11
maalis
2018

PAB: Sveitsin kansalaisuutta ei saa, jos elää sosiaaliturvalla

Päivän Antibyrokraatti -palkinnon saa Sveitsi, joka tiukensi kansalaisuuslakiaan vuoden alusta. Jo tätä ennenkin Sveitsin laki on estänyt kansalaisuuden myöntämisen sellaiselle henkilölle, joka elää sosiaaliturvalla. Kansalaisuuden saadakseen on pitänyt voida osoittaa, että kykenee elättämään itse itsensä.

 

Nyt kriteerejä tiukennettiin entisestään. Enää ei riitä, että kykenee hakemuksen jättämishetkellä elättämään itse itsensä. On kyettävä myös osoittamaan, ettei ole edellisten kolmen vuoden aikana ollut sosiaaliturvan varassa.

 

Jos kriteeriä ei täytä, kansalaisuuden voi saada ainoastaan, jos maksaa takaisin kaikki kolmen vuoden aikana saamansa sosiaaliavustukset.

 

Sveitsin tiukka laki on etäistä sukua esimerkiksi Australiassa ja Kanadassa käytössä oleville pisteytysjärjestelmille, joiden avulla varmistetaan, että maahan suuntautuva maahanmuutto on laadultaan sellaista, että se hyödyttää myös ympäröivää yhteiskuntaa.

 

Sveitsin kansalaisuuslain taustalla ovat myös maahan suuntautuneet pakolaisvirrat ja sveitsiläisten tahtotila, jonka mukaan pakolaisuus on määritelmänsä mukaisesti väliaikainen apukeino, jossa pakolaisen tarkoituksena on palata omaan maahansa kriisin päätyttyä.

 

Esimerkiksi Suomessa järjestelmä on rakennettu radikaalisti toisella tavalla. Turvapaikanhakijan tai suoraan pakolaisena tulevan saatua pakolaisperusteisen oleskeluluvan, hän on putkessa, jota pitkin pääsee hakemaan kansalaisuutta luvallisen Suomessa asumisen jatkuttua neljä vuotta. Kansalaisuuden edellytyksenä on käytännössä vain helpohkon kielikokeen suorittaminen. Rikoksiin syyllistyminen ei pääsääntöisesti estä, mutta voi lykätä kansalaisuuden myöntämistä.

 

Sveitsi on myös näiden muiden vaatimusten osalta Suomea tiukempi. Laki edellyttää, että kansalaisuutta hakevan on oltava integroitunut Sveitsiin. Se tarkoittaa muun muassa, että henkilön pitää olla tottunut sveitsiläiseen tapoihin ja noudattaa Sveitsin lakia, ja että henkilö ei viranomaisarvion mukaan vaaranna Sveitsin sisäistä tai ulkoista turvallisuutta. Hakijan pitää myös kyetä osoittamaan, että hänellä on tiiviitä yhteyksiä sveitsiläisiin. Kansalaisuuden saaminen ei ole mahdollista, jos henkilö on tuomittu vähintään kolmen kuukauden vankeusrangaistukseen. Kantonit saattavat asettaa paikallisia lisäedellytyksiä kansalaisuuden saamiseksi, esimerkiksi paikallisen murteen osaamista tai ”hyvämaineisuutta”.

 

Suomen järjestelmä poikkeaa Sveitsistä ja muista EU-maista olennaisella tavalla myös sosiaaliturvan järjestämisessä. Suomessa sosiaaliturva on asumisperusteinen, eli sen saa täysimääräisesti pelkän Suomessa oleskelun perusteella.

 

Sveitsissä ja muissa EU-maissa pohjoismaita ja osin Iso-Britanniaa ja Hollantia lukuun ottamatta sosiaaliturva on pääosin työperusteista, eli täyden sosiaaliturvan piiriin ei pääse, jollei itse myös kanna korttaan kekoon. Tämä on nähty työperusteisen sosiaaliturvan EU-maissa myös vapaan liikkuvuuden perusedellytyksenä sen varmistamiseksi, että työvoiman liikkuvuuden vuoksi helpotettua maahantuloa ei voitaisi väärinkäyttää sosiaaliturvaturismiin.

 

EU:n osalta tulevan kehityksen ennuste on selvä. Vaalitulokset ja valtapuolueiden ulostulot Saksassa, Italiassa, Tanskassa, Itävallassa ja Puolassa ennustavat maahanmuuton sääntelyn huomattavaa tiukkenemista. On selvää, että näissä maissa on myös painetta rajoittaa maahanmuuttajille tarjottavaa sosiaaliturvaa.

 

Asumisperusteisen sosiaaliturvan ja hövelit maahantulosäännökset tarjoava Suomi on hankalassa välikädessä. Muun Euroopan tiukentaessa sääntöjään Suomi muuttuu entistä haluttavammaksi kohdemaaksi niille, jotka syystä tai toisesta arvostavat elämistä sosiaaliturvan varassa.

 

 

Verkkouutiset 11.1.2018

 

 

Saatat tykätä myös

PB: Hallitus sählää, mutta yritykset on pelastettava tulevaisuutta varten
Päivän Byrokraatin suositusehdokkaiden maahanmuuttopoliittisia linjauksia
PB testasi Ylen ”Selviätkö vuoden tukiviidakossa?” -pelin
PB: Turvallisuudesta tulee ylellisyystuote

1 vastaus

  1. Olavi Koskela

    Se on tosiaan outoa, miten Euroopassa tolkulliset ja täysipäiset ihmiset ovat keskittyneet Sveitsiin, ja tolvanat ja tossukat t.änne Suomeen. Siis tolvanat, joiden mielestä Suomi on koko maailman sossu ja tossukat, jotka anravat tolvanoiden käyttää lähes rajattomasti yhteisiä verovaroja näihin mölötyksiin. Mitenkähän sen saisi menemään näiden tolvanoiden tajuntaan, että meillä ei kertakaikkiaan ole varaa tämmöseen; että me ei todellakaan olla millekään Lähi-Idän tai Afrikan kehitysmaalle yhtään mitään velkaa. Täällä Suomessa pitäisi perustaa rahasto, jota kukkahattusuvakit ja muut matuttajat voisivat vapaasti tukea. Matuista aiheutuvat kustannukset ja myös kehitysmaatuet maksettaisiin vain tästä rahastosta. Näin tavalliset suomalaiset eivät joutuisi maksamaan vasten tahtoaan hörhöjen maailmanparannuksesta.

Kommentoi