21
maalis
2018

PB: Tutkimuksen mukaan merien muovijäte tulee kymmenestä suuresta joesta Aasiassa ja Afrikassa

50plusmatch - Lue lisää

 

Päivän Byrokraatti kirjoitti sunnuntaina tutkimuksesta, jonka mukaan kangaskassia pitää käyttää vähintään 7 000 kertaa ennen kuin se on muovipusseja ekologisempi. Jutun keräämissä kommenteissa argumentoitiin, että kangaskasseja pitäisi silti käyttää, jotta muovi ei päätyisi meriin.

 

Eivät suomalaiset muovipussit päädy meriin, eikä meidän toiminnallamme voi vaikuttaa tuohon ongelmaan. Saksalaisen tutkimuksen mukaan peräti 90 prosenttia meriä pilaavasta muovijätteestä on peräisin vain kymmenestä suuresta joesta. Näistä kahdeksan on Aasiassa ja kaksi Afrikassa. Joet ovat Jangtse, Indus, Keltainenjoki, Haijoki, Niili, Ganges, Helmijoki, Amur, Niger ja Mekong.

 

Kyllä myös Etelä-Amerikassa osataan. Oheisella videolla jäteauto kaataa lastinsa suoraan Amazoniin. Tällaisesta toiminnasta merien muovijäte oikeasti kertyy, eikä jo valmiiksi vastuullisesti toimivien suomalaisten toiminnalla voi siihen vaikuttaa.

 

Suomessa muovipussit päätyvät asianmukaisesti kaatopaikoille, tai ympäristötietoisemmissa kunnissa jätteenpolttolaitokselle. Niistä saatavalla lämmöllä kerätään talteen huomattava määrä muovipussin valmistukseen käytetystä energiasta.

 

Jos kolmansien maiden asukkailla ei olisi asenneongelmaansa, eivätkä nämä kaataisi jätteitään suoraan jokiin, ei valtamerien muovipyörteitä olisi olemassa.

 

Ainoa tunnettu mekanismi, jolla muovipussi voi päätyä Suomesta valtamereen, liittyy luonnehäiriöisiin muuttohaukkoihin, jotka Suomessa pakkaavat Alepan kassin mahdollisimman täyteen muita muovipusseja, ja sen jälkeen lennättävät kassikuormansa Jäämerelle pudottaakseen sen sinne silkkaa ilkeyttään. Näitä vigilantteja luontokappaleita on Päivän Byrokraatin käsityksen mukaan kuitenkin hyvin rajallinen määrä.

 

Muovikassien vastainen kampanja muistuttaa takavuosien vedensäästömaniasta. Suomalaisia kehotettiin säästämään vettä, koska jossain päin maapalloa – esimerkiksi Saharassa – vettä ei ole riittävästi. Niinpä tänäkin päivänä valtaosa suomalaisista wc-pöntöistä toimii huonosti, koska niiden huuhtelumäärät on säädetty alakanttiin (vinkki: ne voi säätää uudelleen) ja ihmisillä on käsitys, että heidän säästeliäs vedenkäyttönsä auttaisi maailmaa jotenkin.

 

No, ei auta. Esimerkiksi Helsingin vesijohtoverkosta joudutaan jatkuvasti laskemaan huomattava määrä vettä luontoon, jotta veden kierto putkistoissa säilyy riittävänä. Mitä enemmän ihmiset säästävät, sitä enemmän vettä on valutettava hukkaan, sillä seisovan veden laatu kärsii. Vesi ei myöskään Suomesta käyttämällä vähene, eikä viiden miljoonan ihmisen kansa saa millään vaikutettua Suomen alueella sijaitsevien valumavesistöjen luonnolliseen kiertoon.

 

Mistä tulee sitten into antaa juuri päinvastaisia neuvoja, kuin mitkä Suomen tilanteeseen sopivat? No, tietysti tuosta sunnuntaina käsitellystä tunnepitoisesta mielipiteenmuodostuksesta. Vihreiden ja vasemmiston piirissä on muodikasta omaksua ajatuksia amerikkalaisilta vastinpareiltaan ja tuoda ne tänne sellaisenaan – joskus jopa sanastoa kääntämättä. Mansplaining ja triggeröityminen ovat mainioita esimerkkejä termeistä, joita innokkaat idealistit kopioivat tiedostavilta aatetovereiltaan.

 

Vaikka vasemmiston ideat harvemmin toimisivat edes Yhdysvalloissa, vielä huonommin ne toimivat olosuhteiltaan usein täysin vastakkaisessa Suomessa. Hyvä esimerkki tästä löytyy talouden puolelta. Laskekaapa uutisista kuinka monta kertaa tulojen tasausta perustellaan käyttäen esimerkkinä Yhdysvaltojen tuloeroja.

 

Mitä järkeä siinä on? Kun maat asetetaan niiden tuloerojen suuruuden mukaan janalle, Suomi löytyy toisesta ääripäästä yksillä koko maailman pienimmistä tuloeroista, ja Yhdysvallat taas on toisessa ääripäässä yhdellä suurimmista tuloeroista teollistuneissa OECD-maissa. Se, mitä voi Yhdysvalloissa perustella hyvänä lääkkeenä, on takuuvarmasti juuri vääränsuuntainen neuvo Suomessa!

 

Aivan yhtä perustellusti voisi kylmässä hytisevälle henkilölle suositella itsensä viilentämistä siksi, että toinen kaveri on kuumissaan.

 

Miten edes päättää tällainen kirjoitus? Ehkäpä sellaiseen vaatimattomaan toivomukseen, että ei tekisi pahaa, jos politiikka edes joskus perustettaisiin toimivaan logiikkaan ja tieteellisiin tosiasioihin.

 

Aamulehti 30.12.2017

 


OECD:n tulonjakoa koskeva vertailutaulukko. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 1: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 1, jolloin yksi henkilö saa kaiken tulon. Toisin sanoen, mitä suurempi arvo, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet.

 

Tulonjaon ääripäät Wikipediasta, kuvaa klikkaamalla linkki CIA World Factbookiin, josta data on kerätty Wikipediaan.

 

Saatat tykätä myös

PB: Helsingin Sanomien käyttämä terminologia pyrkii muokkaamaan ajatteluanne
PB: Epäiltynä Anni Sinnemäki
Kirja-arvostelu: Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin
PAB: “Vapaa ajattelu elää synkkää aikaa”

30 vastausta

  1. Joku Toinen

    Oli niin tai näin, aion silti käyttää niitä muutamaa kangaskassia, jotka ostin joskus noin 5 (10?) vuotta sitten. Ne ovat vain niin paljon parempia; minun ei tarvitse pelätä että sangat katkeaisivat vaikka ostaisin kassin täyteen painavaa tavaraa.

    Muuten, näistä kasseista yksikään ei ole vielä osoittanut minkäänlaisia kulumisen merkkejä, joten ehkä se 7000 kertaa tulee vielä joskus vastaan.

  2. Jamppa

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta, jälleen kerran.
    Ihan harmittaa kun valtamedia on niin umpisokea, ettei kykene toimituksellisiin juttuihin tällaisista asioista.

    Itse näen asian sillä tavalla, että kyse on HYVINVOINNISTA. Meillä nyt vaan menee niin hyvin, että voimme ajella sähköpyörillä, tuulivoimala on kiva, muovipussit ja hehkulamput voi kieltää jne. vaikka tulee paljon kalliimmaksi (l. kuormittaa myös ympäristöä enemmän*). Meillä siis menee hyvin :-)

    *) Kuinka paljon enemmän esimerkiksi »Joku Toinen» joutuu käymään duunissa, jotta saa rahat tuohon 19-vuotta kestävään kangaskassiinsa?

    1. ksee

      Jokunen päivä sitten uutisoitiin suurin otsikoin, että pullovedestä on löytynyt jopa 354 mikromuovihitusta litraa kohden. Tutkimusryhmän julkisuishakuinen lehdistötiedote näytti kelpaavan suoraan sinänsä uutikseksi eikä yksikään toimittaja vaivaitunut kysymään tai selvittämään onko ko. määrä muovia paljon vai vähän.

      No, insinööri toki osaa laskea nopeasti, että muovia olisi 150 µg/l – ja kun tätä vertaa esim. uraanin raja-arvoon juomavedessä (30 µg/l), niin sitä alkaa pohtimaan, että onko (mikro)muovi todellakin huomattavasti uskottua vaarallisempaa – vai oliko tässä taas jälleen kerran “paljon melua tyhjästä”…

    2. Allu

      “…hehkulamput voi kieltää”
      Kokeilin joskus aikanaan niitä energiansäästölamppuja – vähällä oli etten mennyt kiikkuun masennuksen takia. Se pimeys oli tosi masentavaa. Ostinkin kaapin täyteen hehkulamppuja ennenkuin myynti kiellettiin.

      Tekisipä joku tutkimuksen, missä selvitetäisiin kuinka paljon sairauspoissaoloja ja jopa itsemurhia energiansäästölamput aiheuttivat. Sen voisi sitten heittää Hassien ja muiden pässien silmille jossain suorassa tv-lähetyksessä.

  3. Janne Raiskinmäki

    Mitä tuohon veden valuttamiseen tulee, niin se varmaan johtuu siitä, että Helsingin kaupungilla täytyy aina olla vettä paljon enemmän tarjolla kuin ihmiset käyttävät, jotta se ei lopu kesken koskaan. Joten sitä on yleensä aina liikaa, ja joudutaan siis laskemaan hukkaan. Ja veden puhdistus kyllä kuluttaa energiaa eikä ole täysin saastuttamatonta eikä hiilineutraalia. Joten kannatan kyllä veden säästeliästä kulutusta. Pönttöni huuhtelu muuten toimii ihme kyllä riittävästi, jopa krapula-aamuina :D

    1. Päivän Byrokraatti

      Kyse ei varsinaisesti ole siitä, miltä pönttössäsi näyttää (vaikka sekin on tärkeää), vaan kuinka hyvin tavara kulkee viemäriputkistossa. En ole LVI-insinööri, enkä ryhdy tarkemmin kommentoimaan mekanismeja miksi näin käy, mutta liian pieni virtaama joka tapauksessa aiheuttaa ainakin vanhoissa valurautaputkistoissa suunnitellun teknisen käyttöiän lyhentymisen.

      1. Allu

        Niin, joskus 70-luvullakohan se oli, kun näitä säästöohjeita oli mm tiiliskivi pöntön vesisäiliöön yms. Tuloksena huima kasvu putkitukoksissa. Ne putkistot kun on suunniteltu aina jonkin vedenvirtauman mukaan ja kun virtaus vähenee, niin putket menee tukkoon.

    2. Alalla Työskentelevä

      Vedenpuhdistuslaitokset on mitoitettu tietylle vesimäärälle. Jos määrä jää reilusti alle mitoituksen ei vedenpuhdistamo toimi kuten ollaan suunniteltu. Tällä hetkellä puhdistamoiden kapasiteetti (ainaskin pk. seudulla) on reilusti ylimitoitettu. Joten veden säästämienen ei pienennä veden puhdistamoiden puhdistamaa vesimäärää.
      Lisäksi ekonomia menee siten että veden hinta määräytyy myydyn kokonaisvesimäärän mukaan, eli jos kaikki säästävät niin veden hinta nousee.
      Liian paksu torttu ei ole myöskään hyvä jäteveden puhdistukselle. Eli todellisuudessa vesilaitoksille yms. hyvä asiakas on sellainen joka kuluttaa paljon vettä, muutenkin kuin taloudellisesti.

      1. Heikki Naski

        Tarkastetaanko mitoitusta kuitenkin tietyin väliajoin? Eli jos veden käyttö vähenisi esim. 20% niin vähenisikö samalla mitoitus ajan mittaan jolloin puhdistettu vesimääräkin tippuisi?

  4. Janne Raiskinmäki

    Tuloeroista: nykyisen hallituksen aikana ne ovat lähteneet kasvuun. https://yle.fi/uutiset/3-9832572

    Ja ne ovat muutenkin olleet (mun mielestä) liian korkealla 90-luvun lopulta alkaen https://www.stat.fi/til/tjkt/2016/01/tjkt_2016_01_2017-12-20_kat_001_fi.html Huom. vertaan tilannetta Suomeen 70- ja 80-luvuilla. Senkin takia muuten Suomi oli ja on hyvä ja maailman onnellisin maa ( http://worldhappiness.report/ed/2018/ ) koska ne ovat olleet matalia.

    Googlailin tuossa Li Anderssonin ja Ville Niinistön ajatuksia asiasta, eikä niissä ollut mitään USA:sta.

    1. lurjukset

      Tottakai tuloerot ovat kasvaneet, onhan talous lähtenyt nousuun (yskien). Talouden noususuunnan edellytyksenä on, että yritykset tekevät parempaa bisnestä mikä näkyy suurempina tuottoina. Tästä myös kerätään verot jotka näkyvät joko palveluiden parantumisena tai länsimetrona, mutta hyvinvoinnin määrä on kasvaneen talouden myötä yleensä parempi.

      Toki populistinen vasemmisto jättää talouden kasvun huomiotta ja keskittyy tuloeroihin. Paras tapa tasata nuo viime aikoina esiintyneet tuloerot on ajaa ne tuotantoaan parantaneet yrittäjät pois maasta. Pääasia, että kaikilla on tasavertaisen kurjaa, eikö vain?

      Vasemmisto on toki tässäkin jo kunnoustautunut kun suuttuivat Nordean pääkonttorisiirrosta. Suomi olisi tasa-arvoisempi ja siten parempi maa kaikille, jos täällä ei olisi yhtään työpaikkaa eikä lainkaan tuotantoa.

  5. Kari

    Samanlaisella logiikalla Halonen ja kumppanit ajoivat Suomeen miinakiellon. Kun Afrikassa ja Aasiassa kylvetään miinoja tolkuttomasti ja lapsia kuolee ja vammautuu, pitää hylätä miinat myös Suomessa, jossa niiden käyttö tapahtuisi erittäin kontrolloidusti. Äärimmäisen idioottimaista toimintaa.

    1. lurjukset

      Mitä oikein höpiset? Tottakai Suomen itärajalta pitää poistaa jalkaväkimiinat, muutenhan afrikassa sotivat lapsisotilaat juoksisivat niihin.

  6. Kauko

    Jos helsinkiläinen ei käytä vettä, niin vesi valuu Kymijokea Suomenlahteen. Helsingin juomavesi tulee nimittäin Päijänteestä, joka laskee Kymijokea Suomenlahteen. Vettä siis ei voi säästää ja siirtää Afrikkaan.

  7. Suomalainen Yrittaja

    Hei Byrokraatti,

    en huomaa linkkia / viittausta saksalaistutkimukseen. Arvostan suuresti saksalaista tutkimusta, ja suomalaista vapaata journalismia. Voisiko joku kertoa vahan tarkemmin taman tutkimuksen taustoista?

    1. Päivän Byrokraatti

      Klikkaa yllä olevaa kuvaa Aamulehden artikkelista, niin pääset lehden sivuille lukemaan ko. uutisen.

  8. Linkola oli oikeassa

    Pikagooglauksella löysin tällaista settiä http://litterbase.awi.de/litter ja https://themenspezial.eskp.de/plastik-in-gewaessern/inhalt/

    Noista artikkeleista löytynee linkkiä kysymääsi tutkimukseen? Mutta hyvin todettu tuossa ESKP:n saitilla
    “Ergreifen wir jetzt keine Maßnahmen, haben wir im Jahr 2050 mehr Plastik als Fisch in unseren Ozeanen” – Jollemme nyt ota käyttöön mitään rajoituksia, vuonna 2050 valtamerissämme on enemmän muovia kuin kaloja. Noin vapaasti käännettynä.

    1. ksee

      Olisi mielenkiintoista tietää miten moiset kauhuskenaariot voisivat toteutua, koska havaintojen mukaan muovin määrä merissä ei kasva:

      https://www.newscientist.com/article/2132650-newly-evolved-microbes-may-be-breaking-down-ocean-plastics/

      “Plastic production is rising exponentially, so ever more of it should be ending up in the oceans, says Ricard Sole, who studies complex systems at the Universitat Pompeu Fabra in Barcelona.

      But surveys of areas where floating plastic accumulates, such as the North Atlantic gyre, are not finding nearly as much plastic as expected.

      In fact, there’s only a tenth to a hundredth as much plastic as expected – and the amount of floating plastic does not appear to be increasing. “The trend should be there,” Sole says.

      This lack of trend cannot be explained by physical processes, according to his team’s mathematical models. Instead, they propose that there has been a population boom in microbes that have evolved the ability to biodegrade plastic.”

      1. Jeppe

        Älä viitsi perustaa mielipiteitäsi tieteeseen ja faktoihin, koska tunteet täytyy ottaa myös huomioon!

        1. ksee

          Niin… olisihan se ilkeää pilata hyviä kauhutarinoita faktoilla…

          https://www.chemistryworld.com/news/fears-that-ancient-methane-could-add-to-warming-may-be-unfounded/3008540.article

          “Methane released from Arctic seafloor appears to be metabolised by bacteria

          John Severinghaus of the University of California, San Diego, says the ‘very significant’ results are consistent with his own group’s studies on a methane increase in geological history. ‘The prediction that there is ancient methane leaking out into the atmosphere causing global warming has basically been falsified, at least for this part of the Arctic.’ He says more studies are needed in other parts of the world. ‘Now that I’ve seen the results of our tests, this test and a few others, I’m very suspicious of claims that methane is leaking out into the atmosphere and causing global warming,’ he concludes.”

          Parempi on pukeutua säkkiin, ripotella tuhkaa päällensä ja juosta päättömästi ympäriinsä huutaen “me kuollaan kohta kaikki!!!”

  9. Heikki Naski

    Olen samaa mieltä että suomalaisten muovikassijäte ei ole äärimmäisen tärkeä tekijä merien muovijätteen kannalta. Paljon tärkeämpiä asioita olisi joilla voitaisiin vaikuttaa, mutta uskon että muovikassikiellollakin on merkitystä.

    Muutamia pointteja muovikassikiellon puolesta:

    -Vaikka Aasia ja Afrikka tuottavat valtaosan mereen menevästä muovijätteestä niin niillä mantereilla asuu myös 75% maapallon väestöstä. Toki ne ovat edelleen yliedustettuina jos 90% jätteestä tulee näistä maista, mutta eivät niin yliedustettuina kuin voisi ajatella huomioimatta väkilukua.

    -Suomessa roskaaminen ei ole kovinkaan vakava ongelma, mutta silloin tällöin maassa näkyy muovikasseja. Viitteitä on siitä että ne hajoavat pienemmiksi paloiksi ja ajautuvat sadevesien mukana meriin asti. Ja maassakin ne voivat aiheuttaa haittoja: https://www.sciencedaily.com/releases/2018/02/180205125728.htm

    -Tuotantovaiheen päästöistä on ainakin Tanskassa tehty tutkimuksia muovintuotannossa yleisellä tasolla, ei siis pelkästään muovikassien osalta:
    “In total, the eight companies use about 40,000 t raw materials per year corresponding to approximately 7% of the plastics raw materials consumption in Denmark”

    “If the highest emission factor of 0.0013%, indicated for one company, is used for the entire plastics conversion in Denmark, the total releases to the drain (and thereby to the public sewerage system) would be some 5 t/year. ”

    https://www2.mst.dk/Udgiv/publications/2015/10/978-87-93352-80-3.pdf

    Eli muovikasseistakin mahdollisesti pääsee suomalaisten takia ainakin joitain määriä vesistöihin jo tuotantovaiheessa. Koska Tanska ei itse tuota raaka-aineina käytettäviä rakeita niin tuossa ei käsittääkseni huomioitu näiden rakeiden tuotantovaihetta, missä siinäkin todennäköisesti osa materiaalista häviää.

    -Muovikassit mahdollisesti kuluvat myös käytön aikana hankautumalla tai repeytymällä.

    -Muovijätteen polttamisesta kiistellään: http://www.bbc.com/news/science-environment-43120041

    -Muovikassikielto voisi myös aiheuttaa sosiaalista painetta muille maille vähentää muovijätettä. Ja kaupassa kassien vaihtuminen tuo myös keskustelua arkipäivään monille ihmisille jotka eivät välttämättä seuraa vielä muovijätekeskustelua.

    Vaikkakin yllämainitut ovat Suomessa vähäisiä päästöjä, niin joka tapauksessa meiltäkin kulkeutuu hyvin todennäköisesti muovia vesistöihin.

    Maininta siitä että puuvillakassia pitäisi käyttää 7000 kertaa on muuten hämmentävä. Tutkimuksessa sanotaan:
    “Lastly, the high number of reuse times scored by cotton and composite bags is due only to the ozone depletion impact category, where cotton production provides considerably large impacts.”
    mutta en löytänyt tarkempaa mekanismia miten puuvilla aiheuttaa ongelmia otsonin kanssa, edes erikseen netistä hakemalla.

    Tutkimuksessa käytettiin ilmeisesti Tanskassa tällä hetkellä käytössä olevia kasseja, joten on mahdollista että ne ovat värjättyä puuvillaa, joka aiheuttaa huomattavasti enemmän ympäristövaikutuksia kuin värjäämätön puuvilla ja varsinkin enemmän kuin vaikkapa hamppu.

    1. ksee

      Ongelman estämiseksi olisikin tehtävä kaikki mahdollinen, jolla voidaan estää ihmisten nousu keskiluokasta hyvätuloiseksi. Antti Rinteellä on ihan hyviä ideoita tässä suhteessa.

      http://www.aei.org/publication/yes-the-middle-class-has-been-disappearing-but-they-havent-fallen-into-the-lower-class-theyve-risen-into-the-upper-class/

      “America’s “middle class” did start largely disappearing in the 1970s, but it was because they were moving up to a higher-income category, not down into a lower-income category.”

Kommentoi