PAB: Tuomo Luoma ja juuri oikeat mietteet puolen miljardin polkupyöräsillasta
Päivän Antibyrokraatti -palkinnon saa Tuomo Luoma (kok), joka kirjoitti vihreiden Helsinkiin ajamasta puolen miljardin euron polkupyöräsillasta hyvin samansuuntaisesti kuin Päivän Byrokraatti.
Puoli miljardia muiden rahaa ei ole mikään summa, kun Vihreät käy fanaattista uskonsotaa autoilua vastaan. “Mikään ei ole heille yhtä pyhä vihollinen kuin omillaan toimeentuleva autoilija”, toteaa Tuomo Luoma, ja osuu naulan kantaan. Lopultahan kysymys on siitä, käytetäänkö raha polkupyöräsiltaan vai Helsingin itä- ja länsiväylät yhdistävään keskustatunneliin. Jälkimmäistä käyttäisi 50 000 autoa päivässä ja se mahdollistaisi viihtyisän kävelykeskustan.
Kyse ei ole edes arvovalinnasta, vaan simppelistä matematiikasta. Kruunuvuoren sillasta ei saa millään yhtälöllä järkevää investointia. Se on vain yksiselitteisesti hukkaan heitettyä rahaa.
“Visio paremmasta taas on 70-lukulaiseen sosialismin aatteeseen tukeutuva yhteiskunta, jossa kaikki toimii teoriassa hyvin. Jossa teoriassa pyöräillään -15 C pakkasessa 15 m/s sivutuulessa onnellisena töihin Helsingin keskustaan.”
Vihreät ajavat siltaa ennusteella, jonka mukaan siltaa polkisi ympäri vuoden 3 000 ihmistä päivässä. Siis kesät talvet. Jos tähän uskoo, kannattaa käydä katsomassa pyöräilyväyliä vaikka juuri tällä hetkellä. Huhtikuussa olosuhteet ovat jo ihan kohtuulliset, mutta pyörätiet ammottavat silti tyhjyyttään. Helsinki ei ole mikään Kööpenhamina, vaan arktinen kaupunki, jossa jääbaarikin on vain seurausta siitä, että tuuletusikkuna unohtuu hetkeksi auki.
Tietenkään kolmea tuhattakaan pyöräilijää varten ei olisi mitään mieltä käyttää puolta miljardia sillan tekoon, mutta todellisuudessa luvut eivät tule olemaan edes tuota tasoa. Autiolla kannella ei vihellä kuin marraskuinen viima, kun silta odottaa sille kerran kymmenessä minuutissa kolkuttavaa raitiovaunua. Puolen miljardin sillan suurin käyttäjäryhmä tulleekin olemaan sillä istuvat lokit.
Sen sijaan keskustatunneliin sukeltavissa autoissa istuisi töihin meneviä veronmaksajia. Valitettavasti heidän tarpeensa eivät ole yhtä tärkeitä kuin punavihreiden ideologia. He kuitenkin joutuvat tuon ideologian maksajiksi.
Melkoisen kalliin poliittisen monumentin vihervasemmisto on siis rakentamassa, mutta sen he tarvitsevat osoittaakseen ylivaltansa ja kerskuakseen demokratian mahdollistamalla oikulla: Porukka, joka ei tuota itse mitään, saa tuhlata muiden ansaitsemia rahoja miten mielipuolisiin hankkeisiin tahansa.
Tuomo Luoma on Päivän Byrokraatin suosittelema kuntavaaliehdokas. Häntä voi äänestää Helsingissä numerolla 96.
Saatat tykätä myös
Kirjoittaja
Lainattua linkin kommenttiosuudesta: “Valtuusto hyväksyi Kruunusillat äänin 63-6” Kukaan Kokoomuksen valtuustoryhmästä ei äänestänyt hanketta vastaan.
Miksi PB hehkuttaa populistista Kokoomuspolitikkoa ja puoluetta? Politikot ovat osoittaneet kerta toisensa jälkeen valehtelevansa ja hylänneet Suomalaiset. Vahinko, että Suomessa ei ole Trumppia joka keräisi ääniharavana pettyneiden äänet. Nyt politiikka on rikki ja sitä ei voi korjata enää äänestämällä.
Tuomo Luoma ei ole mikään populisti.
Kokoomusta PB ei hehkuta. Emme ole tyytyväisiä puoluejohtoon, emmekä myöskään Helsingin kokoomuksen johtoon. Helsingissä kokoomus on valahtanut aivan liian lähelle vihreitä.
Sen sijaan me kannatamme ja nostamme esiin niitä kokoomuspoliitikkoja, jotka edustaisivat muutosta puolueen nykylinjaan ja veisivät sitä kohti tämän palstan kannattamia arvoja. Samaan tapaan kannatamme markkinaliberaaleja myös muissa keskeisissä puolueissa. PB on puolueista riippumaton, oikeistoliberaali toimija.
Kyseessä ei ole ensisijaisesti polkupyörä- vaan raitiovaunusilta. Sen avulla saadaan rakennettua Laajasaloon raitiovaunuesikaupunkia. Sellaiselle on tässä markkinataloudessa huomattavasti enemmän kysyntää kuin yhdelle uudelle itähelsinkiläiselle lähiölle.
Onko Päivän Byrokraatin mielestä siis kaikenkaikkiaan fiksumpi ratkaisu investoida autotunneliin kuin julkisen liikenteen siltaan?
Siihen varmaan on joku fiksu tulevaisuuteen panostomisen peruste. Esimerkkinä perusteesta on että ‘Autothan ovat varmasti yhä vahvemmin tulevaisuuden liikennemuoto ja sähkörobottiautojen myötä kalliit raideinvestoinnit ovat turhia’.
Outoa on vaan verrata näitä kahta hanketta ilman sen kummempia perusteita miksi jompi kumpi olisi parempi
Ilmastonmuutoksen myötä ei ainakaan lumisadetta sillalla tulla näkemään :/ Kyseessä ei ole mikään yhden itsekkään ihmisen toive, vaan kyse on siitä, millaisen maailman jätämme lapsillemme. Ykstyisautoilu ei ole ekologista. Piste.
http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/usein-kysytyt-kysymykset#Mitae_minae_voin_tehdae
“Ykstyisautoilu ei ole ekologista.”
Jos yhtään heräisit kuplastasi niin huomaisit millainen jättimäinen muutos autoilussa on käynnissä. Itse edustan alempaa keskiluokkaa, en halua sitoa paljon rahaa päivittäin tarvitsemaani kulkuneuvoon ja siksi käytössäni on vasta ladattava hybrid eikä puhdas sähköauto. Lataan sitä kotipistokkeestani 100% vesivoimasta ja silloin kun sähkö ajossa joskus harvoin loppuu, niin käyttöön astuu bensa. Viimeisen 1200 kilometrillä polttoainetta on kulunut yhteensä 9,3 litraa, eli alle 0,8litraa sataa kilometriä kohden. Huom! Ja tämä kulutus on helmi-maaliskuulta jolloin akkujen kesto on heikoimmillaan. Tämä suunta autoilussa ei todellakaan tule vähenemään kiitos Teslan, Open Ampera-e:n, Huyndai Ioniqin, BMW i3 etc. Jos et usko, niin voit katsoa mitä yhdessä Pohjoismaisessa naapurissamme tapahtuu. Siellä on monena kuukautena sähköauto ollut myydyimpänä.
Yli 500 000 000€ siltaan jota käyttää optimistisesti maalailtuna muutama tuhat ihminen päivässä on yksinkertaisesti typerää ja ei millään tasolla ekologista. Vaikka sitä kuinka yrittäisi perustella, niin hanke on täysin typerä.
Ottamatta kantaa siihen, olisiko pitänyt mielummini suosia autotunnelia, niin eiköhän tämän hassun sillan perustelut menneet pilalle jo hyötykustannus-analyysin kohdalla. Sen tulos oli 0,7 (http://www.uuttahelsinkia.fi/fi/kruunusillat/kysymyksia-ja-vastauksia).
Ja ennen ku joku kommentoi ton linkin muita perusteita, niin nekin oli huonoja. Kaavaa ei vaan saada riittävän tiiviiksi, että silta olisi kannattava. Lisäksi arvio Laajasalon tulevasta asukasmäärästä tiedetään jo, eli sekin olisi ollut laskettavissa analyysiin…
Tulee siinä silta kalliiksi:
Päivässä 3000 käyttäjää -> vuodessa 1,095 miljoonaa
Jos sillan käyttöikä on vaikka 60 vuotta, menee siitä yli 65,7 miljoonaa ihmistä.
500m€/65,7m=7,61€/ylityskerta. Halvemmaksi tulee ajaa taksilla kuin rakentaa silta.
Hyvä Tero hienosti laskettu. Tuo 3000 on tosin arvioitu kevyen liikenteen määrä. Lisäksi pikaratikan matkustajat joka saattaa nostaa lukemaa hiukan.
Haloo! Löytyipäs kummallinen propagandasivusto. Kirjoittakaapa nyt edes ne faktat oikein! Sillan kustannusarvio on 259 miljoonaa. Lisäksi tulisi noin sadan miljoonan edestä investointeja raitiovaunuverkkoon ja kalustoon. Polkupyöräsilta? Suurin osa käyttäjistä taitaisi kuitenkin matkustaa raitiovaunulla… Olisiko 3000 päivittäistä käyttäjää arvioitu “hieman” alakanttiin kun Laajasalossa on nykyisiä ja tulevia asukkaita ehkä noin 40000.
Mikäli silta olisi jätetty rakentamatta olisi uudet asuinalueet pussinperällä olleet vähemmän houkuttelevia ja kaupunki olisi menettänyt menettänyt huomattavia summia myydessään rakennusoikeuksia. Lisäksi olisi pitänyt tehdä investoida esimerkiksi Itäväylän liittymään Herttoniemessä yli 100 miljoonaa euroa ja tehdä muita huomattavia investointeja. Matka-aika keskustaan olisi pidentynyt huomattavasti.
Mikäli silta rakennettaisiin myös autoille, sillan ja sen vaatimien liittymien ja katujen kustannukset olisivat kohonneet huomattavsti. Ainakin sinne yli 500 miljoonan. Keskustaan olisi tullut lisää autoja ja ruuhkia. Uusia pysäköintipaikkoja olisi tarvittu. Yksi uusi pysäköintipaikka keskustassa maksaa noin 50000 euroa. Arvioikaa montako tuhatta uutta pysäköintipaikkaa olisi tarvittu ja suorittakaa kertolasku.
Arviomme viittaa julkisen sektorin rakennushankkeiden tyypillisiin kustannusylityksiin. Missään nimessä emme usko, että silta syntyy budjetoidulla 259 miljoonalla eurolla.
Sillan rakentaminen autokäyttöön auttaisi hankkeen kannattavuuteen huomattavasti, ja mahdollistaisi myös bussilinjojen suunnittelun, mutta kovin hyvää hanketta Kruunuvuoren sillasta ei saa tuollakaan keinolla.
Hahahha puolen miljardin silta, täällä ei osata edes metroja, stadioneita tai taloja enää rakentaa (eikä ainakaan kustannuksilla) ja nykyisetkin sillat romahtelee mitä jos nyt vaan jätetään noi super hankkeet muille ja varsinkin ne julkiset rakennushankkeet, tulli silta yksityisellä rahalla.
Usein niin tarkkanäköinen PB menee tässä analyysissä metsään tarkastellessaan liikennejärjestelmän osaa eikä sen kokonaisuutta. Sellaiset investoinnit julkiseen liikenteeseen, jotka vähentävät systeemin rasitusta sen muissa osissa, saattavat olla kokonaisuuden kannalta kannattavia – vaikka yksittäisenä osana eivät sitä olisikaan. Keskustan tieverkoston kapasiteetti synnyttää jo nyt pullonkauloja sujuvaan liikenteeseen ja vihreiden toiveista huolimatta yksityisautoilu tuskin on vähenemässä keskustassa väkiluvun noustessa Helsingissä.
Liiketaloudellisessa kirjallisuudessa puhutaan investointien komplementaarisista hyödyistä; kuinka investointi yhteen omaisuuserään kasvattaa muiden olemassaolevien omaisuuserien arvoa. Kruunusillat Laajasaloon on tästä kirjaesimerkki.