PB: Helsinki haluaa kaventaa Lauttasaaren siltaa, jotta kalastajien perkuujätteille tulee tilaa
Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Helsingin kaupunki, jonka liikenteenhaittaamissuunnitteluosasto on kääntänyt Sauronin katseensa seuraavaksi Lauttasaaren siltaan, muiden sisääntuloteiden saatua ainakin toistaiseksi hallinto-oikeudelta lain suojaa kaupunkibulevardisuunnitelmia vastaan.
Kaupungin tavoitteena on poistaa tällä hetkellä molempiin suuntiin kaksikaistaiselta sillalta yksi kaista ja antaa se kalastajien käyttöön.
Luitte oikein. Missä tahansa muussa maassa virkamies, joka ehdottaisi kaupungin sisääntuloväylän kaventamista perkuujätteiden käsittelyä varten, ohjattaisiin tahdosta riippumattomaan hoitoon, mutta Suomen pääkaupungissa Helsingissä kaupunginvaltuuston punavihreä enemmistö nyökkäilee hyväksyvästi ja tuumii, että siinäpä vasta tutkimisen arvoinen ehdotus.
Itse asiassa virkamiehistö ja tietyt poliittiset tahot pyrkivät luomaan hankkeesta julkisuuteen kuvan, jonka mukaan päätökset sillan kaventamisesta olisi jo tehty. Näin ei kuitenkaan ole, vaan typerryttävä suunnitelma on vasta lausuntoasteella, ja kullakin kaupunkilaisella on siihen vielä mahdollisuus vaikuttaa.
Alun perin autoilijoille varatun tilan kaventamista perusteltiin (tietenkin) pyöräilijöiden tarpeilla. Hanketta on perusteltu väitteellä, jonka mukaan sillalla kulkisi 5 600 pyörää päivässä. Meidän kaupunkilaisten onneksi kuitenkin ainakin pari poliitikkoa on ollut hereillä, ja osannut kyseenalaistaa kaupungin virkamiesten tarjoamat tiedot.
Myös Päivän Byrokraatti on kirjoittanut tästä ongelmasta.
Nygård on myös ehdottanut uuden liikennejärjestelyn testaamista käytännössä: jos kerran ollaan sitä mieltä, että kapeammalla tiellä pärjätään, tukitaan sitten testimielessä yksi kaista betoniporsailla pariksi kuukaudeksi ja katsotaan mitä tapahtuu. Moni mieli voi muuttua nähdessään, mitä tien kaventamisesta todellisuudessa aiheutuu. Päivän Byrokraatti kannattaa tätä ehdotusta lämpimästi.
Ajatus käytännön kokeilusta on kuitenkin saanut nihkeän vastaanoton, sillä testijakso voi lisätä hankkeen vastustusta.
Varakaupunginvaltuutettu Tuomo Luoma (kok) hankki puolestaan nähtäväkseen Lauttasaaren sillalla olevien liikenteenlaskenta-antureiden tuottaman datan ja havaitsi, että virkamiesten luvut pitivät paikkansa yhtä paljon kuin THL:n ennusteet ja hallitusneuvos Ismo Tuomisen väitteet alkoholilain sisällöstä.
5 600 pyörää päivässä ei suinkaan ollutkaan paikkansa pitävä keskiarvo, vaan edusti todellisuudessa käyttäjämaksimia niiltä kesäkuukausilta, kun sää on ollut kaikkein ykkösparhaimmillaan. Virkamiehillä jäi kertomatta, että keskellä talvea pyörän selkään hyppää aniharva, ja anturit värähtävät tuskin 500 kertaa päivässä. Se ei muodosta edes kymmentä prosenttia virkamiesten väittämästä.
Itse asiassa kaikkein alimmillaan pyöräilijämäärä on jäänyt tuotakin alemmaksi. Helmikuun 2018 keskiarvo (ei alla olevassa graafissa) on 199 pyöräilijää päivässä.
Jopa niinä viitenä kuukautena vuodessa, jolloin pyöräilyä voi Suomessa suuremmitta kärsimyksittä hyvän sään sattuessa harrastaa, keskiarvo jää kaupungin väittämää alemmaksi – alle 5 000 pyöräilijää per päivä.
Tuomo Luoman tekemä havainto on karu esimerkki siitä, kuinka paikkansapitämättömillä ja ilmeisesti täysin tarkoituksellisesti harhaanjohtavilla tiedoilla kaupunginvaltuustoa johdatellaan tekemään päätöksiä.
Todellisilla luvuilla laskettuna selviää numerotasollakin se, minkä kuka tahansa voi sillalla todeta omin silmin: molemmin puolin siltaa olevilla polkupyöräkaistoilla (ks. artikkelin otsikkokuva) ei ole minkäänlaista ruuhkaa. Jopa kesän kaikkein vilkkaimpana aikana 5 000 päivittäistä pyöräilijää tarkoittaa 10 päivätunnin aikana 500 pyöräilijää tunnissa, eli reippaat 8 pyöräilijää minuutissa. Kun nämä vielä jakautuvat sillan kahta puolen oleville pyöräteille, tulee yhtä kaistaa pitkin pyöräilijä keskimäärin 14,5 sekunnin välein.
Oletetaan, että pyöräilijät ajaisivat sillalla keskimäärin 18 km/h, niin saamme heidän nopeudekseen kauniin tasaluvun 5 m/s. Sitä kautta voimme laskea, että kahden pyöräilijän välillä on vilkkaimpana aikana keskimäärin 72,5 metrin etäisyys. Varsinainen ruuhka!
Vastaavasti talvella tuon luvun voi kertoa kymmenellä. Tammikuussa, kun sillalla kulkee 500 pyörää päivässä, pyöräilijöitä on sillalla 725 metrin välein. Lauttasaaren silta on sattumoisin 317 metriä pitkä, joten puolet ajasta se seisoo (pyöräilijöistä) typösen tyhjänä. Kunhan nyt eivät vaan kolhisi toisiaan.
Vielä huvittavamman asiasta tekee se, että Lauttasaaren moottoritiesillan ja nyt keskustelun kohteena olevan vanhan sillan väliin ollaan rakentamassa kokonaan uusi pyöräilysilta. Tarjolla olevia väyliä on kohta enemmän kuin pyöräilijöitä. Kun uusi silta valmistuu, Espoon suunnalta tulevat pyöräilijät siirtyvät sinne, ja Lauttasaaren sillan pyöräkaistoilla viuhuu vain tuuli.
Niinpä aivan viime aikaisissa kaupungin julkistuksissa ollaankin sitten lakattu perustelemasta hanketta pyöräilijöillä ja kerrotaan, että sillan suunnittelun perusteena onkin viihtyisän tilan luominen kalastajille. Lopettakaa se nauru siellä takana: tämä ei ole Päivän Byrokraatin huumoria, vaan täysin todellista Helsingin kaupungin liikennesuunnittelua.
Kalastajat itse tosin ovat kommentoineet, että sen pari viikkoa vuodesta kun silakka syö, he majailevat sillalla lähinnä sen takia, että siinä on mukava kaide, jota vasten voi nojata. Muuten rannat ovat parempia kalastuspaikkoja – sillan alla kun menee myös veneväylä, ja suurin osa sillasta on sen vuoksi joka tapauksessa kalastuskiellossa. Kalastajat olisivat tyytyväisempiä, kun jonnekin Ruoholahden rantapenkereelle laitettaisiin heitä varten nojailukaide.
Tuo toive ei tosin koskaan toteudu, sillä vaikka kaide rantatörmälle on investointina monta kertaluokkaa halvempi kuin sillan amputointi, se ei kuitenkaan kiusaa autoilijoita yhtä tehokkaasti.
Kiusaa autoilijoille tuottaa tehokkaasti myös remontti itsessään. Kaupunki on suunnitellut sen kestoksi peräti kolme vuotta, mikä johtuu etupäässä siitä, että kaupungin tietyömailla töitä ei tehdä yöllä, illalla, viikonloppuina eikä kiireellä. Kuin sattumalta ikuisuuden kestäviä tietyömaita on ilmestynyt ympäri kaupunkia tärkeimmille kulkuväylille siten, että kaupunkilaiset totutetaan keinotekoisiin ruuhkiin ja kulkukelvottomaan kaupunkiin ikään kuin normaalitilana.
Lauttasaaren siltafarssissa ei ole opittu yhtään mitään Jätkäsaaren kokemuksista. Jätkäsaaren liikennesuunnittelun perusteena oli ideologinen toiveikkuus siitä, että yksityisautoilu vähenisi, ja saarelle ei tarvitsisi sen vuoksi rakentaa asianmukaisia autoväyliä.
Samaan aikaan saarella sijaitsevaan Länsisatamaan rakennettiin uusi satojen miljoonien hintainen laivaterminaali. Kenen tahansa kerrankin satamaan saapuvan autolautan nähneen täytyy olla tietoinen siitä, että lähes koko Suomen ja Viron välinen rekkaliikenne kulkee kyseisen terminaalin kautta.
Nyt Jätkäsaaressa on sitten mammuttimaiset ruuhkat joka kerran laivan purkautuessa, vaikka saaresta ei ole rakennettu vasta kuin yksi kolmasosa. Kunhan loputkin taloista ovat pystyssä, liikennehelvetti näyttäytyy koko karmeudessaan. Kaupungin virkamiehistö kertoo asian tulleen heille yllätyksenä. Tämä sama virkamiehistö laatii nyt ennusteita, joiden perusteella Lauttasaaren siltaa ollaan kaventamassa.
Päivän Byrokraatti kertoo virkamiehille muutamia faktoja. Ensinnäkin Lauttasaareen on kaavoitettu valtava määrä uusia asuntoja, ja sen asukasluku tulee kasvamaan tulevina vuosikymmeninä jopa 70 prosentilla. Kaava mahdollistaa saarelle n. 60 000 asukasta. Toivoivat virkamiehet ideologisesti mitä tahansa, tosiasia on se, että liikenne sillalla tuplautuu samalla kun kaistat vähenevät.
Liikennevirasto on Päivän Byrokraatin kanssa samoilla linjoilla. Valiokuntatyöskentelystä tihkuneiden tietojen perusteella liikennevirasto odottaa yksityisen autoilun kasvavan merkittävästi seuraavien 30 vuoden aikana. Autoilun sähköistyminen myös vähentää huomattavasti sen ympäristövaikutuksia, ja ympäristöllistä tarvetta autoilun rajoittamiselle ei edes ole – kunhan vaan verotus sallisi suomalaisen autokannan uusiutumisen.
Sikälikin kuin autoilu vielä bensakaudella aiheuttaa ympäristöhaittoja, ne ovat pahimmillaan liikenteen seisoessa ruuhkissa. Teille tehtävät pullonkaulat eivät suinkaan vähennä liikenteen haittoja, vaan ne päinvastoin pahentavat niitä. Siksi liikennejärjestelyillä tulisi tehdä kaikki voitava ruuhkien purkamiseksi.
Eikä sillan kaventamishanke kiusaa pelkkää yksityisautoilua. Se myös estää bussikaistojen palauttamisen, mikäli niille on myöhemmin tarvetta, sekä mahdollisen raitiovaunuverkoston laajentamisen Lauttasaareen.
Joskus tuntuu, että tavallisilla kansalaisilla on paljon kaupungin virkamiehiä parempi ote todellisuuteen. Kaupungin siltasuunnitelma julkistettiin Lauttasaaressa 11.10.2018, ja vastaanotto tilaisuudessa oli myrskyinen. Asiaa ei auttanut se, että kaupungin power point -esityksen kuvituksena oli väärä silta, toisessa kaupunginosassa. Kertoo mahdollisesti jotain virkamiehistön asiaan perehtymisen ja paikallistuntemuksen tasosta.
Tilaisuudessa yli 90 prosenttia osallistujista oli autokaistojen säilyttämisen puolesta, ja he olivat vihreälle virkamiehistölle suorastaan vihaisia.
Tilaisuudessa nousi raivo siitä, että esimerkiksi polkupyöräliikenteen määrästä oli tarjottu kaupungin päättäjille, lehdistölle ja kansalaisille ainakin kolmea täysin toisistaan poikkeavaa lukua, ja että vielä nyt esittelyssäkin oli tarjolla ainakin kahdet täysin ristiriitaiset tiedot samasta asiasta. Syntyi väistämättä vaikutelma, että luvuilla ja pohjatiedoilla ei ole ollut asiassa mitään vaikutusta. Niitä käytettiin vain jälkikäteen perustelemaan jotain, mikä oli ideologiselta pohjalta jo päätetty.
Oli kummin tahansa, jos ja kun Lauttasaaren lisärakentaminen jatkuu ja siltaa samalla kavennetaan, liikennekatastrofi on kasvavilla liikennemäärillä valmis.
Mutta kaupungin perusteluita lainataksemme – silta on sitten kuitenkin kaikesta huolimatta kiva kalastuspaikka.
– – –
MITEN ASIAAN VOI VAIKUTTAA?
Voit vaikuttaa asiaan seuraavasti:
(1) Jaa tämä Päivän Byrokraatti -kirjoitus ja pyydä ihmisiä lukemaan se.
(3) Ota yhteyttä omaan kaupunginvaltuutettuusi ja kerro kantasi asiasta.
(4) Voit myös tehdä suunnitelmasta muistutuksen kaupunkiympäristölautakunnalle suunnitelman nähtävilläoloaikana osoitteella Helsingin kaupunki, kirjaamo, kaupunkiympäristölautakunta, PL 10, 00099 Helsingin kaupunki (Pohjoisesplanadi 11–13) tai sähköpostitse [email protected].
Sillan katusuunnitelmaehdotus ja sillan päätyosien liikennesuunnitelmaluonnos tulevat kaupunkiympäristölautakuntaan käsiteltäväksi erillisinä asioina, tämänhetkisen alustavan arvion mukaan 20.11.2018.
– – –
HS 10.10.2018
Saatat tykätä myös
Kirjoittaja
Muualla maailmassa rahaa käytetään liikenneyhteyksien parantamiseen, Helsingissä liikenneyhteyksien huonontamiseen. Lauttasaaren kohdalla tulos saattaa loulta olla myönteinen, jos asia viedään johdonmukaiseen päätökseensä. Liikenneyhteyksien huonontamisen tuloksena työpaikat poistuvat Helsingin niemeltä, Melkoinen osa niistä siirtyy Espooseen. Kun lauttasaarelaisista melkoinen osa käy jo nyt töissä Espoossa, loputkin suuntaavat työmatkansa sinne. Tämän jälkeen Lauutsaari voidaankin luontevasti liittää Espooseen ja silta voidaan jättää kokonaan kalastajien onkipaikaksi.
Lauttasaaren liittäminen Espooseen on tutkimisen arvoinen ehdotus. Todennäköisesti se saisi myös saarelaisten keskuudessa kovasti kannatusta.
Ei ikinä. Ainoa espoolaista ällöttävämpi olento on rantaespoolainen.
Tietullit eurooppalaiseen tapaan Koivusaareen. Siinä tutkimisen arvoinen ehdotus.
Tähän kuuluisi varmaankin vastata samaan ylimieliseen tapaan kuin mitä vihreät yleensä itse: “jos ei kelpaa, niin muuta muualle”.
Riittää että vastaus on oikeamielinen. On vähintäänkin oikeudenmukaista helsinkiläisille että espoolaiset edes jollain muotoa osallistuvat niin innokkaasti käyttämänsä infran kustannuksiin
“Ainoa espoolaista ällöttävämpi olento on rantaespoolainen.”
Ja vielä näitäkin ällöttävämpi on keskiverto helsinkiläinen soijalattevihreä pseudointelletkuelli jalkakäytäväjopoilija.
Hei, mielenkiintoinen kirjoitus. Huomauttaisin nyt vain lyhyesti liikennemääristä ja väestönkasvusta. Viittaat tuossa v. 2015 liikennemääriin sillalla (reilu 16000 ajon/vrk), virasto ilmeisesti tämän vuoden määriin. Viime vuonna ajoneuvojen määrä oli sillalla n. 13000/vrk (Liikenne Helsingissä 2017). Vertailun vuoksi 2010 ajoneuvoja kulki sillalla 18500/vrk. Samanaikaisesti, vuodesta 2010 vuodenvaihteeseen 2017/2018 Lauttasaaren asukasluku on kasvanut n. 4000 asukkaalla (Helsinki alueittain 2016, Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2017/2018). Lähitulevaisuudessa odotettu asukasmäärän kasvu saarella on 3000-4000:n luokkaa.
Toki uudessa yleiskaavassa on edellytykset suurempaan asuinrakentamiseen ja väestönkasvuun, joka toivottavasti toteutuu – kysyntää riittää – mutta realistinen aikaperspektiivi tämän kasvun toteutumiselle lienee sillan tätä nyt suunniteltavaa seuraavan korjauksen aikoihin, jolloin tarpeita voidaan taas tarkastella uudelleen. Todennäköisesti yleiskaavan toteuttaminen edellyttäisi monien muidenkin uusien liikenneratkaisujen tarkastelua, erityisesti nykyistä raskaampia julkisen liikenteen yhteyksiä saareen.
Samaten on laskenut polkupyöräilijöiden määrä. Yksittäisten vuosien lukuihin vaikuttaa Helsingissä kulloinkin käynnissä olevat tietyöt, ja vertailukelpoisuus on siksi heikkoa. Liikenne ohjautuu välillä eri uomille, kun autoilijat koettavat välttää liikenteen tukkoja. Viittaamissasi luvuissa vaikuttaa mm. Mechelininkadun remontti.
Se on kuitenkin selvää, että kun väkiluku kasvaa, kasvaa samaa vauhtia myös liikenne. Kaupungin vihreä liikennesuunnittelu toki väitti toisin, mutta oli taas väärässä Jätkäsaarenkin osalta.
Olisikohan perusteltua ottaa polkupyörävero käyttöön kun polkupyöräilijöille tehdään näinkin paljon infraa?
Harvoin PB mitään uusia veroja ehdottaa, mutta nyt on aika lähellä.
Jos suunnitelmaan tekee muistutuksen, niin pitääkö muistutuksen perustua johonkin kaupunginmenettelyvirheeseen tms. vai voiko muistutus olla yksinkertaisesti vain mielipiteenilmaisu: “Sillan kaventamisessa ei ole mitään järkeä, vastustan sitä ehdottomasti”?
Tuli tässä juuri vastaan konkreettinen esimerkki siitä kuinka kaupungin liikennettä terrorisoidaan. Ulkopaikkakuntalainen tuttava tuli ruoholahdesta itähelsinkiin. Navigaattorin tarjoama nopein reitti meni länsiväylä-kehä 1 kautta. Kilometrejä tuli tuplaten verrattuna kaupungin läpi ajamiseen. Siinä vihreyttä kerrakseen kun ajetaan tuplakilometrit sen takia että keskusta ja muu kaupunkialue on tehty tahallaan ajokelvottomaksi.
Muistutus on vapaamuotoinen ja koskee mitä tahansa muutosta, jonka kansalainen haluaa suunnitelmaan. Kaupungin puolelta ei siis tarvitse olla mitään virhettä, vaan muistutuksessa voidaan käsitellä suunnitelmaa esimerkiksi yksinkertaisesti siltä kannalta, miksi se on huono, ja miksi esimerkiksi tässä tapauksessa autokaistat tulisi säilyttää. Muistutuksista tulee osa päätöksentekoaineistoa.
Sieltä sen ulkopaikkakuntalaisen kuuluukin ajaa: ei autoja kaivata lisää kaduille.
Se autoton alue pitäisi saada vaan sen edellytyksenä olisivat kehämetro, pisararata ja autotunneli. Plus autolautat pois katajanokalta, eteläsatamasta ja jätkästä.
Aika paljon Lauttasaaren siltaa(kin) pyöräilevänä, ja itseasaissa ympärivuotisesti fillaroin, en ole koskaan kokenut siltaa ahtaana tai muutenkaan vaikeana. Ja kas, kun se kokonaismäärä ei pyöräile siellä yhtaikaa.
Ja talvella? Hah, kun Baanakin tippuu tuolloin muutamaan sataseen, niin aika ideologiselta liikkeeltä vaikuttaa taas kerran. Fillarointi on toki mukava tapa liikkua, mutta se on vain yksi tapa, jolla pääsee paikasta A paikkaan B. Siihen väliin ei ainakaan itsellä mahdu mitään ideologista statementtia.
Olen siis petturi näiden aktivistipyöräiljöiden keskuudessa. En siis selvästi kuulu myöskään Otso Kivekäs -fanikuntaan, ja hyvä niin.
Siis voi jumalauta. Tämä Helsingistanin byrokraattipaskasakki pitäisi saada oikeuteen, tai vähintäänkin poliittiseen vastuuseen muuttamalla virat äänestäjien mandaattiin perustuviksi luottamustehtäviksi. Siis ei saatana. MISSÄÄN sivistysvaltiossa EI VOIDA toimia näin!
Mutta eihän tässä tietenkään ole kuin yksi ongelma. Ja se on se, ettei Suoli ole mikään sivistysvaltio taikka länsimaa. Samaa ryssää ollaan edelleen kuten silloin siirtomaanakin!
kyllä täysin samaa mieltä.
espoolaisilta voidaan kysyä miltä tuntuu istua ja savuttaa Ruoholahden sillalla joka aamu kun suunnittelijat väkisin raiskasivat ennen niin toimivan Ruoholahden kadun. nyt ruuhkat ulottuu länsiväylän päähän saakka.
Ei kaupunkia tällatavoin suunnitella.
vihreät ja etenkin sinnemäki tulisi esiin ja ottaisi vastuun mutta kun ei ole niitä kuuluisia.m…..ia niin sekin jää näkemättä.
Helsingin kaupungisuunnttelijat ovat haihattelijoita ja todella ammattitaidottomia tuhertajia.
Maailman metropoleissa tehdään liikenteen sujuvoittamiseksi paljon hyviä asioita. Täällä Suomessa mennään peräpää edellä.
Yksi tarkentava kysymys: linkkaamassasi kaupungin selvittelyaineistossa todetaan, että sillan ylittää vuorokaudessa noin “16 300 ajoneuvoa”, ja toteat liikenneinsinöörin todenneen, että yleensä yksi kaista riittää enintään 12 000 autolle vuorokaudessa. Viittaako tuo 16 300 siis pelkästään kaupunkiin päin menevään autoliikenteeseen? Jos ko. luku koostuisi sekä keskustaan menevästä että sieltä tulevasta autoliikenteestä, tarkoittaisi tämä tietenkin, että kumpaankin suuntaan kulkisi keskimäärin 8150 autoa vuorokaudessa, mikä puolestaan takoittaisi, että yhden kaistan kapasiteetti riittäisi enemmän kuin hyvin. Tekstistä ei tällä hetkellä saa selkeää kuvaa tässä suhteessa.
16 300 on vertailukelpoinen luku ja yli sen määrän, jolla tie kuuluu suunnitella nelikaistaiseksi.
Vastauksesi muistuttaa epäselvyydessään haukkumasi liikenneinsinöörin kapulakieltä, joten voisit paitsi vastata esittämääni kysymykseen, niin myös kertoa mitä tarkoitat sillä, että 16 300 on “vertailukelpoinen luku” (verrattuna mihin siis), ja että se on “yli sen määrän, jolla tie kuuluu suunnitella 4-kaistaiseksi”.
Ei se ole mitään kapulakieltä. Liikennemäärä on ko. tiellä liikkuvien autojen määrä ilmoitettuna ajanjaksona. Ei siis mittaa yhtä suuntaa tai yhtä kaistaa, vaan suunnasta riippumatta autojen määrää ko. mittauskohdassa. Sama koskee pyöräliikenteen laskentatapaa.
Eli sillan ylittää vuorokaudessa keskimäärin 16300 autoa, mikä tarkoittaa, että yhden kaistan kapasiteetti riittää hyvin, jos 12000 autoa per kaista on sujuvuuden edellytys. Kannattaisi olla tarkka kun vetoaa lukuihin, varsinkin jos syyttää vastapuolta harhaanjohtavien lukujen käyttämisestä.
Toisaalta vuorokauden keskiarvo ei kerro mitään siitä vetäisikö liikenne hyvin ruuhka-aikoina, jos kaupunkiin menisi vain yksi kaista. Kaikki tietävät, että silta on suurimman osan ajasta käytännössä tyhjä, joten ainoa relevantti kysymys lienee miten paljon autoja menee keskimäärin kaupunkiin päin nyt ja tulevaisuudessa ruuhka-aikoina, ja hidastuuko liikenne yksikaistaisuuden takia vai ei. Olen samaa mieltä siitä, että virkamiesten perustelut ykskaistaisuudelle (kalastajat/pyöräilijät jne.) eivät kestä päivänvaloa, mutta jos asia pitäisi ratkaista sen perusteella miten yksikaistaisuus vaikuttaa autoilun sujuvuuteen ruuhka-aikoina, sen voi selvittää vain toteuttamalla Mia Nygårdin ehdotus. Tosin tämäkin kokeilu pitäisi toteuttaa tilastotieteellisesti uskottavalla tavalla, nettikommentaattorit (niin vasemmalla kuin oikealla) kun katsovat asiaa ideologisesti värittyneiden lasien läpi.
Ei ole 12 000 per kaista, vaan tieosuudella, jossa liikennemäärä ylittää 12 000 autoa / vrk, tie pyritään rakentamaan nelikaistaisena.
Koska tämä lukuihin nojaava keskustelu on hieman epäselvää, niin katsoin nopeasti kaupungin dataa koskien Lauttasaaren sillan autoliikennettä. Vuonna 2017 mittauspäivänä (arkipäivä syys-lokakuussa, jonka valinta perustellaan kaupungin sivuilla) kaupungin suuntaan meni 7687 autoa ja toiseen suuntaan 6873 autoa eli yhteensä noin 14 500 autoa. Ruuhkaisimpaan aikaan kaupunkiin meni enimmillään 276 autoa 15 minuutin aikajaksolla. Koska en ole liikenneinsinööri en osaa sanoa miten jouhevasti 276 autoa ylittäisivät sillan kaupunkiin päin 15 minuutin aikana, jos käytössä olisi vain yksi kaista. Tuli myös mieleen, että jos jonkinasteisia jonoja syntyisi Kaunin Kampelan valoihin/Lauttasaarentien poikkikatuihin yksikaistaisuuden takia, liikennevalojen ohjailulla jonoja voisi tehokkaasti purkaa niin että ruuhka syntyisi vasta Ruoholahdessa, kuten nyt tapahtuu. Ennen kuin yksikaistaisuuden suhteen voisi tehdä perusteltua päätöstä automäärien perusteella, pitäisi myös tietää miten metron käyttöönotto on vaikuttanut automääriin ruuhka-aikoina.
Sanotaan se nyt suoraan: vain täysi idiootti poistaisi sillalta yhtään kaistaa, kun tilaa ei edes tarvita mihinkään muuhun. Lauttasaaren sillan liikenne jakautuu saaren puolella kahtia: puolet autoista jatkavat eteenpäin Lauttasaarentietä ja puolet menevät Meripuistotielle. Ruuhka on varma jo nykyliikenteellä, ja kun saarelle rakennetaan kymmeniä tuhansia uusia asuntoja, tehtävä moka on vielä suurempi kuin Jätkäsaaren suunnittelussa.
Ylitin muuten sillan vartti sitten. Tilannekatsaus: 1 pyöräilijä, 5 onkijaa, 6 jalankulkijaa ja 18 autoa. Pyöräilijät luettelossa ensimmäisenä, koska heillä on Helsingissä erityisasema.
En ole itse asiasta oikeastaan mitään mieltä, mutta liikenneviraston ennusteisiin yksityisautoilun lisääntymisestä suhtautuisin sillä varauksella, että ko. lisääntyminen perustuu spesifeille oletuksille, jotka olisi hyvä tuoda esiin siinä määrin kuin se on mahdollista. Lisäksi on selvää, että autoilun lisääntyminen ei tule jakautumaan tasaisesti valtakunnan tasolla ja yksittäisten kaupunkienkin kohdalla tulee olemaan isoja sisäisiä tässä suhteessa, jos lisääntyminen nyt ylipäätään toteutuu. Suhtautuisin siis liikenneviraston esittämiin lukuihin yhtä kriittisesti kuin PB suhtautuu stadin virkamiesten löyhiin puheisiin.
Kuinka kapeaksi aiotaan purkaa?
Byrokraatti, vastaa nyt Topi Enroosin asialliseen kysymykseen. Minä ihmettelin ihan samoja leväperäisiä ilmaisuja.
Vastasi, kts. ylle.
Olen miettinyt monet kerrat, miksi tullimaksut (esim. silloilla) ovat tässä maassa niin vaikeita soveltaa ja käyttää…?! Mielestäni ‘se maksaa, joka käytää’, oli se sitten lähes mitä tahansa, ja varsinkin yksityisautoilussa… – Veikkailen, että se tulisi ohjaamaan liikennekäyttäytymistämme enemmän kuin yhsessä mielessä tehokkaampaan, ekologisempaan ja mielekkäämpään suuntaan…, niin silloilla kuin ‘turuilla ja toreilla…’! Luonnollisesti tämä vaatisi myös jo suuremman luokan remonttia verotuksessamme, mutta se on taas jo oma luku sinänsä… ;)
Lauttasaarelaiset on semmoista urpoa hipsteri porukkaa (jotkut parhaita ystäviäni), jotka elävät kuplassaan siksi ehdotan, että kielletään saarelta autot ja lyödään heille iso vastaanottokeskus ja iso kasa vuokrakämppiä. Lauttasaaren “vihreä” kannatus on varmaan 90% mutta esimerkiksi kouluissa diversiteetti on muutaman tokenin luokkaa, missä vika?
Siellähän jo nyt pyöräilijät ajelevat miten sattuu omilla säännöillään.
Oikeasti kyllä ajattelin, että PB vetää aprillia väärässä kuussa mutta ei juma tottahan tuo oli, siis oikeasti kalastajia, miten kukaan kehtaa pokalla edes ehdottaa tota.
Kaikille näille “tullimaksu apinoille”, Suomessa on monta asiaa josta voisi ajatella “miksi minä tästä maksan?” mutta kun olemme yhteisesti päättäneet kerätä kolehtia kaikilta yhteisen “hyvän” puolesta. Veikkaanpa, että me vihatut espoolaiset maksetaan ihan tarpeeksi bensoissa ja autoveroissa, että pääsette tukkimaan tiet pyörillänne (kesäkuukausina).
Mutta jos ihmiset haluavat avata kapitalistiselle “sinä kulutat, sinä maksat” ajattelulle oven niin avataan sitten kunnolla.
Onkohan ne miettineet edes sitä miten käy Helsingille kun etätyö yleistyy ja tulee halvemmaksi pamauttaa Espooseen teollisuushalli mihin on hyvät liikenneyhteydet itseohjautuvalla sähköautolla ja sinne jengi virtuaalilaseilla koppeihin töihin? Taitaa artisaani kahvilat ja vegaani-ruokalat jäädä ilman asiakkaita, mutta onpahan tilaa pyöräillä.
Tämän linkin takaa löytyy Helsingin kaupungin edustajan haastattelu pyöräilijöiden määrästä sillalla.
https://www.facebook.com/409268306202883/posts/523294534800259/
Ekologisuudesta: Polttoainevero kohdistuu tismalleen siihen, kuinka paljon autoilija saastuttaa. Lisäksi nykyaikainen henkilöauto aiheuttaa päästöjä suunnilleen saman verran kuin kaupunkiliikenteen bussit Helsingissä.
Ruuhkamaksuja vastaan on monia syitä: 1) ihmisten valvonta lisääntyy, 2) järjestelmät maksavat, 3) Helsingin niemellä automäärät eivät ole kasvaneet kymmeniin vuosiin, ruuhkia ei juurikaan ole, vaan ne on saatu keinotekoisesti aikaan huonoilla liikennejärjestelyillä ja remonteilla, 5) autoilijat maksavat jo huomattavan suuria veroja autoilustaan, eikä veroista käytetä kuin pieni osa autoilijoiden hyväksi.
Ennen kaikkea: Ei kukaan siellä pienessä “ruuhkassa” huvikseen omassa autossaan istu, vaan sille on hyvin usein jokin järkevä peruste. Maksujen lisäämisellä varmasti saadaan vähennettyä liikennettä, mutta onko samalla laskettu hyvinvoinnin alentuminen kun tietyt ajot ja työt jäävät tekemättä?
Juuri näin.
Ei muuten kohdistu, ainakaan jos saasteiksi katsotaan myös ihmisille koituva haitta. Helsingin Mechelininkadusta asuu sadan metrin säteellä ehkä sata kertaa enemmän porukkaa kärsimässä melusaasteesta ja katupölystä kuin Tohmajärven Risteentiestä, mutta kuinka paljon enemmän edellisellä ajaminen kuluttaa polttoainetta?
Joo, mutta silti autolijat maksavat ajelustaan huomattavasti enemmän kuin mitä saavat esim. tienhoitokustannuksina takaisin, eli ulkoishaitoista rahastetaan jo nyt aika kovalla kädellä. Mutta sekään ei tietenkään riitä autonvihaajapuolueelle!
Ja tätä en sano siksi, että itse autoilisin keskustaan oikeastaan koskaan. Ei ole tarvetta, koska ruuhka-aikaiset työmatkat sujuvat julkisilla puolessa tunnissa, vaikka omakotialueelta tulenkin. Mutta kun niitä autonkäyttötapauksia on muunlaisiakin…
Kannattaa muuttaa takaisin Risteentielle, Mecelininkatu on kaupungissa. Lisäksi se on Länsisatamaliikenteen pääväylä pohjois/itä-suuntaan.
Tyhmempi kuvittelisi, että liikennettä Mechelininkadulla ja siitä kolmos- ja nelostielle yritettäisiin sujuvoittaa, mutta nykyisillä viisailla järjestelyillä maksimoidaan paikalliset päästöt autojonojen seisoessa.
Auoilijoiden verotaakka on jo yli järkevyyden ja varmasti yksi merkittävä syy Suomen korkeaan kustannustasoon, kertautuessaan tuotanto- ja ylläpitoketjussa. Muistakaa että _jokainen_ ostamanne tuote on vähintään kerran kumipyörien päällä ennen päätymistään ostoskoriinne. Eikä pesukoneenkorjaaja tule luoksenne sporalla.
Maksavat tai eivät, pointtini oli, että polttoainevero on edellä mainitusta syystä kehno keino hinnoitella autoilua. Enkä ole kieltämässä autoilua vaan vaatimassa sen hinnoittelun järkevöittämistä.
Mauriziolla tai Puskarossilla lienee joku vakuuttava lähde liittyen aiheeseen, kattavatko autoilun verot kaikki autoilun kustannukset. Pelkät valtion ja kuntien tienrakennusmenot eivät riitä, koska niihin ei lasketa maan markkinahintaa, liikennemelua, katupölyä tai kasvihuonekaasuja. Valtakunnanlaajuisesti ehkä kattavatkin, mutta tällöin melko turvallinen johtopäätös on, että Helsingissä autoilua tuetaan ja Tohmajärvellä verotetaan.
Totta on, että kumipyöräliiikenteellä on tärkeä rooli tuotannossa ja yllläpidossa, mutta sen alihinnoittelun vastustaminen ei tarkoita tuotannon ja ylläpidon vastustamista sen enempää kuin maataloustukien vastustaminen ruoan vastustusta. Raitiovaunuja en maininnut missään, ja käsitykseni onkin, että kiskot ovat henkilöliikenteessä vanhentunut tekniikka.
Modernien henkilöautojen paikalliset päästöt ovat merkityksettömiä. Merkityksettömiä. Ne ovat niin pienet. Edes itsemurhaa ei onnistu tekemään laittamalla autotallin oven kiinni ja pitämällä auton käynnissä. Ei ole voinut pitkään aikaan.
Jos parilla tienpätkällä Suomessa eli Mechelininkadulla, Mannerheimintiellä ja ehkä parilla muulla parin sadan metrin pätkällä on lieviä ilmanlaatuongelmia, nekin pääasiassa bussien, raskaan liikenteen, autoverotuksen aiheuttaman autokannan iän sekä liikenteen ruuhkauttamisen seurausta niin missä ongelma?
Ihmiset voivat tehdä omat päätelmänsä ja valita asuinpaikkansa aika vapaasti, jos juuri noihin koko maan pariin harvaan ilmanlaatuongelmaiseen paikkaan muuttaa niin siinä vaiheessa kyllä kuulet minulta ilmaisun jota käytän erittäin harvoin: sitä saa mitä tilaa. Aika lahjakas täytyy olla että onnistuu juuri noihin paikkoihin muuttamaan, verottamaan autoilun iäkkääksi saastekannaksi, ja vielä ruuhkauttamaan liikenteen sekä sitten asiasta muita syyttää! Siinä on ihan turha syyttää autoilijoita.
Modernien autojen päästöt ovat erittäin pieniä ja ne eivät käytännössä edes vaikuta ihmisiin ellei niitä kerää todella tehokkaasti pieniin keskittyneisiin kaupunkibulevardiränneihin.
Ainoat henkilöautojen päästöt mistä ehkä oikeasti kannattaa enemmän välittääkin nykyään sekä nykykehitys huomioonottaen on CO2-päästöt, mutta niistäkin hihhuloidaan jo moninkertaisesti niiden alle 10% päästöosuuteen nähden, ja siihen nähden että autoala on käytännössä ainoa ala joka on vähentänyt radikaalisti kaikkia päästötasojaan viimeisten 40 vuoden aikana ja mikä uskomattominta jopa viimeisten 20 vuoden aikanakin vielä! Autoteollisuus on hoitanut tonttinsa, ja yhä vähentää päästöjään koko ajan radikaalisti. Ja täysin ilman Suomen viranomaisten tekoja, jotka faktisesti ovat haitanneet päästökehitystä.
Hybridit, sähköautot, maakaasu- ja biokaasuautot ovat jo olemassa ja ne tulevat yleistymään. Jo bensiiniautot ovat riittävän vähäpäästöisiä jotta paikallisten, ihmisille suoraan haitallisten päästöjen osalta niiden voi sanoa olevan ongelmattomia sekä ok vaihtoehto muille kuin heille jotka asuvat törkeästi ihmisten hyvinvointi sekä tarvittava infra laiminlyöden rakennetuissa kaupunkien ylitiiviissä keskustahelveteissä.
Henkilöautojen päästöjä on verrattu täysin valheellisin päästötiedoin: oikeasti modernit henkilöautot ovat julkisia vähäpäästöisempiä muutoin kuin aivan tiiveimmissä kaupunkikeskittymissä tietyillä massiivisesti käytetyillä reiteillä tiettyinä kellonaikoina. Ja ylitiiviit kaupunkikeskittymäthän ovat erittäin typeriä. Julkisten päästöihin ei ole laskettu niiden tien kuluttamisen ja metron osalta kiskojen ym. tekijöiden kautta aiheutuneita hiukkaspäästöjä. Eikö tutkimuset ole osoittaneet että metroasemalla seisoessa altistuu suuremmille saastepäästöille kuin tavallisen Suomalaisen tien laidalla seisoessa? Julkisilla ei pääse todellakaan suorinta reittiä, se nostaa kuljettu matkaa huomattavasti. Puhumattakaan siitä massiivisesta määrästä ‘päästöjä’ ja haitasta mitä syntyy kun julkisilla hukkaantuu matka-aikaa sekä peruuntuneita suunnitelmia, harrastuksia sekä liikuntaa jätetään väliin, ja yleisesti ihmisten tehokkuus vähenee. Ei ole sattumaa että USA:n talouskasvuun tuli buumi henkilöautoilun myötä. Tiesitkö että Euroopassakin ennen henkilöautoja ihmisten keskimääräinen elinpiiri oli vain 20 km säde (tosin junaratojen ansiota on osa elinpiirin kasvusta, mutta huomattavasti vähemmän)!!!
Henkilöautoilun vastaisuus on todella typerää ja täysin järjenvastaista. Se on lisäksi ihmisten vapaan tahdon vastaista ja pääosa nykyajatuksista kansankin keskuudessa on vuosikymmenten täysin valheellisen propagandan rummuttamisen tulosta (ja näiden ihmisten omalla kustannuksella syydetty tuota propagandaa!). Varsinkin nykyaikana kun minäkin olen jo yhden sähköauton omistanut ja ehtinyt myydäkin!
Alihinnoitteluväitettä en kyllä ymmärrä. Autoilusta perityt verot ja maksut kattavat jo 10% valtion budjetista. Ja ajattele, että jopa liikenteen sakkotulot oli Suomen valtion budjetissa 2018 172 M€…
Mielestäni kaikki tuo on jo kohtuutonta, mutta sosialisti jatkaa kunnes muiden rahat on loppu.