PB: Helsingin liikennepolitiikka on kuin hidastettua itsemurhaa
Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Helsingin kaupunginsuunnitteluvirasto, jonka vihreiltä vaikuttavat virkamiehet ovat onnistumassa tavoitteessaan nappaista poikki Helsingin valtimot.
Liikenne- ja viestintäministeriön entinen kansliapäällikkö Juhani Korpela ampuu tämän aamun Helsingin Sanomissa räväkästi alas Helsingin kaupunkibulevardilaskelmat ja toteaa, että kaupunki olisi pantava korvaamaan valtion omaisuuden hukkaamisesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Korpelan arvion mukaan moottoriteiden purkukustannukset asettuvat samaan kokoluokkaan kuin niiden rakennuskustannuksetkin, eikä “kaupunkibulevardien” rakentamishankkeesta saisi millään kannattavaa.
Pahinta kuitenkin on, että Helsingin sisääntuloteiden tuhoaminen halvaannuttaisi liikenteen täysin. Kyse ei todennäköisesti ole sattumasta, vaan autoilua vastustavien virkamiesten nimenomaisesta tavoitteesta.
Samassa lehdessä asiaan ottaa kantaa myös helsinkiläinen Tapio Nurmi, joka toteaa täysin paikkansapitävästi, että moottoriteiden hävittäminen satuttaisi pahiten pieni- ja keskituloisia työssäkäyviä perheitä, joiden työpaikka on toisella puolen kaupunkia. Nurmi kritisoi yleiskaavaehdotusta, jonka mukaan matka-aika pitenisi vain muutaman minuutin. Todellisuus on toista. Ihmiselle, joka joutuu viemään lapsensa autolla päiväkotiin, sen jälkeen etsimään liityntäpysäköintipaikan ja vaihtamaan pariin-kolmeen eri liikennemuotoon päästäkseen töihin, päivittäinen lisäaika mitataan ehkä jopa tunneissa.
Osalle vihreästä eliitistä katu on lähinnä paikka joka vallataan juhlimiseen, mutta tavalliset ihmiset joutuvat kulkemaan niitä pitkin arkisiin aherruksiinsa. Työnteko ymmärrettävästi on toki asia, joka ei ilmiönä ole kovin tuttu kaikille vihreille tai virkamiehille, saati sitten vihreille virkamiehille.
Eipä ihme, että samalta aatesuunnalta ei löydy ymmärrystä myöskään keskustatunnelille ja muille Helsingin arkea parantaville liikenneinvestoinneille (paitsi jos ne perustuvat raiteisiin tai polkupyöräilyyn). Sen sijaan samaan aikaan haikaillaan kolmenkymmenen miljardin euron tunnelia Tallinnaan. Rahan puute on näköjään suhteellinen käsite. Se, että Kokoomuskin antaa tukea tälle politiikalle, on suorastaan häpeällistä ja huutaa tarvetta kunnolliselle oikeistoliberaalille puolueelle.
Espooseen liittymistä haikailevat lauttasaarelaiset eivät varmaankaan edusta ainoaa Helsingin kaupunginosaa, jossa lähidemokraattinen päätöksenteko saattaisi nyt johtaa eroamiseen nykyisestä kaupungista. Huhuu Espoo, olisiko siellä tilaa vielä parille uudelle kaupunginosalle?
Saatat tykätä myös
Kirjoittaja
“Jostain syystä” Hesari ei ole laittanut mainittuja mielipidekirjoituksia hs.fi etusivulle. Siellä on kuitenkin ollut viime aikoina kasvavassa määrin mielipidekirjoituksiakin – mm. kauppojen sunnuntaiaukiolon hirveistä vaikutuksista ja Suomen kiihtyvästä “amerikkalaistumisesta”.
Päivän byrokraatti ei jälleen ole ymmärtänyt käsitellystä aiheesta paljoakaan, mutta tekstiä on suollettu henkeä vetämättä ja suu vaahdossa.
Helsingissä toimii kaupunkisuunnitteluvirasto, jonka valmistelemista päätöksistä päättää kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunginhallitus ja lopulta kaupunginvaltuusto. Helsingin suurin puolue on kokoomus. Jos virasto on jonkun värinen, on se sininen.
Juhani Korpela ei ammu alas eikä totea. Korpela väittää ja uskoo. Valtio hukkaa omaisuuttaan väylähankkeisiin, jotka eivät ole millään laskelmilla kannattavia. Tätä tapahtuu enimmäkseen maakunnissa, mutta myös pääkaupunkiseudulla. Väylähankkeiden kannattamattomuus ei kuitenkaan liity bulevardeihin mitenkään. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti Helsingillä on kaavoitusmonopoli omalla alueellaan. Asemakaavalla kaduksi määritelty alue lunastetaan kaupungille, oli sen aiempi käyttö moottoritie, puisto, tontti tai vaikka hevostila. Lunastushinta määräytyy pinta-alan mukaan. Korpela hourailee omiaan jostakin olemattomasta korvauslaista. Moottoritien muuttaminen kaduksi on iso rakentamistoimenpide eikä tietenkään ole yksinään kannattava. Sen sijaan moottoritien varsien muuttaminen tonttimaaksi ja rakennusoikeuden myynti on hyvinkin kannattavaa.
Helsingin sisääntuloteitä ei suunnitelmien mukaan olla tuhoamassa. Tuusulanväylä muuttuu nykyään Käpylässä Mäkelänkaduksi, siis moottoritie bulevardiksi, eikä kukaan puhu tuhoutumisesta. Mikäli katua tulevaisuudessa jatketaan pohjoisemmaksi, voidaan myös kaupunkia eli katua rajaavaa rakentamista jatkaa. Täytyy varmaan erikseen mainita, että myös kadulla voi ja on tarkoitus ajaa autolla. Yksityiskohtana mainittakoon, että sisääntuloväylien työmatkaliikenteessä joukkoliikenteen käyttäjien määrä on jo nyt kaksinkertainen henkilöautoilijoihin nähden. Autoilun vastustajia on todellisuudessa lähinnä Päivän byrokraatin unissa. Täysin toinen asia on se, että muutkin liikennemuodot huomioidaan kaupungin kehityksessä.
Tapio Nurmen väite siitä, että omalla autolla kaupungin toiselle puolelle liikkuminen pidentyisi jopa puoleentoista tuntiin, on kyllä erityisen absurdi. Eihän kehäteitä olla bulevardisoimassa. Kirjoittaja lisäksi väittää että kaupunkibulevardit haittaavat pieni- ja keskituloisia. Pienituloiset asuvat enimmäkseen Helsingin, Espoon ja Vantaan lähiöissä ja käyttävät julkista liikennettä. Heidän kannaltaan bulevardien myötä paranevat joukkoliikenneyhteydet ovat vain positiivinen asia. Kirjoittaja puhuu myös asuntovarallisuuden huonontamisesta. Pienituloiset asuvat suurimmaksi osaksi vuokralla isompien kaupunkien omistamissa tuetuissa asunnoissa. Kehyskunnista näitä tuettuja vuokra-asuntoja ei juurikaan löydy. Ehkä tässä kannetaan huolta kehyskunnissa huonolla paikalla olevan omakotitalon arvosta. Mutta onko Helsingin veronmaksajien tehtävä pönkittää kehyskuntien omakotitalojen arvonnousua. Helsingin, Vantaan ja Espoon lähiöiden asuntojen arvo tulee nousemaan tulevaisuudessa kun joukkoliikenne niissä paranee bulevardisointien ja poikittaisten runkolinjojen myötä.
Matka-aikojen piteneminen koskee pahimmillaankin vain henkilöautolla liikkuvia. Enemmistö tekee matkansa Helsinkiin jo nyt joukkoliikenteellä ja heidän matka-aikansa ei pitene vaan lyhenee mm. uuden pikaratikkaverkon myötä. Kaupungin kasvaessa tilaa on vähemmän, jolloin liikennejärjestelyiden painopiste muuttuu. Ei Suomi ole mikään poikkeus maailmassa, muuallakin yksityisauto on maaseudun ja joukkoliikenne kaupugin ensisijainen massojen liikkumismuoto. Toki kaupungissakin autoja liikkuu ja maaseudulla harvakseltaan joukkoliikennettä. Tätä yhden totuuden paasaajat eivät vain tajua.
Helsingin (ja seudun) suurin ongelma on asuntopula. Jos bulevardit poistetaan niin samalla poistuu yleiskaavasta asunnot 100 000 ihmiselle. Tämä tarkoittaa entistä pahempaa asuntopulaa ja hintojen nousua josta kärsivät eniten juuri pieni- ja keskituloiset. Ilmeisesti kirjoittaja haluaisi, että uudet asukkaat levitetään Helsingin ulkopuolelle kehyskuntiin. Tämän seurauksena liikennetarve kasvaa entisestään ja kirjoittajan moittimat matka-ajat vain pidentyvät lisää ja liikkuminen on vielä hankalampaa Helsingin seudulla.
Puoluepolitiikkaan liittyvät hourailut jätän suosiolla kommentoimatta.
Nyt on aika sakeaa liejua koko teksti. Suosittelen tutustumaan uuteen yleiskaavaan tausta-aineistoineen. Ottaa vähän aikaa, mutta antaa ymmärryksen perusasioista.
Ehdotan, että laitetaan vaan kunnon tietullit, niin köyhät pysyvät poissa tukkimasta ajoväyliä.
Aki, vanha vitsi. Sen toki tiesitkin jo.
Päivän byrokraatilla on välillä oikein hyviä ja osuvia havaintoja.
Sokea uskominen mielipidekirjoituksiin, joista kaikki faktat puuttuvat, ei tosin oikein istu Päivän byrokraatin imagoon.
Ensinnäkin, bulevardisointi ei mitenkään radikaalisti heikennä autoilua keskustaan. Hidastavat vaikutukset on laskettu ja simuloitu, vaikutus on noin 1-3 minuuttia per bulevardi. Vaikkapa Länsiväylällä tämä aika joudutaan odottamaan jo liikennevaloissa (tai madellessa bulevardin nopeusrajoitusta hitaammassa aamuruuhkassa.)
Jos uusia asukkaita ei saada tiivistämällä asutusta, mikä on vaihtoehto? Viedä asukkaat Nurmijärvelle, jolloin 10% sijaan 100% tarvitsevat auton – ja sen jälkeen jokainen sisääntuloväylä hidastuu paljon enemmän kuin sen 1-3 minuuttia. Tämä matematiikka on hyvin yksinkertaista ja sen vaikutuksen voi myös simuloida näppärästi.
Koska entinen byrokraatti Korpela väitti, että laskelmia ei ole saatavilla, niin tässäpä krijoitus, johon linkit on koottu näppärästi kaikista ym. projekteista. Kustannuslaskelmia ja hyötyjä myöten. Herra Korpela todennäkisesti ei vain osaa käyttää internetiä mistä syystä laskelmia on ollut hankala saada.
http://ristonevanlinna.tumblr.com/post/136754600978/menneisyyden-ääniä-kaupunkisuunnittelusta
Räkäisin nauru tässä kohdistuu siihen, että vaikka Korpela on huolissaan bulevardisoinnin kustannuksista – jotka ovat helposti katettavissa lisärakentamisella – Korpelan lempikaupungissa Espoossa päätettiin juuri tehdä uusi tunneli ilman mitään vakuuksia siitä että rakennusoikeus kattaa kustannukset. Asian puolesta äänestäneet päättäjätkin sanoivat ääneen tietävänsä, että hinta tulee nousemaan kymmeniä miljoonia yli laskelmien. Nämä kymmenet miljoonat menevät lopulta veronmaksajien taskuista. Se iskee espoolaisten kukkaroon noin kymmenen vuoden kuluttua, kun ollaan ensin havaittu mitä tuli tehtyä.
Erityisen iso kyynel on nostettava huolelle asuntojen hinnoista. Asuntojen hinnat nousevat kaupunkien keskustoissa ja laskevat muualla. Jos halutaan, että ihmisillä on edelleen varaa asua kaupungeissa – jonne he selvästikin haluavat muuttaa – asuntoja on syytä rakentaa kaupunkiin. Niin ihanaa kuin olisikin turvata yhden tietyn ikäpolven sijoitusvarallisuus lopettamalla kaikki rakentaminen Helsingin alueella, olisi se aikamoinen kylmä suihku kaikille niille jotka ensiasuntoaan yrittävät ostaa.
Se että Helsinki tiivistää rajojensa sisäpuolella ei estä ketään rakentamasta taloa Nurmijärvelle. Mutta se, että nurmijärveläiset yrittäisivät estää Helsinkiä rakentamasta kipeästi kaivattuja asuntoja omien rajojensa sisäpuolelle on nyt vaan idioottimaista.
Toivon todella että tämä herkkäuskoisuuus Päivän byrokraatin osalta on satunnainen lipsahdus.
Emme toki usko sokeasti mielipidekirjoituksiin. Olemme vain näiden kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä. Mitä Korpelaan tulee, entisenä LVM:n kansliapäällikkönä hänellä on tietysti myös luvut hallussa ja tosiasia lienee, että hän on asiaa läpikäynyt myös LVM:n nykyisten virkamiesten kanssa. Joka tapauksessa häneltä (ja Nurmelta) hyvä ja osuva kirjoitus.
Toisin sanoen ette anna tarpeettoman monimutkaisten faktojen ja hyvienkään perusteluiden haitata mielipiteidenne muodostumista?
Kas, päivän byrokraatti vetoaa eläkkeelle jääneen byrokraatin mielipidekirjoitukseen, kun sattuu olemaan samaan mieltä. Mitäs noille motareille sitten pitäisi tehdä, kun ne päättyvät nytkin liikennevaloihin (esimerkiksi Hämeenlinnanväylä päättyy liikennevaloristeykseen Mannerheimintiellä)? Muuttaa Mannerheimintie moottoritieksi ja purkaa Töölö liittymien tieltä? Minusta on ihan järkevää siirtää ensimmäisiä valoja vähän pohjoisemmaksi, jos se mahdollistaa asuntoja hyvään paikkaan eikä motari kuitenkaan vedä sen enempää kuin niistä Manskun nykyisistäkään valoista mahtuu.