PB: Juha Sipilän hallitus ja lomarahasekoilu
Päivän Byrokraatti -palkinnon saa pääministeri Juha Sipilä (kesk), joka yllättäen ilmoitti hallituksen vetäytyvän koskemasta sunnuntailisiin (kun ne olisi pitänyt poistaa kokonaan) ja sen sijaan säätää lomarahoista lailla päästäkseen leikkaamaan niitä. Aiemmin lomarahoista on sovittu työehtosopimuksissa – jos on.
Yllättävä sivukäänne nimittäin on, että pääministeri Sipilä tunnusti Mtv3:n haastattelussa, että hän ei edes tiennyt, että kaikilla ei ole ollut oikeutta lomarahaan.
Kaikesta näkee, että poliitikot kommunikoivat vain EK:n, SAK:n, STTK:n ja Akavan kanssa. Kaikkein eniten työpaikkoja luovan pienyrityssektorin tarpeita ei huomioida millään tavoin.
Luultavasti pääministeriä evästetään pian ainakin yrittäjäjärjestöjen taholta, että kyse ei suinkaan ole edes mistään pienestä porukasta, vaan suuresta joukosta erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivia henkilöitä, joiden työsopimuksissa on sovittu, että oikeutta lomarahaan ei ole, vaan korvaus siitä sisältyy palkkaan.
Että kiitos vaan pääministeri tästä spontaanista oivalluksesta. Jos laki todella päätyy voimaan siten, että lomaraha tulee kaikilla aloilla pakottavaksi, työllistämisen kustannukset yrityksissä, joissa sitä ei ole aiemmin sovellettu, nousivat juuri noin 3,5 prosenttia.
Niissä yrityksissä, joissa lomaraha on ollut jo käytössä, sen leikkaaminen kolmanneksella taas pudottaa kustannuksia hieman reilut 1,5 prosenttia (perustuen hallituksen laskelmaan siitä, että lomarahan poistaminen kokonaan säästäisi noin 5 prosenttia).
Maamme on kovin erikoinen. Koskaan – ja todella painotan koskaan – Suomessa ei kyetä tekemään mitään kunnollisia rakenteellisia uudistuksia, vaan kaikkeen tehdään aina korkeintaan pieniä muutaman prosentin miniatyyrisäätöjä suuntaan tai toiseen, poikkeuksen poikkeuksia ja lopputulosta mutkistavia erikoisratkaisuja.
Suoraviivaista, toimivaa ja yksinkertaista? Kiitos ei, olemme Suomesta.
– – – – – – – – –
Päivän Byrokraatti toistaa viestinsä hallitukselle:
– Tehkää tilaa työn verotuksen roimalle alentamiselle irtisanomalla julkiselta sektorilta tarpeettomin 20 prosenttia työvoimasta.
– Alentakaa työn verotusta siten, että työn verotus ei missään olosuhteissa muodostu korkeammaksi kuin pääomatulojen verotus.
– Poistakaa ne lomarahat kokonaan.
– Poistakaa työehtosopimusten yleissitovuus.
– Poistakaa työsopimuslaista irtisanomisperusteet siten, että työsopimus voidaan päättää ilman syytä. Palkkaamiskynnys alenee, kun työnantaja tietää pääsevänsä tarvittaessa eroon työntekijästä, jos tämän työpanokselle ei ole enää tarvetta. Etu on ensisijaisesti tällä hetkellä työttömänä olevien ihmisten – tarjolla olevien paikkojen määrä kasvaa huimasti.
– Ihmisten ajatustavan korjaamiseksi, muuttakaa työsopimuslain terminologiaa siten, että työntekijän ja työnantajan sijasta puhutaan työnmyyjästä ja työnostajasta. Työtä ei anneta, vaan kyseessä on kauppa. Työnostaja haluaa ostaa jonkin palvelun, työn myyjä tarjoutuu tekemään sen.
– Poistakaa kaikki vanhemmuudesta ja eläkkeelle jäämisestä aiheutuvat velvoitteet työnostajayhtiöiltä. Uudistus ratkaisee sekä nuorten naisten että yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työllistymisongelmat. Jälkimmäisiä varsinkaan isommat työnostajat eivät mielellään palkkaa, kun näille tulee kannettavaksi ns. viimeisen työnostajan velvoitteet työnmyyjän jäädessä eläkkeelle. Kummankaan ryhmän sosiaaliturvaan ei tarvitse koskea – vain siirtää velvoitteet työnostajilta valtiolle.
Saatat tykätä myös
Kirjoittaja
Paskaa. Minä en ymmärrä, miksi helvetissä kaikki on valmiita antamaan jotakin vapaaehtoisesti? Ei minulta ainakaan saa poistaa lomarahaa, ei missään nimessä. En ole halukas osallistumaan “talkoisiin” kun näillä lomarahan poistoilla tai sairasajan karensseilla ei maata pelasteta. Tämä on aivan täyttä paskaa. Väitän, että vaikka tuo 5% saadaan jostakin kursittua kasaan, ei se vaikuta työllisyystilanteeseen juuri millään tavalla. Sen sijaan se vaikuttaa siihen rahaan, jota ihmisillä on käytössä – tai siis ei ole enää tämän hölmöilyn jälkeen.
Kyllä se vika on jossakin aivan muualla kuin Rauno Rappaajan lomarahassa tai sairaslomassa.
Jarski ei vaikuta ekonomistilta, joten pidetään ajatusleikki yksinkertaisena. Jos olet sitä mieltä, että nykyisen tasoinen lomaraha ei vaikuta lainkaan työllisyyteen, sitten kai olet samaa mieltä 10 kertaa suuremmasta lomarahasta? Entä 100 kertaa suuremmasta? Tai 1000 kertaa suuremmasta?
Jos kerran työllistämisen kustannukset eivät vaikuta tarjolla olevien työpaikkojen määrään, niin eikös meidän kannata sitten säätää minimipalkaksikin 1000 euroa tunnissa ja eletään kaikki herroiksi miljonääreinä?
Vinkki: kyllä ne kustannukset vaikuttavat.
Päivän Byrokraatti ei vaikuta pystyvän asialliseen keskusteluun. Miksi tahdotte työnantajille vallan irtisanoa miten huvittaa? Näitä systeemin hyväksikäyttäjiä on melkoisesti milloin esimerkiksi käytetään osaajien hyödyntämistä koeaikoina sesonkiapulaisina tai harjoittelijoita pätevämpien työtehtävissä – kyllä, lupaukset voivat olla kuitenkin toista. Jotenkin naiivi byrokraatti olisi parempi nimike.
Niin ja mikä on tämä turha 20% julkiselta sektorilta, eli kuka sen saa päättää? Itse veisin monen viraston paperin pyörittäjän tehtävän pois hankaloittamasta yrittäjän elämää, mutta osa taas luonnollisesti vähentäisi sairaanhoidon ja opetuksen ammattilaisia… kuka saa päättää?
Ei miten huvittaa, vaan työsopimuksen mukaisten irtisanomisaikojen puitteissa.
Kyse ei ole systeemin hyväksikäytöstä, vaan joustavuudesta. Paluuta ei enää ole entisaikojen 25 vuoden mittaisiin uriin yhden työnantajan palveluksessa, vaan nykyajan työmaailma on dynaaminen ja työpaikat vaihtuvat nopeassa tahdissa. Tätä muutosta ei voi paeta sulkeutumalla pohjoiskorealaisittain omien kansallisten sääntöjen suojaamaan lintukotoon, vaan kilpailussa on pärjättävä sellaisilla säännöillä, jotka mahdollistavat yrityksille kannattavan toiminnan.
Allekirjoittanut ottaisi mielellään tehtäväksi valita julkisen sektorin 20% leikkauskohteet. Totta kai niitä vastustavat nostavat aina ensimmäiseksi varoittavaksi esimerkiksi tuottavaa työtä tekevän suorittavan portaan – kuten juuri esimerkiksi opettajat, sairaanhoitajat ja lääkärit, mutta eihän leikkauksia niihin pidä kohdistaa, vaan esimerkiksi julkisen sektorin hallintoon ja etuuskäsittelyyn liittyviin tehtäviin. Muutama kymmenentuhatta henkilöä löytyy pelkästään päättämästä erilaisista harkinnanvaraisista etuuksista.
Paljonkos se lomaraha on? Sillä rahallako yritys nyt sitten palkkaa uuden vakituisen työntekijän? Juu enkä ole minäkään ekonomisti, ihan omalla järjellä arvioin että ei palkkaa.
Voisko noita asioita yrittää laskea edes vähän omassa päässäänkin?
Kun yllä lukee, että lomaraha on ollut 5 % koko palkkakustannuksesta, niin eikö se nyt ole aika selvää, että 20 hengen lomarahat vastaa yhden tyypin koko palkkaa.
Totta helvetissä palkkakustannusten nousu johtaa siihen, että yrityksen kyky palkata uusia työntekijöitä heikkenee. Ei sen takia ,että fyrkka olisi välttämättä vähissä, vaan sen takia, että työntekijän pitää kyetä tuottamaan yritykselle enemmän kuin mitä aiheuttaa kulua palkkansa muodossa. Kun se kustannus nousee, niin aina osa porukasta tippuu kannattavuusrajan alle ja he ovat sitten joko niitä tulevaisuuden irtisanottavia tai niitä, joilla jäi paikka saamatta, kun se juuri muuttui kannattamattomaksi.
Ois se oma raha hyvä. Jarskillakaan ei olisi mennyt aamukaffet kurkkuun kun Sipilä olisi ilmoittanut että markkaa devalvoidaan 15%