22
kesä
2016

PB: Norminpurkua ja säästötalkoita: energiatodistukset myös autotalleille

 

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa eduskunta, joka jatkaa valtiontalouden säästötoimia ja norminpurkutalkoita laajentamalla pakollisten energiatodistusten käyttöalaa myös autotalleihin. Uudistus ei vielä kata autokatoksia, mutta selväähän on, että niissäkin on tiivistämisen paikka.

 

No, ei laki totta puhuen koske tavallisten omakotitalojen yhden-kahden auton talleja, vaan sellaisia autotalleja ja muita tiloja, joilla on pinta-alaa vähintään 50 neliömetriä. Pähkähullussa laissa ja sen taustoissa on silti kritisoitavaa. Samalla aukenee, miten vähällä järjellä tätä maata ja maanosaa johdetaan.

 

Hallituksen esityksestä ilmenee, että uudistus on peräisin Euroopan Unionin komission vaatimuksesta:

 

“Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rakennuksen energiatodistuksesta annettua lakia. Energiatodistusten hankkimisesta ja käyttämisestä kokonaan vapautettujen, tiettyihin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen rakennusten tai rakennusten tilojen määrittelyä ehdotetaan muutettavaksi. Muutostarve aiheutuu siitä, että Euroopan komissio on todennut, että Suomen lainsäädäntö ei vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin, mitä rakennustyyppejä tai rakennusten tiloja on jätetty energiatodistusmenettelyn ulkopuolelle.”

 

Ehkä näin, ehkä ei. Pitää kyllä paikkansa, että komissio on uhannut Suomea oikeustoimilla ja vaatinut Suomelle direktiivin puutteellisesta implementoinnista sakkoja 19.200 euroa päivässä, eli n. 7 miljoonaa euroa vuodessa.  (Summa, mikä Suomen toki kannattaisi maksaa tällaisten hullutusten sijasta.) Kuitenkin, vuonna 2014 asian noustua ensi kerran esiin, ympäristöministeriö myös kertoi, että komission vaatimus liittyy itse asiassa siihen, että Ahvenanmaa ei ole implementoinut direktiiviä. Asiasta mm. alla olevassa lehtiartikkelissa.

 

Kiitos Ahvenanmaan autonomian, Suomi ei voi pakottaa hyvinvoivaa ja erityisasemastaan nauttivaa maakuntaa noudattamaan EU:n määräyksiä, mutta vaikka näin onkin, itsepäinen maakunta on silti osa valtiotamme ja sakot sen rikkomuksista tulevat Suomen, eivätkä Ahvenanmaan itsensä maksettavaksi.

 

Voi myös olla, että ympäristöministeriön kanta myös Manner-Suomen säännösten riittävyydestä tai puutteellisuudesta suhteessa direktiiviin on tarkentunut sitten vuoden 2014, mutta varmaa kuitenkin on, että komission luuppiin jäätiin Ahvenanmaan ansiosta. Pikkaisen härskiä asiassa on se, että hallituksen nyt täydentäessä lakia komission vaatimusten mukaisesti, lain järjettömyydelle naureskelivat oppositiosta samat vihervasemmistolaiset, joiden aatetovereiden äänillä direktiivi on alun perin ajettu läpi. Jos joku nyt ehdottaisi tuon direktiivin kumoamista, kukaan naureskelevista vihervasemmistolaisista ei sitä kannattaisi.

 

Päivän Byrokraatti liittää alle linkin direktiiviin, koska harva suomalainen lienee lukenut sen alkuperäistä tekstiä.

 

Direktiivi on kirjoitettu hyvin avoimesti ja sitä voi tulkita lähes miten tahansa tulkitsijan omista tarkoitusperistä riippuen. Direktiivissä on paljon mainintoja kansallisesta harkinnasta ja erityisolosuhteiden huomioon ottamisesta. Valitettavaa kyllä, omat virkamiehemme koettavat aina lukea tekstiä meille mahdollisimman ankaralla ja vahingollisella tavalla, eivätkä käytä näitä mahdollisuuksia hyväksi. Muut jäsenvaltiot sen sijaan puolustavat kansallisia intressejään ja menevät tarvittaessa oikeuteenkin saadakseen direktiiville maalleen myönteisen tulkinnan.

 

Pilaan ehkä lukijoilta löytämisen ilon, mutta voin jo etukäteen kertoa, että suomalaisittain karvainta kalkkia direktiivissä on seuraava kohta:

 

“Jäsenvaltioiden on varmistettava, että:

a) 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia; ja

b) 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia.”

 

Helppohan tällainen määräys on toteuttaa Espanjan ja Italian tai vaikka Saksankin ilmastossa, mutta pahimmillaan 30-40 astetta kylmemmissä suomalaisissa talvisäissä touhussa ei ole mitään järkeä. Siksi toivoisikin, että edes kansallinen lainsäätäjämme olisi lukenut direktiivin loppuun asti. Nollaenergiataloja ei nimittäin olisi ollut pakko Suomeen hyväksyä:

 

“Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjä vaatimuksia tietyissä perustelluissa tapauksissa, joissa kustannus-hyötyanalyysi rakennuksen taloudellisen elinkaaren ajalle on negatiivinen.”

“Rakennusten energiatehokkuuden parantamista koskevissa lisätoimenpiteissä olisi otettava huomioon ilmasto-olosuhteet ja paikalliset olosuhteet samoin kuin sisäilmasto-olosuhteet ja kustannustehokkuus.”

 

Siispä kiitos vihreät ja kiitos virkamiehet. Tie suomalaiseen helvettiin on kivetty mitä parhaimmilla aikomuksilla. Niin tasaista ja turvallista pintaa on mukava astella.

 

>> Linkki energiatehokkuusdirektiivin tekstiin

>> Linkki hallituksen esitykseen HE 150/2015 ja muihin valtiopäiväasiakirjoihin koskien rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain 3 §:n muuttamista

 

 

Maaseudun Tulevaisuus 16.4.2014

Maaseudun Tulevaisuus 16.4.2014

 

Saatat tykätä myös

Intersektionaalinen feminismi
All Lives Matter
PB: Hallitus sählää, mutta yritykset on pelastettava tulevaisuutta varten
PB: Naiskansanedustajat pätevöityvät ministereiksi 13 vuotta nuorempina kuin miehet?

1 vastaus

  1. ksee

    Voi kyllä hyvin kuvitella minkä tahansa suomalaisen ministeriö kahvipöydän, jossa arvon neuvokset, erikoisasiantuntijat, kamreerit ja muut pälräävät tuoreinta EU-direktiivin tekstiä. Keskustelun on aivan pakko mennä jokseenkin näin:

    “Hei, tämän nojallahan voitaisiin vaatia tätä!”
    “Joo – ja luvat ja suunnitelmat pitää olla”
    “Eikä niitä suunnitelmia tai toteutuksia ilman virallista sertifikaattia tietenkään tehdä!”
    “Ihan hyvin tätä voi myös laajentaa muaalle “kansallisin perustein””
    “*hahahahhah*”

Kommentoi