Saksassa ja sen käyttämä bensa jalostettu satojen kilometrien päässä ulkomaisesta öljystä.
Paitsi että sekoilu Malmin kentän ympärillä on huonon päätöksenteon farssi, se on myös luotaantyöntävä esimerkki iskulausepolitiikasta. Iskulausepolitiikka on sellaista, että kansan suosio ostetaan tunteita herättävällä sloganilla, mutta todellisuudessa harjoitetun politiikan seuraukset ovat joko tietämättömyyden tai häikäilemättömyyden vuoksi jotain aivan muuta.
”Ilmastonmuutos pysähtyy vain teoilla”, julistaa vihreät, mutta vastustaa seuraavassa lauseessa ydinvoimaa. ”Liikenteen ympäristövaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota”, kertoo Helsinki, mutta luo samalla ennennäkemättömät ruuhkat ja moninkertaistaa pakokaasujen määrät tukkimalla autokaistat. ”Kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa”, lupaa Stalin, ja allekirjoittaa ensimmäisen listan leireille lähetettävistä.
Hyvien tarkoitusperien kailottaminen ei auta yhtään, jos niiden tavoitteluun käytetyt keinot ovat väärät.
Eikä asiassa pääse pelkän tietämättömyyden ja erehdyksen taakse piiloon. Mikäli ympäristöasioilla ratsastavia poliitikkoja todella kiinnostaisi ilmastonmuutos, Malmi-projekti tuskin saisi heiltä vähänkään tukea. Nyt kukaan “ympäristöväestä” ei kuitenkaan sano sanaakaan hanketta vastaan, vaikka paalutusten ympäristövaikutukset ovat olleet tiedossa jo pitkään.
Sanotaan se ääneen: vaalipuheet ilmastonmuutoksen vastaisesta taistelusta ovat todellisuudessa monelle vain tapa hankkia hyväuskoisten ääniä kollektivismin taakse.
Iltalehti 1.4.2019
Saatat tykätä myös
Kirjoittaja
Onhan tässä kaikkea surkuhupaisaa ylenmäärin.
Hangaaria pidetään tyhjänä – palo- ja pelastusviranomaiset ovat kieltäneet sen käytön yleisötilaisuuksiin, mutta ihan kiusallaankaan ei päästetä lentokoneita takaisin halliin vaan pidetään ne mielummin hangaarin vieressä polttoöljyllä lämmitettävissä teltoissa.
Yksikin liito-oravan papana riittää yleensä pysäyttämään vaikka kuinka suuren hankkeen, mutta nyt vihreät ovat hiljaa kun kentän lähistöltä hakataan kokonainen liito-oravametsä.
Kulttuuriperintöä ja -maisemaa pitää muuten vaalia niin, että keskellä kaupunkia olevat pellot jäävät rakentamatta – mutta yhden Euroopan uhanalaisimmista kohteista saa (tai oikeastaan pitää) hävittää. jne.
Tässä menee taas iloisesti sekaisin paalutus ja pilaristabilointi:
Betoni = Vettä, kiviainesta, sementtiä ja mahdollisia lisäaineita.
Pilaristabilointi = Paalutuskonetta ulkonäöllisesti muistuttavalla stabilointikoneella “rakennetaan” maahan halkaisijaltaan 50-80 cm olevia pilareita, joissa maa-ainekseen sekoitetaan “sementtiä tai poltettua kalkkia tai molempia”. [1]
Paalutus: Maaperään lyödään tai porataan teräsputkipaaluja (joiden sisus betonoidaan) tai lyödään teräsbetonipaaluja. Lisäksi on olemassa eräitä muita paalutyyppejä, mm. kaivinpaalut ja franki-paalut. Teräsbetonipaalujen koko on 25×25, 30×30 cm tai 35×35 cm ja yhden paalun maksimipituus 15 m. [2]
[1]: “Yleisin sideaine (stabiloinnissa) on 1990-luvun alusta asti ollut kalkin ja sementin seos, jota käytettäessä saadaan useimmiten parempi lujuus kuin pelkällä kalkilla ja riittävällä sideainemäärällä hyvä lujittuminen myös humuspitoisissa savikerroksissa. Lisäksi kalkin mukanaolo estää edellä mainittuja pelkän sementin epäedullisia vaikutuksia. Perinteisesti kalkin ja sementin seossuhde on ollut 50/50 %, mutta nykyisin käytetään yleisesti muitakin sekoitussuhteita, joissa kalkin määrä on esim. 20–30 %.”
Lähde: Syvästabiloinnin suunnittelu, Liikenneviraston ohjeita 17/2018, sivut 19, 27 ja 28
[2] Teräsbetonipaaluista: https://betoni.com/wp-content/uploads/2018/09/RT-Betonipaalut-Tuotelehti-PO-2016.pdf
Sitten poimintoja Malmin lentokentän alueen esirakentamissuunnitelmasta (2017) sivulta 19: https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2018_kaava/4844_1_esirakentamissuunnitelma.pdf
“Alueelle suunniteltu raitiotielinja tulee perustettavaksi suurelta osin paalulaatan varaan. Kaksiraiteisen erotellun raitiotien rata-alueen leveytenä on käytetty 8,0 m. Pysäkkien kohdalla käytetty leveys on 12 m (3+6+3)…Tässä suunnitteluvaiheessa on päädytty käyttämään paalulaatan laskentaleveytenä 12 m
ja paaluvälinä 2,5 m (paalu/6,25 m2). Paalujen on arvioitu tunkeutuvan 15 m syvyyteen.”
“Pää- ja tonttikatujen sekä kortteleiden sisäpihojen esirakentamiskustannukset koostuvat ainoastaan pilaristabiloinnista. Tonttikatujen lasketuista esirakentamiskustannuksista on 50 % laskettu kuuluvan kaupungille.”
“Pilaristabilointi on suunniteltu tehtäväksi saven alapinnan tasoon. Pilaristabiloinnin keskimääräinen stabilointisyvyys vaihtelee alueella välillä 9…12 m lukuun ottamatta osa-aluetta 1. (Lentokenttä), jossa vastaava syvyys on noin 4,2 m. Pilaristabiloinnin kk-välinä on käytetty 1,0 m (pilari/1 m2) ja pilarin halkaisijana 700 mm.”
Suosittelen vakavasti myös katsomaan ko. raportin sivulta 21 pilaristabiloinnin ja paalutuksen vaatimat määrät esirakentamisen osalta. Noissa on nimittäin yli kertaluokan suuruusero (teoreettisissa pituusmetreissä).
Lopuksi oma näkemys keskusteluun:
Ennen kuin kovasti kauhistelee Malmin lentokentän alueen rakentamisen vaatimia betoni- yms. määriä, niin pitäisi ymmärtää se, että rakennusten paaluttamiselta ja teiden, pihojen jne. stabiloinnilta ei voida välttyä oikein missään Helsingin seudulla.
Ainoa relevantti tapa on vertailla Malmin lentokentän aluetta johonkin sellaiseen alueeseen (tai useampaan alueeseen), jonne saisi rakennettua saman määrän asuntoja, _ja jota ei vielä ole suunniteltu kaavoitettavaksi asuntorakentamiseen_. Ja tämän jälkeen pitää vielä arvioida (mahdollinen) moottoriteiden tai kehäteiden lisäkaistojen ja/tai raide rakentamisen vaikutus, jotta ko. alueen tai alueiden liikenne voidaan hoitaa nykyisten väylien ruuhkautumatta kohtuuttomasti.
Lyhyesti: Mikä olisi Malmin lentokentän alueen rakentamisen reaalistinen vaihtoehto? Mitä tämä maksaisi? Miten suuri olisi tämän vaihtoehdon hiilijalanjälki? Mikä olisi tämän vaihtoehdon vaikutus kulkutapajakaumaan Helsingin seudulla? jne. jne. jne.
Ja vielä varmuudeksi: On monia seikkoja, jotka puoltavat Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä, ja ylläoleva tarkastelu ei vaikuta niihin muihin seikkoihin. Kuitenkin maaperän osalta minun nähdäkseni yleisestä keskustelua käydään aivan liikaa väärien argumenttien voimin, kun siellä olisi niitä oikeitakin huolia…
Sulfidisaviasiaan en tässä ota muuten kantaa, kuin että senkin hoitamiseen on meillä insinööreillä keinot olemassa. Toivoisin ettei Päivän Byrokraatti sortuisi tässä samanlaiseen hysteeriaan, kuin esim. ydinjätteen loppusijoittamisen suhteen valitettavan moni on suhtautunut…
Nopealla vilkaisulla esirakentamista koskeva raportti käsittelee ainoastaan katujen, viheralueiden ja kortteleiden sisäpihojen stabilointia. Varsinaisesta rakennusten perusteiden rakentamisesta ei näytetä sanottavan mitään. Eli siis alue vaatii em. alueiden stabiloinnin esim. pilaristabiloinnin avulla – ja päälle vielä itse rakennusten perustamisen.
Tässä mielessä lällättely taitaa osua ohi kohteestaan (ja purevan enemmin omaan nilkkaan…)
Surkuhupaisaa tämä on ollut, ja pahemmaksi menee. Hulluinta on, että tarpeen lisärakentamiselle luovat pitkälti muualta Suomesta muuttavat ihmiset, joista merkittävä osa on humanitäärisiä maahanmuuttajia. Jos näiden pakkautuminen Helsinkiin estettäisiin, säästyisi rahaa ja luontoa ja turvallisuuskin pysyisi paremmalla tasolla.
Humanitääristen maahanmuuttajien kustannusvaikutus on järkyttävä ja sitä pahentaa ennestään Helsingin tilanne, jossa käytettävissä oleva tonttimaa on miltei rakennuskelvotonta ja siten rakentaminen on erittäin kallista.
Tämä ralli voitaisiin pysäyttää, jos tahtoa olisi. Jos yksilö ei itse maksa asumistaan, niin miksi asuinpaikka pitäisi saada valita vapaasti?
Nonii, Malmin lentokentän purkaminenkin on pakolaisten syy :D
Malmin lentokentän tuhoaminen on oiva esimerkki siitä, mitä on tapahtumassa koko Suomelle ja suurimmalle osalle Eurooppaa,
Kentän tilalle rakennettavat talot asutettava muslimeilla ja rakennettava myös valtava moskeija nuistomerkiksi kunnioittamaan Suomen kalifaatin syntyä ja suuruutta.
Malmin kentän muuttaminen asuinalueeksi on jonkinlaista typeryyden maksimointia. Ensinnäkin, sitä aluetta ei tarvita rakennusmaaksi. Koko Suomi pystyttäisiin asuttamaan Helsingin nykyisellä asukastiheydellä 35 kilometrin säteelle Senaatintorista. Rakennusmaasta ei ole pulaa. Toiseksi, maaperän takia rakentaminen tulee tolkuttoman kalliiksi ja ympäristöongelmiakin piisaa, puhumattakaan syntyvistä päästöistä, joilla nyt yllättäen ei olekaan merkitystä, vaikka niitä kaikissa muissa asioissa kuurnitaan suurennuslasin kanssa. Siinä sivussa tuhotaan ainutlaatuinen ilmailun pioneeriajan ympäristö, josta pystyttäisiin kehittämään maailmanluokan matkailukohde siirtämällä sinne kodittomaksi joutuva Ilmailumuseo sekä Keski-Suomessa piilossa oleva Ilmavoimamuseo. Tuon päätöksenteon reseptinä lienee ollut Nummisuutarin Eskon huudahdus ”Herran kiesus Antrees. Juostaanko me päämme mäntyyn”.
Erottakaa Anni Sinnemäki !
Anni(kin) aikoinaan lauleli notta: “Ampukaa komissaarit, nuo hullut koirat!”
Miten vihreät oikeasti liittyytähän?
No tottakai liittyy. Demarit, vasemmisto ja vihreät ovat olleet lähes yksimielisinä Malmia kaatamassa kaikissa valtuuston Malmia koskevissa äänestyksissä. Kokoomus on asiassa ollut kaksijakoinen.
Jokainen 15v täyttänyt helsinkiläinen voi vaatia ääntään kuultavaksi Malmin lentokentän asiassa kannattamalla kansanäänestystä vaativaa kuntalaisaloitetta 6466: https://kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/6466
Jokainen täysi-ikäinen Suomen kansalainen voi vaatia eduskuntaa ryhtymään lainsäädäntötyöhön Malmin kentän lentotoiminnan mahdollistaman niityn merkittävien luontoarvojen pelastamiseksi kannattamalla kansalaisaloitetta 4903: https://kansalaisaloite.fi/fi/aloite/4903
Kumpikin aloite on viranomaisen ylläpitämässä turvallisessa palvelussa. Kannattaminen käy kätevästi tunnistautumalla pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
https://www.sll.fi/uusimaa/2020/09/26/malmin-luontoarvot-rakentaa-vai-saastaa/?fbclid=IwAR1a6dJKZrg7KPhuBpe1pQQn76SAI72gmXEkBE5nOZtY8noep_xGng8azw8