2
touko
2015

PB: Hvitträskin tuho

n saavat Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt, jotka ovat maalanneet suomalaisen kansallismaiseman päälle isolla harmaalla pensselillä ja kaataneet ikimetsän Hvitträskin edustalta.

 

Virastojen ratkaisu tuli puun takaa, sillä Hvitträsk on Kirkkonummella sijaitseva tunnelmallinen ja historiallisesti arvokas vierailukohde, jonka rakennuttivat vuosina 1901-1903 arkkitehtilegendat Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Hirsistä ja luonnonkivistä kansallisromanttiseen tyyliin rakennetuissa rakennuksissa oli sekä arkkitehtitoimisto GLS:n työtiloja, että Saarisen ja Lindgrenin perheiden kodit.

 

Saarisen perhe asui tässä osassa Hvitträskin rakennuksia. Talo on nykyään kaikille avoin museo. Hvitträskissä on myös hyvä kahvila ja ravintola.

Saarisen perhe asui tässä osassa Hvitträskin rakennuksia. Talo on nykyään kaikille avoin museo. Hvitträskissä on myös hyvä kahvila ja ravintola.

 

 

Tänä keväänä tämän upean monumentin ympäristö on suurin piirtein tuhottu.

 

Oppaiden kertoman mukaan virastot olivat teettäneet tutkimuksen puuston kunnosta, ja kaataneet kaikki huonokuntoisina pitämänsä.

 

Nykyisessä turvallisuushysteriassa tuloksen voi arvata. Kun virkamieheltä kysytään, millainen puu voi olla vaarallinen, kaatotuomio tulee kaikille sellaisille rungoille, joita ei ole vahvistettu teräksellä ja betonilla, tai jotka ovat yli kaksi metriä korkeita ja kasvattavat turvallisuutta vaarantavia ulokkeita eli oksia.

 

Yhdessä kansamme kauneimmista luomuksista metsänparannustyöt ovat menneet avohakkuuksi, sillä silmämääräisesti arvioiden alueelta on kaadettu n. 90 prosenttia puista.

 

Tästä ei nähnyt ennen järvelle.

Tästä ei nähnyt ennen järvelle.

 

Herätys virastot, se on vanha metsä. Tai siis oli. Jos virkamies ei ole koskaan kävellyt kuin talousmetsässä 30-vuotiaiden runkojen keskellä, jo Esplanadin puiston puut herättävät kauhua romanttisella sääntelemättömyydellään. Ei metsän pidä olla steriili, EU-standardit täyttävä turvallisuustestattu ympäristö, vaan siellä kettu menee koloon ja kelo kaatuu myrskytuulella punarinnan niskaan.

 

Nyt on tietysti myöhäistä katua, tuhottua maisemaa ei saa enää koskaan takaisin.

 

Hakatut rungot olivat reilusti yli satavuotiaita, sellaista silmiä hivelevää kalevalaista satumetsää, jonka innoittamana Eliel Saarinen pystytti taiteilijakotinsa kukkulan laelle. Hän kertoi, että rakennusten muotokieli keskusteli luonnon kanssa, ja että hän sai talon materiaaleihin ja rakenteeseen innoituksen ympäröivästä metsästä. Asiat oli Saarisen mukaan nähtävä sijoitettuina ympäristöönsä: “Tuoli huoneessa, huone talossa, talo naapurustossa, naapurusto kaupunkisuunnitelmassa.”

 

Nyt tuo dialogi on muuttunut monologiksi ja metsikössä sopii kantojen keskellä kertoa enää korkeintaan sellaisia satuja, jotka päättyvät onnettomasti.

 

066

Hakatun metsän läpi kulki polku Eliel Saarisen haudalle.

 

Päivän Byrokraatti ottaa selvää, kuka on tämän onnettoman päätöksen takana, ja millaisin perustein Hvitträskin ympäristö on menty tuhoamaan.

 

Kirjoitamme asiasta lisää myöhemmin ja koetamme saada myös haastateltavaksi päätöksen tekijän. Autuaita ovat puupäät, sillä he eivät huku.

 

 

15 vastausta

  1. Georg Wrede

    Tämä asia on paljon isompi kuin Päivän Byrokraatin normaalit (ja nekin usein tärkeät) uutiset.

    Aidosti toivon että tässä asiassa saadaan päitä vadille. JOSSAIN KOHDASSA on pakko saada takaisin se perinne että päättäjällä on Ajatteluoikeus, Ajattelukyky, AjatteluVELVOLLISUUS, ja silloin kun pykälät näyttäisivät yksittäisessä asiassa johtavan lain HENGEN vastaiseen tulokseen, kysytään esimiehiltä ja heidän esimiehiltään, ja ellei asia aukea niin lopulta ministeriltä. (Ja jos tämäkään ei tajua, niin hän sitten kysyy hallitukselta kokonaisuutena.)

    Tästä pitäisi tehdä niin iso ja kuuluisa ja verta vuodattanut (eli joku sai potkut) ennakkotapaus, että seuraavat byrokraatit ymmärtävät ottaa ihan TAVAKSI mietiskellä kokonaisuutta, eikä vain soveltaa pilkkuja.

    Hävettää niin että on tippua silmät päästä.

    1. Päivän Byrokraatti

      Kommentoit ihan oikeaa asiaa. Virkamiehellä on harkintavalta, eikä sen käytössä näytä painavan nykyään mikään muu peruste kuin virkamiehen oman persuksen suojelu. Tässäkin on perusteena hyvin todennäköisesti ollut se, että hakataan alas kaikki, mistä teoriassakin voi syntyä jollekin vaaraa, niin eipä ole kukaan osoittamassa laskua virastomme suuntaan.

      Paikan päällä näyttää muuten vielä paljon pahemmalta, kuin mitä kuvat pystyvät välittämään. Satoi kaatamalla, joten otin kuvat auton ikkunasta. Käyn paremman sään vallitessa kävelyreissun läpi alueen ja katson, miten pahaa tuho on alempana rinteessä.

      Seuraavaksi kuitenkin hankimme kopiot kaikista asiaan liittyvistä asiakirjoista ja etsimme vastuutahon.

  2. Kerrassaan käsittämätöntä. Olen sitä mieltä, että tästä täytyy todellakin vetää joku henkilö vastuuseen. En ehdi käydä paikalla, mutta pahalta näyttää jo kuvien perusteella. Hölmöläisten maasta.

  3. Timo Jokela

    Kuvista voisi päätellä, että kaadetut puut ovat kuusia, ja männyt jätetty pystyyn.

    Olen selvittänyt erään ylitiheän, suuria kuusia täynnä olevan metsän harventamista. Kunnan vastaus oli se, että jos kuusia alkaa harventamaan, ne pitää kaataa kaikki, koska muuten pystyyn jätetyt kuuset kaataa myrsky. Männyt voi sen sijaan jättää pystyyn.

    Eli vaihtoehdot olivat: joko ei tehdä mitään harvennusta, tai kaikki kuuset nurin.

    Mahdollisesti tässäkin ollut kyse tämän tyyppisestä tilanteesta.

    1. Päivän Byrokraatti

      Itse asiassa aika oivaltava kommentti. Tuota lähestymiskulmaa emme ole tulleet ajatelleeksikaan.

      Joka tapauksessa, tilailemme tästä kopioita päätöksestä ja tutustumme tarkemmin taustoihin. Pyrimme myös jututtamaan virastojen virkamiehiä, ja sittenhän ne päätöksen perustelut selviävät. Raportoimme myöhemmin lisää.

      1. Matias

        Jos haluatte ympäristölakimiehen kommentteja viranomaisen päätöksistä tai antamista niin voitte lähettää ne ilmoittamaani sähköpostiosoitteeseen.

    1. Päivän Byrokraatti

      Ammatillisesti ei yhtään minkäänlainen, koska metsänhoitajia tai edes suurempimuotoisia omistajia ei palkintokomiteaan satu kuulumaan.

      Sen sijaan kulttuuriympäristön arvoja katsomme olevamme hyvinkin kelpoisia kommentoimaan. Tuollaista paikkaa ei pidä hoitaa kuten talousmetsää, vaan periaatteella “mitä koskemattomampi, sitä koskemattomampi”. Puun pitää antaa rauhassa elää, kurjistua ja kuolla lopulta kaatuakseen tai keloutuakseen.

    2. Samuli Kaipiainen

      Metsää ei tarvitse hoitaa. Metsä hoitaa itsensä. “Metsänhoito” tarkoittaa taloudellista hyötymistä metsästä, ja siihen ei tarvitse kompetenssia vaan ahneutta.

      1. Eero

        “Metsää ei tarvitse hoitaa. Metsä hoitaa itsensä. ”Metsänhoito” tarkoittaa taloudellista hyötymistä metsästä, ja siihen ei tarvitse kompetenssia vaan ahneutta.”

        Tämä on provokaatio, jonka faktuaalisuutta voi perustella vain semanttisella pyörittelyllä. Kyllä metsää tarvitsee hoitaa, perusteita on lukuisia eivätkä ne kaikki edes ole taloudellisia. Lisäksi on se pikku juttu, että se metsätalous ei ole pikku juttu Suomessa. Jos pitäisi valita, heitetäänkö roskiin postmoderni taide vai metsänhoito, niin rukoilen että se on postmoderni taide. Metsätaloudella nimittäin rahoitetaan niin iso osa hyvinvointivaltion taidetukiaisista.

  4. Paula Leino

    Kaisa Kyläkoski: Eikö tämä ole erämainen maisema? Katso isossa koossa ja zoomaa.
    https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19700502_401
    Nykyinen hakkuu on tämän maiseman tuho. Sieltä kaadettiin myös yli 200 vuotta vanhoja kuusia, jotka olivat satavuotiaita jo silloin, kun Hvitträskin taloja vasta rakennettiin.
    Tässä lisää: https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19700502_402

    Niemikin on ollut metsäinen, toivottavasti se ei ole tuholistoilla. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19560804_40

    Myös jakamassasi kuvassa näkyy korkeaa kuusikkoa kuvan oikeassa laidassa. Enää sitä ei ole.

  5. Eero

    Kyllä asia on harvinaisen kaksijakoinen: Museoviraston kohteen ympäristössä pitäisi kaataa puita varovaisesti ja pitäen pitkää aikaväliä silmällä, siis ajoissa.

    Toisaalta tiheää kuusikkoa ON vaarallista lähteä harventamaan, lopputulos on helposti runsaasti myrskyssä kaatuneita puita. Vaikka kuusikkoa voi pitää “komeana” kaukaa katsottuna, niin aika objektiivisesti sen voi myös nähdä ankeana maisemanpilaajana, jonka alla ei kasva juuri mikään kukkakasvi. Täysikokoisen tiheän kuusikon läpi ei järvimaisema näy. Kun Hvitträsk rakennettiin, puut olivat merkittävästi pienempiä ja minusta kokonaisuutena kauniimpia. Paikan henki korjaantuu ehkä sukupolvessa, siis 30 vuodessa, mutta ankea kuusikko tulee vasta 60 vuoden kuluttua, jos sellainen päätetään kasvattaa.

    Ottamatta kantaa onko tämä puiden kaataminen väärin vai oikein vai jotain siltä väliltä, niin eniten ihmetyttää miksi hemmetissä Yle tähän tapaukseen liittyen pyytää Greenpeacen mielipidettä.

    http://yle.fi/uutiset/paikan_henki_on_tuhottu_200_vuodeksi__perustelut_kulttuurimetsan_avohakkuille_eivat_vakuuta__video/7976116

    Ei Greenpeace ole mikään kulttuuriympäristön suojelujärjestö tai metsänhoitoyhdistys, vaan kansainvälinen, epädemokraattinen, korkean profiilin painostusjärjestö, joka kerää itselleen rahaa huomiohakuisilla projekteilla. Mielestäni on perusteetonta antaa Greenpeacelle kommentointitilaa tämäntapaisessa keississä, jossa on toteutettu Suomessa sinänsä luonnon suhteen täysin tavanomaista metsänhoitoa ja vahinko liittyy puhtaasti arkkitehtonisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin.

    Intressiryhmänä olisi voitu haastatella Ekometsätalouden liiton edustajia, joilta olisi varmasti saanut vinkkejä metsän pitämiseen peitteisenä.

Kommentoi