PB: Suomalaisten alikulutuspäivä on 8.2.2021
Päivän Byrokraatti -palkinto myönnetään tänään vietettävälle suomalaisten ylikulutuspäivälle. Tämä antikarkelo on monissa piireissä korvannut joulun materian henkisellä täyttymyksellä ja toimii samalla lähtölaukauksena vapun odotukseen.
Näin vaalivuonna siitä on myös muodostunut merkittävä juhla, jota erityisesti vasemmalla vietetään mahdollisimman näkyvästi äänten keräämisen toivossa.
Koska ylikulutuspäivää vietetään tänään, Päivän Byrokraatti päätti tutkia, mihin laskelma perustuu ja tutustui dataan otsikoita tarkemmin.
Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Network -nimisen, ideologisesti lähellä vihreitä olevan ajatuspajan laskelmiin, joista siteeratuin on ajatus, että jos kaikki maailman ihmiset käyttäisivät luonnonvaroja yhtä paljon kuin keskivertosuomalainen käyttää, luonnonvarat eivät riittäisi, vaan tarvittaisiin 3,6 maapalloa.
Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen ja se näkyy myös heti järjestön sivuille mennessä. Suomi erottuu maailmankartalla tummanvihreänä plänttinä, yhtenä parhaista.
Suomessa on paljon uusiutuvia luonnonvaroja ja hiilinieluja, jotka imevät ilmasta päästöjä. Suomen väentiheys on myös verrattain pieni, joten luonnonvaroja riittää suomalaista kohti enemmän kuin tiheästi asutuissa maissa. Kestävyys perustuu myös siihen, kuinka monta ihmistä on jakamassa rajallisia luonnonvaroja, ei pelkästään siihen, kuinka paljon luonnonvaroja käytetään.
Jos luonnonvaroista huolehditaan ja niitä on paljon, niitä on myös mahdollista käyttää paljon. Suomen itseruoskinta on yhtä hyödyllistä kuin pohtia, että jos kaikki maailman ihmiset käyttäisivät rahaa yhtä paljon kuin suomalaiset, valtaosa joutuisi velkavankeuteen.
Tämä onkin Suomen etu. Suomen vuosittainen kulutus ei ylikuluta, vaan alikuluttaa luonnonvaroja. Kulutusreserviä jää vielä hulppeat 111%, eli suomalaiset voisivat huoletta kaksinkertaistaa kulutuksensa ja silti luonnonvarat kestäisivät sen. Vuoden 2019 luonnonvarat on käytetty vasta 8.2.2021.
Jos koko maapallo kuluttaisi kuin Suomi, tarvittaisiin alle puolikas maapalloa. Suomi on alikuluttamisessa sijalla 18, parhaana teollisuusmaista.
Toisin kuin voisi luulla, luonnonvarojen kulutus henkilöä kohti ei myöskään ole jyrkässä nousussa, vaan on nyt samalla tasolla kuin 1970-luvun alussa. Haluamatta kuulostaa Linkolalta, todellinen ongelma on väestönkasvu, joka jatkuvasti rasittaa biokapasiteettia yhä enemmän: samalle kakulle on vuosi vuodelta enemmän jakajia.
Väestönräjähdys käy kiivaana tietyissä Aasian maissa ja erityisesti Afrikassa, jossa vielä vuonna 1950 asui alle 250 miljoonaa ihmistä. Juuri nyt Afrikan väkiluku on n. 1,2 miljardia, ja vuosisadan loppuun mennessä sen ennustetaan kasvavan yli 4 miljardiin.
Mikä sitten on maailmaa uhkaavan väestönräjähdyksen syynä? Valitettavaa kyllä, kehitysapu. Vaikka toimet kehitysmaiden lapsikuolleisuuden romauttamiseksi kuulostavatkin sinänsä humaaneilta ja kannatettavilta, ne ovat aiheuttaneet väkiluvun kestämättömän nopean kasvun, sillä kehitysmaiden yhteiskunnat eivät ole muuten kehittyneet, ja niiden lapsiluku on säilynyt korkeana.
Alhainen lapsikuolleisuus ja korkea lapsiluku on yhdistelmä, josta ei voi olla tuloksena mitään muuta kuin demografinen Kheopsin pyramidi. Luonnossa millä tahansa lajilla on vastaavasta seurauksena lopulta kannan romahdus.
Ongelmaa ovat ylläpitäneet myös ehkäisyä ja perhesuunnittelua vastustavat uskonnot. Paavi saattaa juuri tälläkin hetkellä kiertää Afrikkaa julistamassa kondomien ja syntyvyyden säännöstelyn vastaista katolilaista ilosanomaa.
Oikea tapa auttaa olisi ollut tukea kehitysmaiden siirtymää markkinatalouteen (kuten kommunistinen Kiina tekee), jolloin vaurastuva yhteiskunta voi omin avuin kulkea kohti pienempää lapsikuolleisuutta ja alempia lapsilukuja. Tällöin näillä mailla olisi ollut mahdollisuus päästä samalle, kestävälle kehityspolulle kuin aikanaan Eurooppa.
Vahvaa kohtalon ironiaa löytyy siitä tosiseikasta, että kehitysapua ajoivat ja ajavat juurikin ne samat tahot, jotka nyt kohkaavat ylikulutuspäivästä.
Kohkaamisen voi lopettaa. Suomi on vastuullinen maa, joka huolehtii ympäristöstään. Koska huolehdimme ympäristöstä, meillä on luonnonvaroja, joita käyttää. Tämä ei ole syy olla pyrkimättä parempaan aina kun siihen on järkevä tilaisuus, mutta tapa, jolla suomalaiset ruoskivat itseään on tarpeeton.
Suomella ja suomalaisilla ei ole mitään syytä kurjistaa omaa elintasoaan vain, koska muiden maiden väestö on kestämättömän suuri, tai koska ne eivät huolehdi ympäristöstään yhtä hyvin kuin Suomi.
Saatat tykätä myös
Kirjoittaja
Koska Suomen kulutuksen mittaaminen maapalloissa on idioottimaista, niin tein huvikseni muutamia laskelmia, joissa vertasin maiden CO2eq päästöjä niiden pinta-alaan. Kävikin ilmi, että matalasta syntyvyydestä kärsivä Suomi kuluttaakin maapalloa aika helvetin vähän.
Kiinan CO2eq/km2 = 1298 tonnia
USA = 1757 tonnia
Espanja = 606 tonnia
Suomi 188 tonnia.
Jos Kiina kuluttaa ylikulutuspäivän mukaan kaksi maapalloa vuodessa ja Suomen kulutus on siitä kuudesosa, niin eikö Suomi silloin kuluta vain 0,3 maapalloa vuodessa?
Jumakekka teille on fiksua porukkaa siellä PBssä, eikä tässä asiassa tarvitse pelätä “Linkolaa” tai “rasismia” nämä ovat faktoja jota vihervasemmisto tai edes oikeisto ei tuo esiin.
“Haluamatta kuulostaa Linkolalta, todellinen ongelma on väestönkasvu, joka jatkuvasti rasittaa biokapasiteettia yhä enemmän: samalle kakulle on vuosi vuodelta enemmän jakajia.”
Elon Musk sanoi jotain tähän suuntaan JREssä mutta meni ihmisiltä ohi, hän sanoi, että meidän rajamme on noin 10miljardia sitten
homma menee kestämättömäksi, tarkoittaen että koko homma romahtaa ellei teknologisesti tehdä harppausta ja rajulta se saattaa kuulostaa mutta jos populaatio lisääntyy eksponentaalisesti köyhillä alueilla missä ei ole edes teitä ei siellä mitään fuusiovoimalaa tai tekoälyä rakenneta.
Nyt siitä rahasta mitä länsimaissa käytetään “maahanmuuttoon” tai “ilmasto hölötykseen” käytettäisiin murto-osa metsittämään
Afrikkaa ja tärkeimpänä hillitsemään populaation kasvua, on se sitten naisten koulutus tai maksettu vapaaehtoinen sterilisaatio
(nyt jos joku huutaa rasisti, niin me olemme kaikki ihmisiä tällä planeetalla väristä riippumatta ja niin kuin kaikki huutavat on vain yksi Maa).
Ps. Yksi asia mikää on jätetty täysin huomioimatta jota on huudettu jo 20v on se että valtiot jotka sopeutuvat ilmastonmuutokseen voittavat, en tiedä teistä mutta minä en ole nähnyt mitään julkista keskustelu sopeutumisesta?
Sopeutumisesta ei puhuta siksi, että se pilaisi hyvän draaman. Valistunut kansalainen puolestaan voi tutustua aiheeseen esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön Ilmastonmuutoksen kansallisesta sopeutumisstrategiasta:
https://mmm.fi/documents/1410837/5120838/MMMjulkaisu2005_1.pdf_suomi.pdf/b968f41a-a62e-4317-a25b-d0ee38c0b81c
Näin tehdessään voi huomata, että ilmastonmuutosta luonnehtii pikemminkin epävarmuus ja muuttujien valtava määrä kuin maailmanlopun skenaariot.
Että pintta-alaan suhteutetaan. Tuola logiikalla Afrikan sademmetsiä kaatavat ihmiset on maailman ekologisimpia, jos ko valtioon on piirretty sademetsiä mukaan. Perhananan vähän ihmisiä ja helevetimmoiset hiilinielut siinä. Ja joku sanoo ettei sademetsiä sais kaataa.
Miettikää nyt hiukan millä argumentoitte omaa etuanne. Päästöt per capita, sillä se pitää verrata tietenkin.
Hyvin kirjoitettu. Tää ilmasto hysteeria on ylittänyt kaikki järkevyyden rajat. Kukaan toisinajattelia ei saa ääntänsä kuuluviin missään mediassa joka on aivan kummallista. Koska tän kokoluokan asioista yleensä kyllä käydään keskustelua jossa tuodaan esille eri näkökannat. Aivan kuin olisi sovittu jossain ylemmällä tasolla että tässä on tutkimus ja se on ainoa oikea totuus. Vähän niinkuin pohjois koreassakin näitä juttuja sovitaan?
Mediassa suurinpana ilmastohysteerikkona on YLE. Kun käytännössä uutismonopolin omaava yhtiö huutaa ilmastoagendaansa, ei muille mielipiteille tilaa jää.
YLE on aloittanut muovihysterian lietsonnan.
Naulan kantaan. YK ennustaa Afrikan väkiluvun nousevan vuoteen 2100 mennessä nykyisestä 1,2 miljardista 4,5 miljardiin. Todellinen ongelma on Afrikassa. Ehkä ratkaisu on sitten ottaa tänne Eurooppaan pari miljardia ihmistä? Afrikassa tehdyissä kyselytutkimuksissa 30-50% väestöstä haluaisi muuttaa Eurooppaan. Tätä aihetta vihervasemmisto yrittää karttaa, sillä se ei sovi heidän agendaansa.
Ossi Tiihonen, PS Uusimaa, 76.
PB hoitaa taas journalistien tekemättömiä töitä: alkeellisintakaan kriittistä tarkastusta ei ole muut tehneet, mutta tätä eturyhmän tuottamaa heittoa jaetaan monesta tuutista totuutena kuin Pravdassa konsanaan.
Mutta miten Ossi väestö voi lisääntyä noin paljon, vaikka maapallo muuttuu elinkelvottomaksi? Eikö ilmastonmuutos vähennäkään lajien määrää ja lisääntymistä? Jos YKn arvio pitää paikkaansa, eikö ilmastoennustajat valehtele tai päin vastoin?
En nyt ala tarkemmin kuvailemaan miten se lisääntyminen tapahtuu. Totean vain, että Nigerissä taitaa olla keskimääräinen lapsiluku 8 per nainen, joten jotain siellä tapahtuu. Kyllähän tuo homma kriisiytyy jossain vaiheessa väkisinkin tuolla vauhdilla. Siihen asti meitä suomalaisia varmaankin syyllistetään lihan syönnistä ja maidon juonnista. Ilmastonmuutos (pieni jo tapahtunut lämpötilan nousu, tarkemmin) ja tekniikan kehittyminen on lisännyt satoja, joten tähän asti kaikki on pystytty ruokkimaan. Jos tulee kylmiä aikoja, niin voi tulla kylmän lisäksi nälkä.
Ilmastonmuutoskeskustelu on saavuttanut uskonnollisen hurmoksen kaltaisen tilan. Euforian vallassa esimerkiksi Global Footprint Networkin datasta uskotaan vain valikoitu otos. Vaalitenteissä hoetaan 1,5 asteen mantraa kuten se pyhittäisi minkä tahansa oikeaa ideologiaa olevan absurdinkin näkemyksen. Harvassa ovat älykkäät kannanotot joissa teemana eri toimenpiteiden todellinen vaikuttavuus globaalissa perspektiivisdä.
Joukkopsykoosiltahan tuo vaikuttaa. Ja sellaisten seuraukset ovat pahimmillaan koko yhteiskunnalle kuolettavan vaarallisia.
Mun korvaan tää teksti kuulostaa siltä, että puhutaan kahdesta eri asiasta. WWF:n ylikulutuspäivä-julkaisussa (https://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/Suomalaiset-ovat-kuluttaneet-osansa-maapallon-luonnonvaroista-tanaan-3736.a) puhutaan maapallon resursseista ja verrataan niitä suomalaisten kulutuskäyttäytymiseen. Global Footprint Networkissa taas lasketaan valtion biokapasiteetti miinus ekologinen jalanjälki. GFN tekee siis olettamuksen, että luonnonresurssit (ja tästä jatkettuna luonnonresurssien väärinkäytöstä seuraavat ongelmat) ovat valtiokohtaisia, mitä ne varmasti hyvin voivatkin olla maailmantaloudelliselta kannalta.
Ikävä kyllä ilmastonmuutos jne eivät ole valtiokohtaisia ongelmia eivätkä tule koskettamaan vain niitä valtoita, jotka rumasti kohtelevat “omia” luonnonvarojaan, vaan eiköhän itse kukin tulla selkäämme saamaan riippumatta siitä, mikä meidän henkilökohtainen hiilijalanjälki sitten loppujen lopuksi on. Ympäristö ja ekosysteemit eivät tunnista valtioiden rajoja, eikä niitä taida kiinnostaa vaikka yrittäisimme mennä mussuttamaan että “eiei katsos me olemme suomalaisia, meillä on oikeus kuluttaa näin koska meidän maa ja meidän metsä”. Globaalit ongelmat vaativat globaaleja näkökulmia, enkä tiedä onko kenellekkään hyödyksi ottaa noin maakohtaista näkökantaa asiaan.
Vihervassarimaista logiikkaa; muiden maiden ongelmat kaadetaan suomalaisten niskaan. Miksi ei vaadita, että jokaisen valtion ekologinen jalanjälki olisi vihreä?
Jepjep. Rajat kiinni.
Sen jälkeen kun emme osta ensimmäistäkään härpäkettä Kiinan, Korean, USAn, Intian, juuneimit-saastuttajan tehtaista, voimme sanoa olevamme niiden suhteen viattomia.
#nytjärkikäteen
Tilastot ja mittaukset kertovet, että Suomi tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja enemmän kuin kuluttaa. Jos muu maailma toimisi kuten Suomi, maapallolla ei olisi hätäpäivää. Tämä tietysti johtuu siitä, että täällä ei ole liikaa väkeä. Tämän ovat näissäkin kommenteiss jo monet todenneet. Mutta eihän vihervasemmiston asioilla juokseva journalisti voi tällaista kertoa. Hän kun noudattaa sitä Göbbelsin oppia, jonka mukaan samaa propagandajuttua pitää vain mekaanisesti toistaa ja eriäviin mielipiteisiin ei saa kiinnittää mitään huomoita vaikka niitä tuettaisi kuinka painavilla faktoilla.
Käy katsomassa Youtubessa MOT:n ohjelmat ”Ilmastogate”, ”Ilmastokatastrofi” ja ”Jääkausihälytys”.
On siellä muutakin mielenkiintoista, ja aktiivisella asioiden tutkimisella löytyy lisää.
Ilmaston lämpenemistä tukevat mittaukset on väärennetty, ja jos väärennökset korjataan pois,
eivät mittaustulokset osoita lämpenemistä.
Tässä on kysymyksessä tieteen historian suurin puhallus – sillä IPCC on hallitusten välinen organisaatio,
jolle on syydetty niin paljon rahaa, että ns `se ei voi tai saa olla väärässä´.
MOT – Ilmastokatastrofi peruutettu – 2011-09-19
Raportti tieteestä, jolla ilmastokatastrofin uhkaa perustellaan.
Toimittaja Martti Backman. (9.11.2009)
mm ns ’lätkämaila’
https://areena.yle.fi/1-50086252
Kummalista, kun IPCC:n vanhinta ilmastoraporttia ei löydy mistään,
mutta toisaalta eihän sitä nyt enää voi tähän vertailtavaksi laittaa,
sillä IPCC:n vääristelyaineisto tulisi selvästi esiin.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/05/17/ilmastokatastrofi-peruutettu#media=46662
The SUN has more effect (~99.99%) on the earth’s weather than any other factor.
Odotettavissa kohtapuoleen ’pieni jääkausi’ . . .
https://hydroloop.org/solar-cycle/
https://www.sciencedaily.com/releases/2015/07/150709092955.htm
http://notrickszone.com/2017/12/28/7-new-2017-papers-forecast-global-cooling-another-little-ice-age-will-begin-soon/#sthash.tvbukI6E.56c880va.dpbs
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2090123212001002
Deep solar minimum and global climate changes
https://www.youtube.com/watch?v=MmqEdpjZx48
MOT – Jääkausihälytys (osa 1/2)
https://www.youtube.com/watch?v=XCail_MxAAw
MOT – Jääkausihälytys (osa 2/2)
GOOGLE: youtube downloader hd
https://www.youtubedownloaderhd.com/
Kaunis ajatus kehittyvien maiden rikastumisesta kaupan avulla ei ole ratkaissut Afrikan ongelmia. Nykymuotoinen globaaali vapaakuppa, jossa kehittyneiden meiden valtavat yritykset mellastavat vapaasti, ja tekevät voittoa esim. Afrikan luonnonvaroilla, korruptoituneen hallinnon myötävaikutuksella, palkkoja ja työntekijöiden oikeuksia polkien on yksi merkkittävin syy, ettei Afrikka hyödy omista luonnonvaroistaan ja pysyy köyhänä.
Samat yritykset toimivat ympäristöstä piittaamatta fossiilisten polttoaineiden yritystukia nauttien ja ilmastonmuutoksen kautta heikentävät Afrikan elinoloja entisestään. Esim. Suomessa kuluttajat osallistuvat tähän ostamalla halpoja tuontituotteita, joiden tuotannon päästöt ovat siirtyneet erityisesti Aasian maiden synneiksi, mutta näkyvät meillä päästövähennyksinä, joilla voimme ylpeillä.
Mistä ihmeestä sitten johtuu, että Afrikan ongelmia ei ole ratkaissut sama resepti joka on toimintut hyvin Kiinan ja muun Aasian sekä Etelä-Amerikan ongelmien ratkaisijana. Voisiko hallinnon laadulla olla jotakin tekemistä asian kanssa? Samaan aikaan kun Kiina on hävittänyt äärimmäisen köyhyyden ja kohonnut vauraudeltaan maapallon maiden hyvään keskikastiin, Afrikassa on tapahtunut edistystä vain satunnaisesti jo monilla alueilla on jopa taannuttu.
Hölmöintä näissä viheraktiivien “mittareissa” on se, etteivät ne oikeasti kerro mitään kenenkään ympäristövaikutuksista vaan käytännössä mittari on yksinkertainen relaatio “jalanjälki” ~ “elintaso”.
Mittari ei siis huomioi vaikkapa energiatehokkaan teknologian käyttöä, kierrätystä ja luonnonsuojeluun panostamista. Käytännössä mittarin mukaan kaikki kehitys näytäytyy pahana ja ilmeisesti parasta olisi, jos kaikki ihimiset eläisivät rutiköyhinä kaskiviljelijöinä ja paimentolaisina, jotka heinäsirkkalauman tavoin kaluaisivat kaiken elävän edetessään ja jättäen pelkkää autiota haaskiota peräänsä.
Oikeastihan talouskasvu on hyödyksi ympäristölle https://www.economist.com/special-report/2013/09/13/the-long-view
Kannattaa ajatella, että kumpikohan on ympäristölle pahempi – suomalainen keskiverto kaupunkilainen vai sademetsää kaskiviljelyllä hävittävä rutiköyhä brasilialainen / sahelin puoliaavikkoa ylilaiduntava paimentolainen?
Jokaisen maan ekologisen jalanjäljen vihreyden vaatiminen olisikin aikamoinen temppu. Suomella on reilusti luonnonresursseja ja matala väestöntiheys, joka mahdollistaa meille vihreän jalanjäljen siitä huolimatta, että kulutamme enemmän kuin Eurooppalaiset keskimäärin.
Jos jokaiselta valtiolta vaadittaisiin samalla tavalla vihreää ekologista jalanjälkeä, joutuisivat esimerkiksi Sveitsiläiset pudottamaan ekologisen jalanjälkensä alle 1,1gha/henkilö. Tämä on noin kuudesosa siitä mitä me Suomessa kulutamme. Ottaen huomioon, että Sveitsiläiset jo nyt kuluttavat meitä vähemmän (4.9gha vs 6.1gha), on meidän varsin naurettavaa vaatia heidän laskevan kulutustaan tuohon tapaan.
Toisessa ääripäässä on esimerkiksi Etelä-Amerikan Suriname. Siellä luonnonresursseja on 88gha/henkilö. Olisiko se siis ihan ok, että he aiheuttaisivat 14-kertaisen ekologisen jalanjäljen meihin verrattuna, koska heidän valtiollinen ekologinen jalanjälki pysyisi edelleen vihreällä?
Yhtenä esimerkkinä pitäisin meidän metsähoitoamme. Kun metsätalous on kärkikastia, niin hiilinielut voivat hyvin ja tehokkaasti, ja tämä näkyy ylimääräisinä resursseina. Tälläkö ei pitäisi olla väliä?
Surinamen (joka sijaitsee tropiikissa ja vaatii täten vähäisesti lämmitysenergiaa) BKT on n. $7000, joten jos he haluaisivat nostaa elintasonsa Suomen tasolle, niin se ei olisi sinun mielestä ok? Todennäköisesti se olisi silti kaukana heidän resursseistaan. Saman kysymyksen voi heittää myös monen muun valtion tilanteesta. Tästä tulemmekin väestönkasvun piiriin, josta tässä artikkelissa jo mainittiinkin.
Onhan se tietysti melkoista yksinkertaistamista, mutta nostaa selvästi näkyviin sen kysymyksen, että olisiko aiheellista sopeuttaa karjan määrä laiumen tuottoon. Kerrassaan kummallionen on nimittäin se ajatus, että jos jossain on lisätty karjaa yli laitumen kantokyvyn, se olisi jotenkin niiden vika, jotka sitä eivät ole tehdeet, jopa vielä niinkin, että siellä pitäisi ehdottomasti rajoittaa rehuannoksia jossakin muualla tapahtuvan ylilaiduntamisen takia. Tietysti se, että karjan koko on pidetty sellaisena, että laitumelta riittää myytävääkin, mahdollistaa kaupankäynnin, ylijäämää voidaan luovuttaa tarvitsijoille ja saada vastineeksi jotain täällä tarvittavaa.
Eikös veden suhteen tällaista hölmöilyä jo harrasteta – kun kerta maailmasta on puhdas vesi loppumassa, niin Suomessakin sitä pitää säästää kaikin mahdollisin keinoin.
Seurauksena viemärit uhkaavat tukkeutua liian pienen virtaaman takia, vessat pitää vetää yleensä kahdesti (odottaen välissä säiliön täyttymistä), hanoissa tuppaa olemaan kaksi asentoa “lirutus” ja “täysillä” – joten ne kannattaa melkein kaikessa pitää täysillä. Kaiken huipuksi tulevat vielä huoneistokohtaiset vesimittarit, jotka pitää uusia 10 vuoden välein.
Kuitenkaan joku Sahelin asukas tai andaluusialainen tomaatin viljelijä ei saa tippaakaan enempää vettä – eikä meikäläinen vesitase voi paljoa erinomaisesta paremmaksi muuttua.
Mutta ehkä meidän pitää tässäkin hammasta purren näyttää esimerkkiä ja olla edelläkävijä…
Minulla on sellainen epäilys, että tuon ajattelumallin takana on liiallinen kirjanoppineisuus ja riippuvuus paperilla julkaistusta tiedosta.. Sen mukaan todellinen todellisuus on sitä mitä opettajat ovat kirjoihin präntänneet ja se, mitä tuolla ulkona on, ei oikeastaan ole merkityksellistä. Paitsi tietysti, jos joku siitä kirjoittaa oppikirjan. Ja silloinkin oppikirjaan präntätty kumoaa omakohtaisella havainnoinnilla saadun informaation. Todellisuutta koskevilla havainnoilla ja paikallisella tiedolla ei ole merkitystä. Se on vähän sitä samaa kuin Hertta Kuusisella, joka kulki kauniina kesäpäivänä Espalla kalossit jalassa, sadetakki päällä ja sateenvarjo levitettynä. Joku oneeton sitten meni ihmettelemään moista, mutta sai osaksensä jäätävän arvokkaan tokaisun “Moskovassa sataa”.
Muuten asiallinen artikkeli, mutta mielestäni kehitysavun morkkaaminen on turhan yksioikoista. Joskin on toki tehokasta ja tehotonta kehitysapua. Kun vähän perehtyy valtioiden väestönkasvun vaiheisiin, niin voi huomata samat kehitysaskeleet, jotka toistuu kehitysavusta riippumatta.
Vaihe 1. Syntyvyys ja kuolleisuus ovat korkeita. Väestökehitys tasapainoinen. Tyypillinen asetelma ennen teollistumista.
Vaihe 2. Elintaso nousee teollistumisen ja yhteiskunnan sosiaalisten rakenteiden vahvistumisen myötä. Syntyvyys yhä vanhan perinteen mukaan korkea, mutta kuolleisuus laskee. Väestö räjähtää. Suomi oli tässä tilanteessa 1900 luvun alkuvuosina. Nyt tässä vaiheessa on Saharan etäläpuolinen Afrikka.
Vaihe 3. Syntyvyys laskee ja kuolleisuus matala. Västökehitys tasaantuu. Suomi on tämän vaiheen loppupuolella. Samoin suurin osa läntisen Euroopan maista.
Vaihe 4. Syntyvyys laskee yhä. Väkeä kuolee vanhasta päästä nopeammin mitä uutta syntyy. Väestö kutistuu (esim. Japani, Venäjä)
Kehitysavulla voi olla mahdollista auttaa kehitysmaita siirtymään vaiheesta 2 vaiheeseen 3 mahdollisimman nopeasti. Teollisusmailla meni vaiheen 2 alusta vaiheen 4 loppuun noin 80 vuotta. Malesialla ja Etelä-Afrikalla sama siirtymäkausi onnistu 34:ssä vuodessa. Bangladesh on onnistunut siinä 20 vuodessa ja Iran 10:ssä. Jokaisessa näistä maissa silti väkimäärä moninkertaistui.
Hyvä ja lyhyt video väestöm kasvun vaiheista: https://www.youtube.com/watch?v=QsBT5EQt348
Korruptiosta vapaa ja vakaa sosiaaliturvaa antava valtio, koulutettu väestö ja eritoten koulutetut sekä tasa-arvoiset naiset näyttäisi olevan se yhtälö, joka takuuvarmasti torppaa holtittoman väestön kasvun.
Löytyykö lähdettä tässä lasketulle Suomen alikulutukselle? Teen koulua varten “hiilijalanjälkeni” harjoitustehtävää ja aion kirjoittaa hieman erilaisen esseen kuin mitä vasemmistolainen lehtorini odottaa.
Sehän on kaunis ajatus – toivotaan, että lehtori eheytyy. ;)
Lähde löytyy sitä kuvaa klikkaamalla, mutta linkki on myös tässä: https://data.footprintnetwork.org/#/
Lähteen tietojen oikeellisuudesta ei tarvitse kiistellä, sillä tämä on nimittäin se tismalleen sama lähde, jota WWF käyttää “ylikulutuspäivän” laskemiseen. WWF:n propagandaan vain kuuluu, että he puhuvat MAAILMAN ylikulutuspäivästä, antaen ymmärtää, että Suomi olisi ongelmaan syyllinen. Linkin takana olevalta sivustolta kuitenkin näet, että Suomen luonnonvarat ovat yksiä alikulutetuimmista maailmassa. Jos klikkaat Suomen kuvaa kartassa, saat tarkemmat maakohtaiset tiedot.
Tosiasiahan on se, että useimmat ympäristöongelmat ovat todellisuudessa ylikansoituksesta seuraavia. Jos Suomen väestöntiheys olisi läpi maailman, oikeastaan mitään ongelmia ei pintautuisi. Vinkki: vilkaisepa kartasta esimerkiksi Kiinan, eri arabimaiden ja Iranin tietoja.
Ympäristöasioihin saa perspektiiviä myös muista ympäristöaiheisista kirjoituksistamme (https://paivanbyrokraatti.com/tag/ymparisto/ ja https://paivanbyrokraatti.com/tag/kiertotalous/).
Mukavaa kirjoittelu-urakkaa ja kiitos, että seuraat Päivän Byrokraattia!