7
tammi
2016

PB: Uusi Neuvostoliitto

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa presidentti Vladimir Putin, joka on rakentamassa uudelleen kaipaamansa Neuvostoliittoa.

 

Putin on kutsunut Neuvostoliiton hajoamista viime vuosisadan suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi, ja hän näyttää kansallishymniä myöten tekevän kaikkensa palauttaakseen asiat ennalleen. Kreml on perunut kansalle 90-luvulla myönnettyjä vapauksia yksi kerrallaan, koetellen ennen kaikkea Moskovan ja Pietarin koulutetun ja länsisuuntautuneen älymystön kärsivällisyyttä.

 

Tavalliselle kansalle näkyvimpiä muutoksia ovat olleet muun muassa alkoholin myyntiaikoja koskevat rajoitukset ja veronkorotukset, uhkapelien kielto ja kiristyneet tullisäännökset, sekä tietysti vuonna 2014 palautettu Neuvostoliiton aikainen urheilu- ja liikuntapakko 7-60 -vuotiaille kansalaisille. Ohjelman nimi oli “Готов к труду и обороне СССР”, eli vapaasti kääntäen Valmius Työhön ja Puolustukseen Neuvostoliiton Puolesta, ja samalla nimellä se tuli uudelleen voimaan Putinin allekirjoitettua ohjelman palauttamista koskevan lain.

 

Koko yhteiskunnan kehityksen kannalta paljon vaarallisempia ovat kuitenkin olleet taloudellisen ja poliittisen vallan keskittäminen Kremlin lähipiiriin, oikeus- ja verolaitoksen korruptio, opposition tukahduttaminen ja sananvapauden rajoitukset.

 

Lähes koko lehdistö ja kaikki tv-kanavat ovat jo Kremlin hallinnassa. Absurdisti esimerkiksi valtiollinen energiayhtiö Gasprom on ostellut toimialaansa täysin liittymättömiä mediataloja. Suomalaisittain tunnetuin, mutta kuitenkin vain yksittäinen esimerkki on sanomalehti Izvestija. Ei tarvinne erikseen mainita, että Gaspromin tultua omistajaksi, Izvestijan sivuilta ei ole pahemmin löytynyt Kremliä kritisoivia artikkeleja. Päivän Byrokraatin lukijoita tässä yhteydessä huvittanee, että Izvestijan voi suomentaa nimellä “Sanomat”.

 

Pahempaakin toki on, aina oppositiopoliitikkojen ja kriittisten toimittajien murhiin asti. Erikoista sinänsä, tavallinen venäläinen ei menettämiään vapauksia paljon kaipaa, vaan suuri osa kansasta pitää jopa suotavana, että vahva johtaja suojelee heitä “yhteiskuntavastaisilta ja USA-mielisiltä” oppositiopiireiltä. Kekkoset ovat aina olleet suosittuja.

 

On mielenkiintoista seurata, vaikuttavatko kovan linjan suosioon hiljattain voimaan tulleet uudet valuuttasäännökset. Uuden lain mukaan ruplien vaihto ulkomaan valuutaksi edellyttää rekisteröitymistä ja käyttötarkoitusilmoituksen täyttämistä, mikäli vaihdettava summa ylittää määrältään n. 200 euroa. Säännöksen taustalla ovat tietysti Venäjälle määrätyt talouspakotteet ja keskuspankin paheneva pula ulkomaanvaluutasta. Niille, joilla Neuvostoliiton valuuttasäännökset ovat vielä tuoreessa muistissa, kehitys tuo kuitenkin turhan läheisesti mieleen neuvostokansalaisten valuuttarajoitukset ja ns. kahden ruplan järjestelmän. Kotimaassaan varakkaatkin kansalaiset olivat ulkomaille päästessään keppikerjäläisiä, sillä valuuttaa sai ilman erityislupaa vaihtaa vain korkeintaan 35 ruplaa – vaikka pankkitilillä olisi ollut satojatuhansia.

 

Ei ole täysin tuulesta temmattu ajatus, että kerran voimaan tultuaan “väliaikainen” sääntely jääkin pysyvästi voimaan ja pikku hiljaa tiukkenee. Meillähän taitaa Suomessakin olla siitä kokemusta.

 

Myös joitain matkustusrajoituksia on jo tullut voimaan. Ainakin poliisihenkilökunnalle (miliisin nimi on pari vuotta sitten muutettu) on jo asetettu suositus (lue: kielto) olla matkustamatta ulkomaille, ja jonkun arvion mukaan Kremlillä olisi halu luoda lisääkin matkustamisen esteitä. Yksi käytännöllinen este on jo nyt ruplan nykykurssi. Ulkomaisten hintojen venäläisestä näkökulmasta kaksinkertaistuttua harvemmalla on varaa enää matkustella. Kremlin näkökulmasta ei olekaan myöskään huono juttu, jos muut maat tiukentavat viisumipolitiikkaansa venäläisille. Mitä vähemmän venäläinen näkee ulkomaailmaa, sitä helpompi hänen on uskoa, että Äiti Venäjä on maailman paras maa. Tätä mantraa venäläiset nimittäin toistavat vielä syvemmin opittuna kuin suomalaiset hokemaansa “on lottovoitto käydä suomalaista peruskoulua”.

 

Miesten osalta venäläisten eristäminen onnistuu helpommin kuin naisten. Ankaraa ja pelättyä varusmiespalvelusta esimerkiksi lääkärintodistuksella pakenevat nuoret miehet eivät saa ulkomaan passia ennen kuin täyttävät 28 vuotta. Kun siihen ikään mennessä ei käy ulkomailla, ikkuna suhtautua avoimesti toisiin kulttuureihin on jo aika peruuttamattomasti sulkeutunut.

 

Yksi Venäjällä on kuitenkin ollut vapaa, ja se on ollut internet. Nyt tuotakin linjaa koitetaan jollain muotoa tukkia. Viime vuonna voimaan tulleen lain mukaan kaikkien internet-palvelujen, jotka tallettavat venäläisten henkilötietoja, olisi säilytettävä palvelimiaan Venäjän maaperällä. Facebookin, Googlen ja Twitterin kaltaiset sosiaalisen median yhtiöt ovat olleet tästä tukkanuottasilla Venäjän valtion kanssa, mutta joutuneet ilmeisesti antamaan ainakin jossain määrin periksi. Säännöksen taustalla on tietysti FSB:n halu saada esteetön pääsy kansalaistensa tietoihin. Siitä huolimatta esimerkiksi Venäjän oma “google” eli Yandex pitää omia palvelimiaan yllättävästi muun muassa Mäntsälässä.

 

1.1.2016 tuli voimaan groteski uusi säännös, joka valtuuttaa FSB:n avaamaan tulen väkijoukkoon, jos se on tarpeen ”terroristihyökkäyksen tai valtion rakennukseen kohdistuvan aseistetun hyökkäyksen estämiseksi tai panttivankien vapauttamiseksi”. Sen merkitystä arvioidessa pitää ottaa huomioon, että juuri samaan aikaan Kreml päivitti Venäjän turvallisuusstrategiaa siten, että strategiassa nimeltä mainitaan Yhdysvallat ja Nato Venäjän saartajina, ja esitetään uhkakuvana Ukrainan Maidan -mielenosoitusten tapaiset värivallankumoukset, jotka “horjuttaisivat Venäjän yhtenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta” (eli Putinin valtaa). Suomen Sotilas -lehti esittikin Facebook-sivuillaan asiallisen kysymyksen: Valmistautuuko Putinin hallinto tosiasiallisesti taloustilanteen edelleen heiketessä Maidan-tyylisiin mielenosoituksiin, jotka johtivat Ukrainassa vallan vaihtumiseen helmikuussa 2014?

 

Itänaapurin ilmapiiri on joka tapauksessa tiukkenemassa ja militarisoitumassa. Venäjä käyttää asevoimiinsa tällä hetkellä budjetistaan peräti viidenneksen ja televisio on täynnä isänmaallisuutta puhkuvia katsauksia ilmavoimien iskuista Syyriassa. Niissä kiitettävästi muistetaan ihailla venäläisten sotakoneiden kauneutta. Myös Putinin uudenvuoden puhe oli tänä vuonna sävyltään aivan poikkeuksellinen. Sekä Putinin että Medvedevin kaudella puhe on pysynyt aina irrallaan päivänpolitiikasta, mutta tällä kertaa siitä liki puolet keskittyi kiittelemään sotavoimia, jotka “suojelevat Venäjän intressejä eri puolilla maailmaa”. Kuten eräs puhetta seurannut, vanhaan neuvostoeliittiin kuulunut henkilö tuoreeltaan totesi: “Stalin olisi voinut pitää saman puheen”.

 

Näin siis naapurissa. Jatkakaamme me suomalaiset toki cajanderilaisella linjallamme, valtakunnassa kaikki hyvin.

 

EDIT: Lisätty tekstistä unohtunut maininta liikunta- ja urheilupakon palauttamisesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

Saatat tykätä myös

NATO
PB: Tapaus Pink Room – feminismi ja sananvapaus
PB: Päivä jona Twitteristä tuli mahtavampi kuin Yhdysvaltain presidentti
PAB: “Vapaa ajattelu elää synkkää aikaa”