24
elo
2021

PB: Pakolaispolitiikka

Tätä kirjoitettaessa Suomella on joukko sotilaita Kabulin lentokentällä avustamassa julkisuudessa olleiden tietojen mukaan yhteensä 240 hengen evakuoinnissa. Evakuoinnin kohteena ovat muun muassa Suomen lähetystölle työskennelleet tulkit ja näiden perheet. Näiden osalta ratkaisua voi ilman muuta kannattaa. On ihmismäistä käytöstä, että omia työkavereita ei jätetä pulaan.

 

Tulkkien lisäksi evakuoitavana kuuluu olevan suuri joukko Suomesta turvapaikan saaneita afganistanilaisia, jotka olivat käymässä lomalla Afganistanissa. Tätä on jo astetta vaikeampaa hyväksyä. Moni muu maa – esimerkiksi Sveitsi – toimii siten, että jos turvapaikan saanut henkilö matkustaa siihen maahan, jonka vaaroilta hän on paossa, oikeus turvapaikkaan lakkaa saman tien. Näin myös Suomen kuuluisi toimia.

 

Turvapaikka- ja pakolaisjärjestelmiä ei ole tarkoitettu siirtolaisuuden välineiksi, vaan niiden on määrä toimia tilapäisjärjestelyinä vain siihen asti, kunnes paluu lähtömaahan on turvallista.

 

Kun vielä on niin, että ulkoministeriö korostaa, että maksuttomia konsulikyytejä ei ole olemassa, ja on tästä periaatteesta tarkkana syntyperäisten suomalaisten kohdalla, tuntuu suorastaan irvokkaalta, että ensin terroristijärjestö ISIS:n toimintaan liittyneiden naisten ja nyt Afganistanin matkailijoiden kohdalla on ryhdytty mittaviin erityistoimiin lähtijöiden noutamiseksi. ISISin julmaa kalifaattia tukemaan matkustaneiden naisten yksityissuihkukone jopa kalpenee Afganistaniin lähetetyn sotilasjoukko-osaston kustannusten rinnalla.

 

Ei välttämättä syyllisty liikaan kyynisyyteen jos veikkaa, että aiheutuneita kustannuksia ei koskaan peritä takaisin sen kummemmin ISIS-naisilta kuin Afganistanin turisteiltakaan.

 

Näyttää siltä, että osalla poliittisista toimijoista olisi innokkuutta laajempaankin afganistanilaispakolaisten vastaanottoon. Jonkinlainen hulluuden huipentuma löytyy Sanoma-konsernin kirjoituksista, joissa väitetään suomalaisilla olevan kunniavelka afganistanilaisille. Huh huijakkaa. Suomi oli humanitaarisella tehtävällä, auttamassa afganistanilaisia, eikä sotimassa omaa sotaansa, jossa afganistanilaiset olisivat auttaneet Suomea. Jos joku on jollekin velkaa, niin sitten afganistanilaiset suomalaisille.

 

Kun noita kunniavelkapuheita kuuntelee, taitaa olla oikea-aikaista kehottaa laittamaan jarruja päälle ja tuoda muutamia faktoja pöytään.

 

Pakolaisten tuonti ei ole mikään itseisarvo, vaikka ihmisten auttaminen olisikin. Humanitaaristakin politiikkaa koskevat samat rajoitteet kuin muita elämän aloja: resurssit ovat rajallisia ja asioilla on keskinäisiä vuorovaikutussuhteita ja ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Hyvää politiikkaa voi hahmottaa ainakin kahdella keskeisellä kysymyksellä: (1) millä tapaa kohdennettuna yhdellä rahayksiköllä saadaan aikaiseksi suurin auttamisvaikutus ja (2) millä tapaa toteutettuna auttaminen aiheuttaa vähiten haittaa tai vaaraa suomalaiselle yhteiskunnalle.

 

On nimittäin vaarallista ajatella naivisti, että sen kummemmin Afganistanin kuin minkään muunkaan maan sisällissota olisi automaattisesti asetelmaltaan mustavalkoinen hyvän ja pahan taistelu, jota pakenevat pakolaiset olisivat automaattisesti kilttejä pyhäkoulupoikia. Tällaista ajattelua näkee taas kerran Afganistanin uutisoinnissa. Häviöllä olevista Talebanin vastustajista luodaan mediassa romantisoitua sankarikuvaa, ja heidät halutaan nähdä mahdollisimman länsimaisina demokratian ja kansalaisoikeuksien ihannoijina.

 

Kenties Kabulista muutama tuollainen cityliberaali löytyykin, mutta todellisuudessa kyse on kuitenkin ensisijaisesti heimosodasta, ja Afganistanissa, kuten muutenkin usein eri sisällissodissa, eri osapuolten arvot ja kulttuuri ovat paljon lähempänä toisiaan kuin mitä tietyt idealistit haluavat toivoa ja uskoa. Merkittävin erottava tekijä voi joskus olla vain se, että pakolaiseksi lähtevä osapuoli on sattunut häviämään.

 

On dataa, jonka perusteella voidaan päätellä, että keskeinen syy sille, että Yhdysvallat ei koskaan saanut juurrutettua demokratiaa ja modernia liberaalia ajattelua Afganistaniin on se, että nämä arvot eivät nauti suurtakaan suosiota afganistanilaisten keskuudessa.

 

Arvostettu yhdysvaltalainen tutkimuslaitos ja ajatushautomo Pew Research Center tutki vuonna 2017 radikaalien asenteiden yleisyyttä eri muslimimaissa, ja tulokset olivat hätkähdyttäviä. Suuri enemmistö Lähi-Idän, Kauko-Idän ja Saharan eteläpuolisten muslimimaiden väestöstä kannattaa äärimmäistä sharia-lakia.

 

Afganistanin väestö on lähes kokonaan muslimeja – 80 % sunneja ja 19 % shiioja. Heistä shariaa kannatti peräti 99 %, ja toisessa suuressa Suomeen tulevien pakolaisten lähtömaassa Irakissa 91 %. Syyriassa kyselyä ei tehty, mutta koska tulokset olivat suunnilleen samanlaisia sekä palestiinalaisalueilla (89 %) että Jordaniassa (71 %), ei ole syytä olettaa syyrialaistenkaan asenteiden suuresti tästä poikkeavan.

 

Jostain syystä Pew ei toteuttanut kyselyä Somaliassa, mutta naapurialueilla Etiopiassa ja Keniassa sharian kannatus oli pyöreästi 65 % luokkaa. Somalit ovat näiden tapaan sunnimuslimeja.

 

 

Olisi tietenkin houkuttelevaa ajatella, että ehkäpä enemmistö vastaajista kuitenkin tarkoittaa jotain maltillisempaa, vähemmän äärimmäistä sharian muotoa. Tilastodatan mukaan näin ei ole. Niistä Afganistanilaisista, jotka kannattivat sharia-lakia (eli käytännössä siis koko väestö), 85 % pitää kuoliaaksi kivittämistä oikeamittaisena seurauksena aviorikoksesta ja 79 % näkee tarpeelliseksi kuolemanrangaistuksen niille, jotka luopuvat islamista. Irakilaisten keskuudessa vastaavat luvut ovat 58 % ja 42 %.

 

Pew-tutkimuslaitoksen julkaisemassa aineistossa ei erotella, millaisia vastaajien kannat ovat muihin shariaan liittyviin kysymyksiin, kuten esimerkiksi tasa-arvoon, mutta edellä mainittujen tilastotietojen pohjalta lienee sangen turvallista päätellä, että kovin liberaalia asennetta on turha odottaa.

 

Afganistanin osalta on hyvä huomata, että tulokset ovat tosiaan vuodelta 2017. Eli siis ajalta, jolloin Yhdysvallat oli jo 16 vuoden ajan turvannut maata Talebanilta ja koettanut juurruttaa maahan demokratiaa ja länsimaisia ihmisoikeuskäsityksiä.

 

 

Pew-tutkimuslaitoksen tuloksista ilmenee myös, että muslimit näkevät länsimaalaiset hyvin negatiivisessa valossa. Toisaalta laitos toteaa tunteen molemminpuoliseksi, sillä laitoksen julkaisemat, länsimaissa toteutetut mielipidemittaukset osoittavat länsimaalaisten kokevan muslimit lähes yhtä negatiivisesti. Oli näille negatiivisille tuntemuksille lopulta todellista aihetta tai ei, tulokset kertovat väistämättömästä uskontoryhmien välisestä hankauksesta ja arvomaailman eroista aiheutuvasta yhteiselon hankaluudesta.

 

 

Ilmiöön vaikuttanee myös islamiin (joka muuten sanana tarkoittaa alistumista) sisäänrakennettu oppi vääräuskoisten alempiarvoisuudesta. On vaikea rakentaa hyvää suhdetta uskontoryhmien välille, jos yksi ryhmistä lähtökohtaisesti pitää muita itseään alempana.

 

Sinänsä tuo piirre ei ole mitenkään poikkeava. Useimmat uskonnot perustuvat vastaavalle, oman yhteisön ylivertaisuutta korostavalle lähtökohdalle, ja myös Eurooppa on aikanaan käynyt uskonsotia ja tehnyt pakkokäännytystä harjoittavia ristiretkiä. Me suomalaisetkin olemme olleet sellaisen kohteena. Ero on vain siinä, että kristitty kulttuuri on läpikäynyt reformin ja jättänyt pahimmat hölynpölyt keskiajalle. Islamilaisilla mailla tämä kehitys on enimmäkseen läpikäymättä.

 

Maahanmuuttoon liittyvien kulttuuristen yhteensopivuusongelmien tarkastelu ei ole pelkän teorian varassa, vaan ongelmat ovat myös realisoituneet. Poliisin ja tilastokeskuksen selvityksestä ilmenee, että afganistanilaisten ja irakilaisten todennäköisyys syyllistyä seksuaalirikokseen on yli 40-kertainen suomalaisiin nähden. (Huomioitava on lisäksi, että jo kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat ovat näissä tilastoissa suomalaisia.) Rikostilastoissa muslimimaiden kansalaiset erottuvat valitettavan selvästi: kärjessä on viisi muslimimaata (Afganistan, Irak, Syyria, Turkki ja Somalia), joiden väliin puskee vain Ruotsi.

 

Lähde: IS 15.12.2018

 

Ruotsinkin asemaa tilastossa selittänee osin maan mittava maahanmuuttajien määrä. Toisaalta Ruotsille kirjattuihin lukuihin vaikuttanee myös ruotsinlaivojen liikenne, sillä Ahvenanmaalle rekisteröidyillä laivoilla tapahtuvat rikokset kirjataan käsityksemme mukaan tapahtuneiksi Suomessa riippumatta siitä, minkä maan alueella laiva rikoshetkellä seilasi.

 

Valitettavasti samaiset lähtömaat (Ruotsia toki lukuunottamatta) korostuvat ongelmallisesti myös muissa tilastoissa. Maahanmuuttajat saivat viidesosan toimeentulotuista ja lähes 30 prosenttia Kelan työttömyysturvasta, ja esimerkiksi Irakilaisista on töissä vain 23 %, somaleista 31 %. (Lähde: HS 7.9.2019)

 

Pelkkä pakolaistausta ei tilastoja selitä. Esimerkiksi Vietnamin pakolaiset työllistyivät nopeasti kantaväestöön verrattavin tavoin, ja heitä näkee paljon myös pienyrittäjinä. Myös rikostilastoissa vietnamilaiset pärjäävät kantaväestön tavoin, elleivät jopa paremmin, eikä heihin ole assosioitu juurikaan ongelmia. Kun vietnamilaiset ovat ulkoisestikin aivan yhtä ei-suomalaisen näköisiä kuin muut tässä tarkastellut ryhmät, heidän hyvä pärjäämisensä vetää maton alta selitykseltä, jonka mukaan ongelmien juurisyy olisi suomalaisten rasismissa.

 

Katse kääntyy tulijoihin: vietnamilaisten upeat tulokset selittyvät heidän omalla hyvällä asenteellaan. Kun ottaa vastuun omasta kotoutumisestaan ja pärjäämisestään, tulokset seuraavat perässä. Sen seurauksena vietnamilaisiin suhtaudutaan suopeammin kuin moniin muihin ryhmiin. Tiedetään, että he ovat kakun kasvattajia, eivät kakun syöjiä.

 

Asia on merkittävä, koska sillä, joka pelastaa toisen, on täysi oikeus odottaa vastavuoroisuutta ja kunnioitusta. Ei saa käydä niin, että humanitaarinen maahanmuutto johtaa turvattomuuden lisääntymiseen vastaanottavassa maassa, tai että tulijat eivät kanna omaa osaansa taakasta tekemällä töitä.

 

Kuitenkin juuri näin on käynyt. Ja saattaa käydä ehkä vielä pahemminkin, sillä uutisten perusteella uhkaa käydä niin, että sekä turvallisuus- että talousaspektit huononevat entuudestaan.

 

Tuoreiden tietojen mukaan jopa ISIS-terroristijärjestön epäillään soluttautuneen Kabulin lentokentällä odottavien pakolaisten joukkoon. Herra yksin tietää, ovatko kaikki tulijat sitä, mitä he kertovat olevansa.

 

Hallitus taas valmistelee lakimuutosta, jolla perheenyhdistämisen vaatimuksena olevista tulorajoista luovuttaisiin. Mikäli ehdotus toteutuu, pakolaisten taloudellinen huoltosuhde (työtä tekevien määrä vs. elätettävien määrä) romahtaa entisestään.  

 

Samanaikaisesti Helsingin kaupunginhallituksessa on käsitelty ehdotus lausunnoksi hallitukselle, että kielitaidon puute olisi hyväksyttävä syy luopua työnhakuvelvoitteesta. Helsingin ehdotus tarkoittaa, että integroitumattomuudesta palkittaisiin: kunhan ei opiskele suomen kieltä, saa ikuisen elatuksen ilman työvelvoitetta.

 

Voi vain kuvitella, millainen passivoiva yhteisvaikutus näillä päätöksillä on. Lopputulemana on tulonsiirtojen varassa ikuisesti elävä vieraskielinen väestönosa, jolla ei ole mitään velvoitteita edes yrittää työllistyä tai koettaa sulautua osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Päinvastoin, heitä rohkaistaisiin olemaan tekemättä niin.

 

Valitettava tosiasia on, että tällaisten seikkojen esiintuojia tavataan usein leimata rasisteiksi, eikä järkevää faktapohjaista keskustelua voi sen vuoksi juuri käydä. Hyvin todennäköisesti heti tämänkin kirjoituksen julkaisun jälkeen vasemmiston syvä pääty huutaa kurkku suorana.

 

Järkevää politiikkaa voi kuitenkin tehdä vain tosiasiat tunnustamalla. Pakolaisten lähtömaalla ja lähtökulttuurilla näyttää olevan huomattava merkitys lopputuloksen kannalta, eikä islamilaisista maista tulijoiden integrointi näytä onnistuvan toivotulla tavalla.

 

Kun samalla myös tiedetään, että pakolaisen ylöspito Suomessa on jopa monikymmenkertaisesti kalliimpaa kuin jossain edullisemman hintatason maassa kriisialueen lähellä, nykyisessä pakolaispolitiikassa ei näytä olevan mitään järkeä. Suuntaamalla panostukset kriisialueelle saataisiin samalla rahalla autettua valtavan paljon suurempaa määrää hädänalaisia, ilman että altistamme omaa maatamme turvallisuusriskeille ja muille tiedossa oleville lieveilmiöille.

 

Afganistaninkin naapurissa olisi merkittävimpiä pataanien (Taleban) kanssa konfliktissa olevia vähemmistöryhmiä edustavat kansallisvaltiot, joihin suuntautuva pakolaisuus tuntuisi kaikkein luonnollisimmalta ja helpoimmalta ratkaisulta.

 

Palataan takaisin kirjoituksen alkuun. Hyvää politiikkaa voi hahmottaa ainakin kahdella keskeisellä kysymyksellä: (1) millä tapaa kohdennettuna yhdellä rahayksiköllä saadaan aikaiseksi suurin auttamisvaikutus ja (2) millä tapaa toteutettuna auttaminen aiheuttaa vähiten haittaa tai vaaraa suomalaiselle yhteiskunnalle.

 

 

Saatat tykätä myös

All Lives Matter
Päivän Byrokraatin suositusehdokkaiden maahanmuuttopoliittisia linjauksia
PB: Turvallisuudesta tulee ylellisyystuote
PB: Ruotsin ja Suomen valtioiden osuus mediasta on epäterveellä tasolla

11 vastausta

  1. Kai Silván

    Aivan Loistava ja Kattava kiteytys Läntisen Maailman järjestyksen, sekä kehittyneet yhteiskunnat rapauttavasta ´Maailmanhalauksen´ naivista ViherPunaVasemmistolaisen politiikan ajattelusta – Näyttää siltä että kukaan ei enää pysty hallitsemaan järjestystä Internetin ja Facebookin luomassa Lumemaailmassa.

  2. ...

    https://en.wikipedia.org/wiki/Cloward–Piven_strategy

    Vihreiden stalinistien ja muiden kommarihuorien into muslimisyöpäläisten maahantuontiin selittyy tuolla.
    Se että homma ei toiminut amerikassakaan heidän harhojensa mukaisesti tai että yleensäkään koko heidän iljettävä ideologiansakaan ei toiminut esim. tuossa rajankaan takana alunperinkään ei luonnollisesti ole mikään syy näille mielisairaille punaisille fasisteille olla toistamatta virheitään.Ovathan he narsismissaan ja lapsellisuudessaan toistuvasti osoittaneet uskovansa pelastavansa maailman ja olevansa ah niiiiiiiiiin ylivertaisia pyhässä hyvyydessään kaikkiin muihin verrattuna.

  3. Jussi Mänttäri

    Erinomainen artikkeli. Selkeä ja kertoo faktat kuten ne ovat, ilman provosoivia kielikuvia. Asiaa parhaimmillaan!

  4. Samuel L

    Etiopia ei muuten ole muslimimaa (Wikipedian mukaan muslimeja 31,3%), joten esitetty lukema 65% käsittää ymmärtääkseni vain maassa asuvat muslimit, eli hyvin pienen osan koko väestöstä.

    1. Päivän Byrokraatti

      Totta puhut. Pew’n tutkimus artikkelissa kerrotulla tavalla kohdistui vain kunkin maan muslimiväestöön. Jos jotain pitäisi arvata, todennäköisesti vastaukset Somaliasta olisivat olleet jyrkempiä, mutta se jää nyt pelkän hypoteesin varaan.

      1. Samuel L

        Juuri näin. Artikkelissa mainittiin tutkimuksen kohdistuneen muslimimaihin – siksi huomio.

        Todella hyvä artikkeli!

  5. Veronmaksaja100

    Koska työväestöä ei voi enää huijata äänestämään ns työväenpuolueita, joutuu vihervasemmisto tuomaan tulevat äänestäjänsä ulkomailta. Sosiaaliavustuksilla on helppo ostaa ääniä, koska rahoja ei joudu itse hankkimaan. Suora äänien ostaminen olisi paljon kalliimpaa.

    1. Nihilisti

      Samaa mieltä, tosin yksi asia hämmentää eli muslimi miehet eivät tule tukemaan tai äänestämään(ja mamujen äänestys prosentit ovat todella huonoja) mitään feministi puoluetta ja näkyvät menevät lähinnä demareihin, joten vihreille siinä mielessä aika turhaa, se mitä tämä on niin hyvesignalointia ylemmälle keskiluokalle, halu muuttaa myös “liian valkoinen maa” ja poistaa “patriotismi” joten olisimme paljon helpommin menossa liittovaltioon.
      Aina kun Vihreiden kanssa keskustelee niin eivät osaa koskaan kertoa mikä riittää? Onko se 10k, 100k, miljoona? Missä tulee se heidän moraalin raja.

  6. Bogreol

    Selkeä ja oleellisia asioita vastaanottavan maan kannalta korostava kirjoitus. Suomeen tulevat pakolaiset ovat imeneet kulttuurinsa ja uskontonsa, ylimielisyytensä naisia ja vääräuskoisia kohtaan maansa perinteistä ja tavoista. Islamin ytimeen kuuluu naisten alistaminen ja vääräuskoisten nöyryyttäminen, miten he nauttivatkaan tilanteesta, kun vastaanottava maa suojelee ja kunnioittaa heidän väkivaltaisia käsityksiäänkin.

    Media ylistää ja pitää Afganistanista evakoimista moraalisesti oikeana ja hyvänä tekona, ja haalii kuviinsa naisia ja lapsia, nuoria miehiä taitaa silti Suomen afgaaneista olla suurin osa. Talibaneja vastaan nämä miehet uhraavat mieluummin lännen sotilaita kuin lähtisivät Amrullah Salehin vastarintajoukkoihin.

    Suomen poliitikot hartaassa ihmisoikeusideologiassaan ovat sivuuttaneet kansallisen edun ja suomalaisten turvallisuuden. Heille ihmisarvolla ei ole hintaa, kustannukset menevät veronmaksajille, he saavat paistatella itsetyytyväisinä globaalin eliitin joukoissa odottaen kansainvälistä virkapalkintoa.

  7. Anssi

    24.08.2021 08:48 Saapui ennakkotiedon mukaisesti Suomen ulkoministeriön järjestämällä evakuointilennolla AY7552 Afganistanista, Georgian Tbilisin kautta Suomeen kaksitoista Afganistanin kansalaista, jotka hakivat Suomesta turvapaikkaa. Turvapaikkaa hakeneet henkilöt eivät olleet Ulkoministeriön laatimalla evakuointilistalla.

    24.08.2021 09:18 Saapui ennakkotiedon mukaisesti Suomen ulkoministeriön järjestämällä evakuointilennolla AY7552 Afganistanista, Georgian Tbilisin kautta Suomeen neljä Afganistanin kansalaista.
    Henkilöille suoritettiin II-linjan tarkastus heidän maahantulo edellytyksien selvittämiseksi. Yhdellä henkilöllä on Suomen myöntämä oleskelulupa. Muut seurueen jäsenet hakivat Suomesta turvapaikkaa. Otettiin turvapaikkahakemukset vastaan tarvittavin toimenpitein ja henkilöille avattu Maahanmuuttoviraston ohjeiden mukaisesti majoituspaikka Vaasan vastaanottokeskukseen. Henkilöt eivät olleet ulkoministeriön evakuointi listalla.

    24.08.2021 10:06 Saapui ennakkotiedon mukaisesti Suomen ulkoministeriön järjestämällä evakuointilennolla AY7552 Afganistanista, Georgian Tbilisin kautta Suomeen kahdeksan Afganistanin kansalaista, jotka hakivat Suomesta turvapaikkaa. Turvapaikkaa hakeneet henkilöt eivät olleet Ulkoministeriön laatimalla evakuointilistalla.

Kommentoi