PB: Antti Rinne (sdp, ay)

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa valtiovarainministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka haluaa rakentaa uuden hallitusohjelman sen varaan, että tarvittavat leikkaukset tekeekin vaalien jälkeen muodostettavaa hallitusta seuraava hallitus. Nyt perustettava hallitus voisi Rinteen mukaan leikata jotain pientä korkeintaan aivan vaalikauden lopulla. Siis juuri seuraavien eduskuntavaalien alla… Näin epäilemättä tapahtuu.

Pitkään olemme politiikkaa seuranneet, mutta niin tragikoomista tilannetta emme ole vielä nähneet, että suuren puolueen puheenjohtaja pelkää päätöksentekoa niin paljon, että tekee vaalilupauksetkin vaalikauden yli sellaisen hallituksen puolesta, missä ei laske enää istuvansa. Ei Sdp:n edellinenkään puheenjohtaja, Jutta Urpilainen, tietysti kauaksi jäänyt. Hänen hallituksensa ei totisesti nostanut eläkeikää vaalikauden aikana, kun sellaista tuli luvattua. Päätös siitä tehtiin kyllä pakon edessä, mutta voimaantulo siirrettiin seuraavan hallituksen kaudelle.  “Sdp:llä pitää olla unelmia, jotta liike pysyy elossa”, sanoi Jutta, ja viittasi tietysti kannattajiensa keski-ikään.

Valtiovarainministeriön virkamiehet ovat laskeneet julkistalouden leikkaustarpeeksi 6 miljardia euroa (mitä lukua tämä palsta pitää varsin alimitoitettuna), mutta Rinne ei halua näitä lukuja käyttää, koska ne ovat kovin ikäviä. “Suosta ei nousta leikkaamalla eikä veronkiristyksillä”, Rinne sanoo, mikä kyllä veronkiristysten osalta pitää paikkansa, mutta juuri leikkaukset ovat tepsineet muun muassa Britanniassa ja Latviassa. Rinne kertoo luottavansa mieluummin hyvään tuuriin. Sdp toivoo, että talouskasvu kiihtyisi ensi vaalikauden puoliväliin mennessä kahteen prosenttiin. Sittenhän olisi jo melkein jakovaraa.

Sdp:n holtiton talouspolitiikka muistuttaa hieman alkoholistia, joka ryyppyyn tarttuessaan uhoaa kovaan ääneen, että jonain päivänä lakkaan kyllä juomasta (mutta en välttämättä vielä huomenna) ja sitten alan urheilemaankin. Mutta minkäs teet, Sdp:n on pakko toimia näin. Puolueen työtä tekevät duunarijäsenet ovat jo karanneet muun muassa perussuomalaisiin ja jäljellä oleva kannatus tulee eläkeläisiltä, virkamiehiltä ja sosiaalitukien saajilta. Heitä on sinänsä paljon, joten kannatuspohjaa puolueelle riittää kyllä, mutta linja sitoo Sdp:n myös huolehtimaan siitä, että tulonsiirtojen virta ei tyrehdy. Siitä on tullut hieman hankalaa. Kun muualta ei rahaa enää löydy, se on otettava tulevilta sukupolvilta lainan muodossa.

Jotta Antti Rinnettä ei päästäisi syyttämään vastuun pakoilusta, hän muistuttaa kuitenkin pyytäneensä ihmisiä antamaan suklaata yrittäjille ja tarjoaa auttavan kätensä myös antamalla hyviä neuvoja. Rinne näet haluaa, että valtio kouluttaisi pieniä ja keskisuuria vientiyrityksiä kansainvälistymään. “Jotenkin nuo yrittäjät ovat niin surkuteltavan toistaitoisia. Me ay-jyrät ja poliitikot autamme mielellämme kertomalla, miten kansainvälistä bisnestä tehdään. Puhutaan katsos megatrendeistä.”

No, koettakaa olla pillahtamatta itkuun. Tämän kanssa pitää nyt vaan oppia elämään. Keskustan riveissä on sen verran kova haiku punamullan perään, että tässä on kohtuullisen todennäköisesti tulevan hallituksen talouspoliittinen linja.

– – –

Voita 1000€ elektroniikkalahjakortti

– – –

http://www.hs.fi/kotimaa/a1428378759044