PB: Eva Biaudet havainnollistaa, miksi feminismi ei tarkoita samaa kuin tasa-arvon tavoittelu

Päivän Byrokraatin feminismiviikko päättyy havaintoesitykseen siitä, miten feministiaktiivit voivat aatteensa nimen mukaisesti keskittyä täydellisesti naisten oikeuksien ajamiseen, sen sijaan että tavoittelisivat molempien sukupuolten tasa-arvoa.

Oheinen video on vuonna 2012 presidentinvaalien alla käydystä tv-keskustelusta, jossa varusmiespalvelustaan odotellut nuorimies pääsi esittämään kysymyksen RKP:n ehdokas Eva Biaudetille.

K: “Astun asepalvelukseen ensi vuoden tammikuussa. Siksi haluaisinkin kysyä teiltä Eva Biaudet, koska teidät nähdään tasa-arvon puolestapuhujana, miten mielestänne tasa-arvo toteutuu siinä, että yleinen asevelvollisuus koskee vain miehiä, ei myös naisia?”

Eva Biaudet: “Tiukka kysymys. Nykyäänhän naisilla on mahdollisuus ilmoittautua ja tehdä myöskin asepalvelus, ja tiedän että jotkut ovat keskustelleet siitä, että se on kuitenkin tehty aika vaikeaksi. Esimerkiksi lääkärintarkastus on maksullinen, kun pojilla se kuuluu siihen pakettiin. Kuitenkin tilanne on se, että näköjään ei kiinnostusta tyttöjen piirissä ole sen enempää, joten mielestäni meillä itse asiassa on aika hyvä järjestelmä, kun kuitenkin vain puolet ikäluokasta nyt sitten käy asepalveluksen. Mielestäni ei ole tarvetta muuttaa tilannetta.”

Jos minä olisin kampanjoimassa presidentiksi, koettaisin edes esittää asettuvani kysyjän asemaan ja ymmärtäväni ongelmaa tämän näkökannasta. Biaudet kuitenkin onnistui kääntämään tämänkin kysymyksen siten, että jos jollakulla, niin korkeintaan naisilla on asiassa tasa-arvo-ongelma. Koska Päivän Byrokraatilla on vielä varastossaan yksi pölyttynyt, yli neljä vuotta vanha palkinto, lähetämme sen viivästyneesti Eva Biaudetille tästä hämmästyttävästä suorituksesta.

Olisi ollut mukava nähdä kysyjän ilme Biaudetin päätettyä vastauksensa. Nuorimies teki silti hyvää työtä kysyessään juuri asepalveluksesta, sillä se on oikeastaan ainoa asia, jonka suhteen valtio kohtelee eri sukupuolia todella epätasa-arvoisesti. Naisille ase- tai siviilipalvelus on vapaaehtoinen mahdollisuus, miehillä palveluksesta kieltäytyminen johtaa vankilatuomioon.

Mutta Biaudet ei ole ainoa sokea. Kaikki tasa-arvoa käsittelevät toimielimet ovat miltei yksinomaan naisten miehittämiä ja niiden kannanotot kirjoitetaan lähes aina naisnäkökulmasta. Miesten tasa-arvoa ajavia instansseja jopa pilkataan.

Feministeiltä jää näin toimiessaan huomaamatta suuri kuva. Naiset ovat jo tosiasiassa saavuttaneet kaikki tasa-arvotavoitteensa ja heillä on jo nyt maailma, joka ei millään tapaa rajoita naisten mahdollisuuksia tehdä elämässään ja urallaan mitä haluavat. Kaikki toimet, joilla edelleen ajetaan raivokkaasti naisten etuja, heilauttavat vain tasapainon vastakkaiseen ääripäähän. Jos jostain nimittäin on syytä olla erityisen huolissaan, niin nuoresta miessukupolvesta, joka näyttää syrjäytyvän vuosi vuodelta pahemmin muun muassa koulutuksellisesti.

Naisenemmistö lukioissa ja yliopistoissa on jo nyt huomattavan suuri, eikä tämä kehitys näytä olevan hidastumassa. Yhteiskunta näyttää siksi kahdenkymmenen vuoden kuluttua kovin toiselta kuin nyt. Johtopaikat ja hyväpalkkaiset tehtävät tulevat täyttymään naisista, ja kaikki ne ongelmat, joita menneisyydessä kuvattiin naisten tasa-arvo-ongelmina, siirtyvät identtisinä miesten kärsittäväksi.

Osa ihmisistä, esimerkiksi juuri Feministiryhmässä, näyttääkin janoavan kostoa ja yhden vääryyden korvaamista toisella, mutta muiden toivoisi silti tavoittelevan yhteiskuntaa, joka pyrkii kohtelemaan molempia sukupuolia tasapuolisesti.