28
huhti
2016

PB: Kafkalainen taistelu ampumaradan ympäristöluvasta

Päivän Byrokraatti -palkinnon saavat Laukaan kunnan ja ELY-keskuksen byrokraatit, jotka ovat onnistuneet panttaamaan ampumaradan ympäristölupaa jo kahdeksan vuotta, alunperin yhden kirjoitusvirheen vuoksi. Verrattain uskaliasta, ottaen huomioon, että kiusanteon kohteet ovat aseistettuja.

 

Byrokratiahelvettiin vajonneella Laukaan ampumaradalla on itsellään pitkä  historia. Rata on perustettu jo 1950-luvulla ja siellä on harrastettu muun muassa haulikkoammuntaa. Laukaan kunta alkoi kuitenkin kaavoittaa ampumaradan lähiseutuja, minkä vuoksi rata joutui hakemaan ympäristölupaa 2007-2008. Suomessahan ei koskaan käy niin, että asunnon rakentajien edellytettäisiin käyttävän omaa harkintaansa sen suhteen, millaiseen ympäristöön tönönsä pystyttävät, vaan asia menee päinvastoin: Melun tai muun ympäristöhaitan aiheuttajat joutuvat sopeutumaan vierelleen ilmestyviin uusiin naapureihin.

 

Ympäristöluvan olisi muuten pitänyt olla helppo juttu, mutta ympäristökeskukselle kävi kiusallinen moka. Sen toimittamassa meluraportissa oli näet kirjoitusvirhe. Lupahakemuksen liitteeksi tarvitussa raportissa luki, että ampumaradan “melualueelle jää asuinrakennuksia”, kun oikea muoto olisi ollut “melualueelle ei jää asuinrakennuksia”. Kirjoitusvirheen vuoksi lupaa ei myönnetty.

 

Jostain syystä viranomaiset eivät suostuneet korjaamaan kirjoitusvirhettä, joten asiaa selvitettiin oikeudessa asti. Jokseenkin turhaan. Liekö sitten joku jäänyt välillä eläkkeelle, mutta vihdoin seitsemän vuotta myöhemmin vuonna 2015 ELY-keskus suostui ketterästi itseoikaisemaan virheensä.

 

Hieno juttu sinänsä, mutta haulikkoradan toimintaa ei voitu silti aloittaa, koska ympäristöviranomaisen mukaan melumittauksia ei voitu tehdä, koska ampuradalla ei saa ampua. Ampumaradalla taas ei saanut ampua, koska viranomainen oli itse tehnyt ympäristölupaan kirjoitusvirheen. Tätä ihmetellessä hukattiin taas vuosi. Joskus muuten ihmetyttää, että suurin osa viranomaisista osaa kuitenkin itse nauhoittaa kenkänsä ja laittaa housut oikein päin. Näiden ongelmien ratkaisun vaikeusaste kun on suunnilleen sama.

 

Nyt sitten kiistellään vielä ainakin ampumaradan maisemointivallista. Vallin rakentaminen on alun perin Keski-Suomen Ampujien oma projekti, joka alkoi vuonna 1994. Vallin tavoite melun vähentämisen lisäksi oli haulien kerääminen.

 

Vallin rakennustyö keskeytyi kuitenkin vuonna 2004, kun pilaantunutta maata koskeva lakimuutos astui voimaan. Vallin rakennustyömaalta kerääntynyttä turvetta ei saanutkaan enää varastoida rata-alueelle, kuten vallin rakentamista koskevassa ympäristöluvassa alun perin luvattiin. Sen sijaan, että rakennustyömaan jätemaata käytettäisiin hyödyllisesti ampumaradan vallin rakentamiseen, se pitää viedä läjitettäväksi jonnekin muualle, ja vallia varten pitää tuoda puhdasta maata toisaalta. Se puhdas maa tietysti saastuu heti käytön alettua hauleista aivan samaan tapaan kuin juuri pois kiikutettu maa-aines, mutta virkavalvonnan kannalta kaikki menee oikeaoppisesti ja byrokratialomakkeisiin voidaan merkitä ruksi oikeaan kohtaan.

 

Kiistaa on myös vallin korkeudesta. Alkujaan vallin korkeudeksi kaavailtiin 15 metriä, ja myöhemmin Jyväskylän yliopiston mallinnuksessa korkeudeksi laskettiin 20 metriä. Tuolla korkeudella varauduttiin radan lähistölle tulevaan asutukseen. Kunta muutti kuitenkin kaavoitusta, eikä asuntoja enää ollutkaan tulossa.

 

Siitä huolimatta ympäristötoimessa jäi niin sanotusti levy päälle. Laukaan kunta vaatii vallin korottamista vähintään 25 metriin, ja joidenkin paperien mukaan jopa 29 metriin ennen luvan myöntämistä. Näin siitä huolimatta, että sekä mallinnukset tarkastanut Ramboll että ELY-keskus yhdessä äänin totesivat, että jo 20-metrisenäkin valli on enemmän kuin riittävä. Asiantuntijan mukaan edes niin massiivisia valleja ei löydy mistään muualta.

 

Päivän Byrokraatti ehdottaa, että Keski-Suomen Ampujat  nimeäisivät vallinsa Byrokratian Muuriksi. Sitä vasten on sitten kiva ampua ties vaikka mitä. Palkintokomitea tulee mielellään vihkimään muurin käyttöön.

 

Palkintokomitea kuulisi myös mielellään lukijoina olevien insinöörien arvion siitä, kuinka paljon mahtaa kasvaa maavalliin tarvittavan maa-aineksen määrä, kun sen korkeutta kasvatetaan 20 metristä 25 tai 29 metriin. Laskutikkua ei ole nyt pyöritetty, mutta riittääkö edes tuplat?
 

ampumarata

Yle 28.10.2015

 

 

Asiasta on kirjoittanut oheisen Ylen uutisen lisäksi myös Suomen Metsästäjäliiton Jahti-lehti (1/2015 s. 47-48), joka ei kuitenkaan julkaise artikkeleitaan netissä.

 

 

 

Saatat tykätä myös

PB: Svinhufvud, striptease ja bensapumput
PB: Ely-keskus ei periaatteesta maksa laiturista vuokraa, maanomistaja ei periaatteesta vuokraa ilman
PB: Toinenkin tarina pienyrittäjän ahdingosta
PB: ELY-keskusten jätehuollon valvonta voi joskus olla hieman byrokraattista

2 vastausta

  1. Jere

    Onkos PB itse kaynyt tuola raiskimassa?

    Empiirinen ja tutkiva journalismi vaatinee paria rundia joko haulikolla tai KES88:lla.

  2. JiiPee

    Maamassojen määrä on huikea jo 20 m vallilla ja 29 m se on hieman yli kaksinkertainen.

    Yleensä se joka rakentaa tai kaavoittaa lähelle melun lähdettä vastaa myös meluntorjunnan toteuttamisesta. Näin jos esim tien läheisyyteen suunnitellaan asuinalue. On outo juttu tämä!!

Kommentoi