31
tammi
2016

PB: Nykymuotoinen demokratia ei toimi, koska äänestäjät ovat liian tyhmiä?

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa suomalainen demokraattinen järjestelmä, joka ei kykene tuottamaan edes itsestään selvimpiä korjauksia lainsäädäntöömme. Yhden tutkimuksen mukaan syynä on se, että ihmiset ovat liian tyhmiä.

 

Cornellin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, että äänestäjien älyllinen suorituskyky ei yksinkertaisesti riitä parhaan ehdokkaan valintaan. Tulos on huono uutinen demokratialle, joka nojaa oletukseen, että edes enemmistö kansalaisista tunnistaisi parhaan poliittisen ehdokkaan tai teorian.

 

Cornellin yliopiston tutkimuksen mukaan jotkut ihmiset ovat kuitenkin synnynnäisesti kykenemättömiä arvioimaan toisten ihmisten kykyjä tai ajatusten laatua. Tutkimusta johtanut psykologian professori David Dunning kertoo, että ihmisten on hankala omaksua hyvin älykkäitä ajatuksia:

 

– Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole tarpeeksi sivistystä, jotta he voisivat tunnistaa hyvän näkemyksen.

 

Myös erään toisen, Tiede-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan vain kaksi prosenttia ihmisistä kantaa geeniyhdistelmää, joka tekee heistä hyvin älykkäitä. Ennen tätä tutkimustakin on havaittu, että puolet kansasta on keskimääräistä tyhmempiä, ja että fiksuin dekadi on älykkäämpi kuin 90 prosenttia ihmisistä. Sosialidemokraattien parissa nämä havainnot kuitenkin kiistetään. Heidän mukaansa peruskoulun tulisi tavoitella älykkyyserojen tasoittamista siten, että kaikista saadaan keskimääräistä älykkäämpiä.

 

Älyn puute tekee yhteiskunnan järkevästä suunnittelusta vaikeaa, sillä äänestäjät eivät anna arvoa pitkän aikavälin intresseille tai kokonaiskuvalle. Itse asiassa he eivät välitä edes keskipitkän aikavälin realiteeteista, vaan ovat todistettavasti valmiita kannattamaan tuhlausta vielä siinäkin vaiheessa, kun kansalliseen konkurssiin on etäisyyttä enää muutama vuosi. Ainoa seikka, joka vaikuttaa keskiverron äänestäjän äänestyskäyttäytymiseen, on lupaus hänen henkilökohtaisten tulonsiirtojensa säilymisestä lyhyellä aikavälillä. Näin siinäkin tapauksessa, että vähänkään pidemmällä aikavälillä kyseisiin tulonsiirtoihin liittyvä kansantaloudellinen kokonaisuus muodostuisi kyseiselle äänestäjälle suorastaan tuhoisaksi.

 

Ehkä jotain on kuitenkin tehtävissä. Nykyisen järjestelmän korjaamiseen Päivän Byrokraatti ehdottaa uutta sääntelynpurkajan tehtävää.

 

Sääntelynpurkaja olisi, ehkä hieman Rooman tasavallan ajan censorin tehtävää mukaillen, rajattua yksinvaltaa käyttävä luottamushenkilö, jolla olisi valta kumota mikä tahansa säädös. Sääntelynpurkaja ei voisi kuitenkaan muuttaa säädösten sisältöä, eikä korvata niitä uusilla, vaan hän voisi vain poistaa tarpeettomiksi (ja kalliiksi) katsomiaan säädöksiä. Varaventtiiliksi voitaisiin jättää eduskunnalle veto-oikeus: säädöksenpurku astuisi voimaan kolmen kuukauden kuluessa sääntelynpurkajan päätöksestä, ellei eduskunta sitä ennen peru purkua.

 

Sääntelynpurkajalla voisi olla kansanedustajia paremmat edellytykset menestyä suursiivouksessa. Ikuisesti seuraavien vaalien pelossa elävillä poliitikoilla kädet ovat populismin sitomat, joten heistä moni varmasti mielellään jättäisi likaisen työn muiden tehtäväksi.

 

Siivouksen lisäksi täytyisi kuitenkin myös varmistua, että aikojen parantuessa sama säädöskuona ei ala kertyä uudelleen. Ratkaisu voisi olla kaksikamarinen parlamentti, jossa alahuone valittaisiin kuten nykyinen eduskunta: kullakin kansalaisella olisi yksi ääni. Alahuone valitsisi hallituksen ja säätäisi lait, mutta lakien voimaantulo edellyttäisi kuitenkin ylähuoneen hyväksyntää. Ylähuoneen valitsemiseen osallistuisivat vain ne kansalaiset, jotka olisivat verojärjestelmässämme nettomaksajia – toisin sanoen esimerkiksi nykyisessä järjestelmässämme suunnilleen ne, jotka maksavat valtion tuloveroa.

 

Uudistus korjaisi nykymuotoisen ongelman, jossa määräysvaltaa käyttää elättien enemmistö. Äänestysikäisistä kun tällä hetkellä jo yli 60 prosenttia elää tulonsiirtojen varassa. Koska ylähuoneella itsellään ei olisi aloitevaltaa, päätöksenteko ei kuitenkaan siirtyisi eliitille. Todennäköisesti keskimääräistä älykkäämmille menestyjille vain annettaisiin jarrupoljin, jolla estettäisiin pahimmat kansanvallan väärinkäytökset.

 

 

 

 

 

Saatat tykätä myös

PAB: Iranin rohkeat naiset riisuvat huivit ja vaativat vapautta

1 vastaus

  1. ceterum censeo

    Tietenkin on totta, että nykyisen kaltainen edustuksellinen demokratia on tehoton ja äänestäjät valitsevat vääriä henkilöitä ja ovat liian tyhmiä tekemään fiksuja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Siinä on kuitenkin yksi etu verrattua kaikkiin tunnettuihin vaihtoehtoisiin järjestelmiin. Se mahdollista huonojen johtajien pois potkimisen ilman verenvuodatusta. Äänestäjät eivät ehkä osaa ennakoida kuka tulee osoittautumaan hyväksi johtajaksi ja kuka huonoksi, mutta huonoksi osoittautuneen he kyllä tunnistavat ja osaavat myös antaa hänelle potkut.

Kommentoi