PB: Kettutytöt iskevät jälleen!

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa se nostalginen tunne, kun kettutytöt iskevät jälleen. Jonnet eivät edes muista tätä 90-luvun ilmiötä: idealistisia kettutyttöjä, jotka yön pimeinä tunteina hiippailivat turkistarhoille ja laskivat kettuja, minkkejä ja ties mitä eläimiä metsään, aiheuttaen tarhaajille miljoonavahinkoja, joita tytöt kuuleman mukaan makselevat vieläkin. Eikä se ympäröivä luontokaan moisesta tykännyt.

 

Voi olla, että kettutytöt ovat vientituotteena Suomen uusi Nokia, sillä ainakin siihen viittaavia uutisia on kantautunut kaukaisesta Irakin Mosulista, joka muutoin tunnetaan lähinnä konsulilennoista ja verisistä taisteluista ISIS:in kunniakkaita sotaveteraaneja vastaan. (Huom. käyttöjärjestelmän asetuksissa on päällä sosialidemokraattinen historiantulkinta.)

 

Koska maailmalla kaikki on suurempaa, myös kurdien kettutyttöjen irti laskemat nisäkkäät olivat kettua kookkaampia: peräti kuusi karhua kameroiden napsuessa vieressä. Valitettavasti yleisö ei arvannut, että kettutytöt… tai siis karhutytöt todella aikoisivat avata häkkien ovet ihmisten vielä seisoskellessa niiden edessä. Toisaalta kuvista tuli todella hienoja.

 

Virhe johtunee siitä, että karhujen käyttäytyminen yllätti eläinaktivistit: ilmeni, että suloiset karvaturrit eivät olleetkaan rauhallisia kasvissyöjiä, vaan vähintään transvegaaneja. Väärinkäsityksen seurauksena oli juoksukisa Duhokin metsässä.

 

Linkkien takana olevan artikkelin kuvat muistuttavat Rockysta tunnettua lumijuoksua. Siinä sai paikallinen mediaväki kieltämättä hyvää treeniä vaikka Tokion olympialaisiin. Ja eikös vielä edellisten kisojen maskottinakin toiminut Misha karhu? Tällä kertaa raukkaparka näytti olevan häkeltynyt saamastaan huomiosta. Ennen tätä Misha asui nimittäin paikallisen öljymiljonäärin palatsissa, ja oli vapautuessaan neuvoton kuin viisikko valtioneuvostossa. On vaikea sanoa, kuka porukasta mahtoi olla eniten paniikissa: karhu, aktivistit vai mediaväki. Kaikki he joka tapauksessa juoksivat eri suuntiin.

 

Kameramies Fakhirissa on karhukuiskaajan vikaa, ja hän epäilee Mishan kysyneen ohi juostessaan suuntaa Bagdadiin. Misha kun ei ollut koskaan tarponut lumisessa metsässä, ja hän saattoi kaivata takaisin öljypohatan palatsiin. Paikallinen eläinaktivisti Suleiman Saeed kommentoikin, että karhujen heittellejättö vuorille oli virhe. Hänen mukaansa karhuja tulee opastaa luonnossa selviytymiseen ennenkuin ne jätetään itsekseen.

 

Niin se onkin. Syynä on nimittäin se, että vankeudessa eläneillä, kesyillä eläimillä ei ole tarvittavia taitoja luonnossa selviytymiseen. Vapautetuista kotikarhuista tulee helposti metsästäjien saalista, kun ne hakeutuvat takaisin lähelle ihmisten asutusta löytääkseen ruokaa.

 

Vitsailusta huolimatta Päivän Byrokraatti tietenkin vastustaa suurpetojen vangitsemista viihdetarkoituksiin ja on sitä mieltä, että kurdistanilaisilla aktivisteilla oli hyvä tarkoitus, vaikkakaan ei paljon käytännön järkeä. Paremmin toteutettu vapautus olisi totuttanut karhut luontoon pikku hiljaa. Onneksi kukaan ei kai sentään tullut syödyksi.

 

Älkääkä myöskään kertoko kurdeille, että heitä verrattiin Suomen höpöihin kettutyttöihin. Vapautetut karhut selvinnevät sentään vapaudessa paremmin kuin kettutyttöjen eläinuhrit Pohjanmaalla.

 

Kettutyttöjen tempaus johti nimittäin satojen kettujen kuolemaan Suomessa. Ketuilla oli poikimisaika ja ketunpentuja kuoli, koska niiden imettävät emot laskettiin irti. Tiineenä olleiden kettujen taas arveltiin synnyttäneen ennenaikaisesti tilanteesta aiheutuneen stressin takia. Emokettujen tiedetään paniikissa tappaneen myös omia poikasiaan.

 

Siinä suhteessa kettutytöt ovat vihreän radikalismin aikajanalla osa kerta toisensa jälkeen toistuvaa jatkumoa: valtavasti intoa ja hyviä tarkoituksia, mutta kun järki puuttuu, lopputulos on juuri vastakkainen kuin piti.