PB: Asumisperusteinen sosiaaliturva lähettää väärän viestin
Yksi Päivän Byrokraatin kantavista väittämistä on, että ihmiset toimivat järjestelmään rakennettujen kannustimien mukaisesti. Siitä, millaisia näiden kannustinvaikutusten erot ovat eri järjestelmien välillä, saadaan hyvä kuva vertailemalla Suomea sen amerikkalaiseen vastinpariin, Minnesotaan. Minnesotassa on n. 5,5 miljoonaa asukasta, eli lähes täsmälleen saman verran kuin Suomessa, ja se on ilmastoltaankin hyvin saman tyyppinen pohjoinen metsämaa.
Minnesotaan muutti 90-luvun alussa, Somalian sisällissodan alkaessa n. 25 000 somalia. Samaan aikaan tulivat myös Suomeen ensimmäiset somalipakolaiset, ja kaikkiaan maassamme on nykyään n. 19 000 somalia, eli ainakin suuruusluokkana sekä absoluuttisesti että suhteellisesti suunnilleen sama määrä kuin Minnesotassa.
Nyt kun somaleiden oleskelu on molemmissa maissa jatkunut jo pitkälle kolmattakymmentä vuotta, tulijoiden integroitumisessa voidaan havaita yksi merkittävä ero. Minnesotassa somalien työllisyysaste on 67,9 % (palkkatyössä 62,0 % ja yrittäjinä 5,9 %), eli lähes yhtä korkea kuin kantasuomalaisilla Suomessa (73,7 %). Suomessa taas Somalian kansalaisten työllisyysaste on 21,7% (koko Suomen väestö n. 71% ja ulkomaalaistaustaiset 63,7 %).*
Päivän Byrokraatin palkintokomitea lähetti tämän vuoksi ylitarkastajansa käymään Minnesotassa ja havaitsi, että esimerkiksi somalitaustaisten pienyritysten määrä oli mm. St. Paulissa aivan valtava.
Ei varmaankaan ole käynyt niin, että Suomeen tulivat 19 000 laiskinta ja Minnesotaan 25 000 yritteliäintä somalia, vaan on syytä olettaa, että nämä ihmiset ovat lähtiessään olleet aivan samanlaisia. Siksi työllistymistilastoille ja sille, miksi niin suuri osa somaleista on passivoitunut Suomessa muttei Minnesotassa, lienee syytä etsiä selitystä jostain muualta.
Päivän Byrokraatti neuvoo aloittamaan etsinnän sosiaaliturva- ja verojärjestelmämme vääristä kannustimista. Antelias asumisperusteinen sosiaaliturva lähettää väärän viestin, jonka mukaan on OK elää muiden kustannuksella, tekemättä itse omaa osaansa työstä. Oikeaa viestiä ei lähetä sekään, että ylimittaisen tulontasauksen ja sen myötä korkean verotuksen vuoksi työnteosta saatava lisähyöty jää Suomessa pienimmäksi koko Euroopassa.
Jos nämä kannustimet korjataan, ei ole mitään syytä, miksei somaleista – kuten muustakin väestöstä – tulisi Suomessa ihan yhtä ahkeria ja yritteliäitä kuin vaikkapa juuri Minnesotassa.
– –
*) Noin puolella maahan muuttaneista somaleista on jo Suomen kansalaisuus. Tilastokeskuksen julkaisuista ei valitettavasti löytynyt juttua varten sellaista tilastoa, jossa somaleiden työllisyysastetta seurattaisiin näiden aiemman kansalaisuuden tai esimerkiksi äidinkielen perusteella. Koko väestön työllisyyttä koskeva luku on tuore luku tammikuulta 2017, muut työllisyysluvut vuodelta 2016. Vertailukelpoinen työllisyysluku koko väestölle 2016 on n. yhden prosenttiyksikön alempi.
Se nyt on vaan niin ettei “wellfare” yhteiskunta kestä kouluttamatonta maahanmuuttoa, eikä se varsinaisesti työntekoon kannusta, minua kiinnostaisi tietää myös kuinka paljon ulkomaalaisten työllistymisestä on kiinni julkisen puolen työpaikoista, suurin osahan näistä on toinen kaivaa ja toinen täyttää työpaikkoja.