PB: Tanskassa työtönkin tekee hyödyllistä työtä
Tanskanmaalla on jotain mätää, mutta työllisyyspolitiikka se ei ole. Siinä missä Suomi on tehnyt työttömyydestä kansallisen elämäntavan, Tanskassa ihmiset käyvät töissä. Suomessa työttömyys lähentelee taas kymmentä prosenttia – Tanskassa se on pysynyt vuosia 2,5:ssä.
Koronan aikaan elvytysmiljardeilla Suomi julisti “ennätysalhaisen” 6,5 prosentin työttömyyden. Tanskassa sama olisi hätätila. Heti kun tukimiljardit loppuivat, lähti työllisyys laskuun ja velkamäärä nousuun. Kannettu vesi kun ei kaivossa pysy.
Tanskassa on muutakin outoa. Siinä missä suomalainen oikeisto ottaa vuosittain pitkälti toistakymmentä miljardia velkaa, tanskalainen vasemmisto maksaa velkaa pois ennätysvauhtia. Tanskassa vasen onkin oikea ja matalalla työttömyydellä on helppo pitää talous kunnossa.
Tanskan mallia on Euroopassa ihmetelty jo parikymmentä vuotta ja moni on sitä kokeillutkin. Ongelmana on vain se, ettei kukaan ole sitä oikeasti kopioinut. Poliitikot ovat poimineet mallista vain osat, jotka sopivat omaan ohjelmaan – yleensä ne, jotka eivät vaadi vastuuta. Tanskalaiset ovat oivaltaneet, että kepillä ja porkkanalla saa paljon parempia tuloksia, kuin pelkällä porkkanalla.
Työttömyys on Tanskassa kokopäivätyö
Tanskassa kukaan ei halua olla työtön, koska työttömyys on kokopäivätyö. Se ei ole kaljaa, konsolipelejä ja Kelan pajukorinsidontakurssi, vaan 37 tunnin viikkoduuni, jossa työnhaku ja raportointi ovat osa arkea. Työttömän on oltava valmis aloittamaan työt seuraavana aamuna ja neljän kuukauden välein korvauksia leikataan, ellei työtunteja kerry. Kaikki työ kannattaa – toisin kuin Suomessa.
Vaikka Tanskassa on korkeat työttömyyskorvaukset, niitä ei saa helpolla. Työttömän on oltava jatkuvasti työmarkkinoiden käytettävissä ja reagoitava nopeasti tarjottuihin töihin. Työttömyysturvaa voi saada enintään kaksi vuotta, poikkeuksena kolme. Toisin sanoen: järjestelmä ei kannusta lepäämään laakereilla, vaan nousemaan sängystä.
Tanskassa on käytössä myös tehokas keino työllistää ihmisiä – työvelvoite. Jos työttömyys uhkaa pitkittyä, työtön ohjataan 13 viikoksi kunnalliseen työhön, jossa tehdään täyttä 37 tunnin työviikkoa. Tanskalainen logiikka on yksinkertainen: jos yhteiskunta maksaa elantosi, vastineeksi teet jotakin hyödyllistä. Tämä konsepti oli myös Suomessa arkipäivää, kunnes suomalainen sosialismi hautasi sen 70-luvulla päättäessään, että on parempi maksaa ihmisille siitä, etteivät he tee mitään.
Hyödyllinen työ – konsepti, jota Suomi ei kehtaa kokeilla
Suomessa on hätäaputöillä rakennettu maanteitä, rautateitä ja lentokenttiä. On ojitettu soita, kaivettu viemäreitä ja raivattu metsiä. Vuoteen 1971 asti työttömyys pysyi kahden prosentin tienoilla – kunnes päätettiin, että työ on vapaaehtoista ja tukia saa silti. Nyt työttömyys on pysyvästi korkealla, eikä loppua näy.
Tanskassa hätäaputöistä käytetään nimitystä ”hyödyllinen työ”. Hyödylliset työt ovat kuntien vastuulla, joten hätäaputöistä poiketen myös työpaikat ovat lähellä. Töiden on oltava jotain muuta, mitä vakituiset työntekijät jo suorittavat. Jakso on kolme kuukautta ja työviikko on täydet 37 tuntia. Hyödyllisessä työssä työntekijän palkka on hänen vastaanottamansa yhteiskunnan etuudet, jotka veronmaksajat joutuvat kustantamaan, muuta palkkaa hän ei saa.
Hyödylliset työt Tanskassa ovat kuntaa parantavia töitä: polkujen kunnossapitoa, rantojen siistimistä, vieraslajien poistamista – tai vaikka paikallisen Paavo Arhinmäen ja kavereiden graffitien pesua seinistä. Myös hyväntekeväisyystyöt soveltuvat, kunhan aloite tulee kunnalta. Tekemistä riittää aivan varmasti jokaisessa kunnassa – jos vain on tekijöitä.
Hyödyllisten töiden paras puoli on siinä, että ihmistä ei päästetä yksin kotiinsa syrjäytymään ja alkoholisoitumaan. Hyödyllinen työ yhdistettynä sosiaaliseen kanssakäymiseen ja muita hyödyttävään toimintaan parantaa ihmisen kokemusta, että hänkin on yhteiskunnan arvokas jäsen.
Ongelma ei ole malli – vaan mentaliteetti
Tanskan malli toimii, eikä se ole rakettitiedettä: hyvä tuki yhdistettynä tiukkaan velvollisuuteen. Sitä voisi kutsua jopa oikeudenmukaisuudeksi – mutta Suomessa se olisi poliittinen itsemurha.
Täällä halutaan järjestelmä, jossa kaikilla on oikeus tukeen, mutta kellään ei ole velvollisuutta mihinkään – ainakaan mihinkään hyödylliseen.
Kun kansanedustaja Susanna Koski aikoinaan ehdotti työttömille nuorille risusavottaa, hänestä tehtiin hetkessä kansanvihollinen. Yhden rivin toteamus siitä, että työ voisi olla parempi vaihtoehto kuin toimettomuus, riitti avaamaan some-raivon portit. Tämä on hyvä muistutus: Suomessa ongelma ei ole malli, vaan mentaliteetti. Saamme juuri sitä mitä tilaamme.
Vaikka Päivän Byrokraatti on kuullut kaikkien työttömien haluavan töihin, poikkeuksiakin löytyy. Heille kolme kuukautta levien kiskomista uimapaikoilta tai halkojen hakkaamista laavuille tekisi ihmeitä työnhaun motivaatiolle.
Siksi on ilahduttavaa, että Tanskan mallille näyttää olevan kannatusta yli puoluerajojen. Entinen työministeri Arto Satonen kertoi syövänsä mallista koko kakun, ei vain rusinoita. SDP:n Tarja Filatov puolestaan sanoo tukevansa kaikkia kolmea pylvästä.
Nyt tarvitaan vain joku, joka myös tekee sen. Nykyinen hallitus voisi aloittaa vaikka heti – Suomella ei ole enää hetkeäkään hukattavaksi.
Kirjoittaja
Kirjoitus vetää mutkat sumeilematta suoriksi. (Yleensä lopetan lukemisen siihen kohtaan, kun joku alkaa kirjoittamaan bullshittiä sohvalla makoilevista, kaljaa kittaavista laiskimuksista).
Mutta katsotaanpa: Kirjoitus ei toimi, koska historiallinen kehitys, väestörakenne, talouden koko ja poliittiset perinteet eroavat toisistaan olennaisesti.
Tanskan malli toimii keskittyneessä taloudessa, Suomi on hajautettu.
Tanska: 5,9 miljoonaa asukasta, tiheästi asuttu Kööpenhaminan alue (70 % BKT:stä), homogeeninen väestö (maahanmuuttajat ~14 %, mutta tiukempi integraatiopolitiikka).
Suomi: 5,6 miljoonaa, hajautettu asutus (Helsinki ~30 % BKT:stä), suurempi maantieteellinen etäisyys, erilainen maahanmuuton rakenne (pakolaiset, venäläistaustaiset).
Tanska on pienyritysvetoinen (99 % pk-yrityksiä), Suomi taas suuryritysvetoinen (Nokia, Kone, UPM). Tanskan malli tukee nopeaa uudelleensijoittumista, Suomessa alanvaihto on paljon hitaampaa.
Tanskassa on korkea luottamus instituutioihin (87 % luottaa parlamenttiin) ja matala korruptio (CPI 90/100).
Suomessa myös korkea luottamus (78 %), mutta keskustelu on konsensushakuista, Tanskassa vähemmistöhallitukset ovat normi (punainen–sininen blokki).
Tanskan malli edellyttää vahvaa sopimuskulttuuria, Suomessa valtiovetoinen ohjaus on perinteisesti vahvempaa.
Suora vertailu siis ontuu, koska Suomi on historiallisesti teollisuuspainoinen ja hajautettu, Tanska palveluvetoinen ja keskittynyt. VMP.
Kari, ei auta jos vastaa BSn omalla vastaavalla tavaralla. Varsinkin kun alkuperäinen ei ole BS tasoa. Tanska 10 suurinta yritystä taitaa olla suurempia kuin yksikään meidän firmoista ja ovat aika iso osa BKT:sta. Tunnet varmaan, osan ainakin!
1 A.P. Møller – Mærsk A/S (Maersk)
2 Novo Nordisk A/S Farmaseuttinen yhtiö
3 DSV A/S
4 Vestas Wind Systems A/S
5 Ørsted A/S
6 Carlsberg A/S
7 Danske Bank A/S
8 ISS A/S
9 Pandora A/S
10 Coloplast A/S
Korruptio, luottamus, avoimuus samaa kuin meillä, erona, että AY liike Tanskassa oikeasti ajaa jäsentensä etuja eikä Tanskassa kuten Ruotsissa ole ihmeellistä AY liike veto oikeutta vaan sopimiseen liittyvä kuten meilläkin pitäisi olla. Paikallinen miro yrityksille omat ehdot suurille toiset jne.
Miten toimitaankin tällä hetkellä suomessa on tuonut velkaa yli äyräiden, kasvu jumittunut 20 vuoden taakse, niin kannattaako meidän mallilla jatkaa? Miksi meidän malli alkaisi yhtäkkiä toimia?!
Älä sano mistään kasvusta mitään, Tanska, Ruotsi, Saksa, jopa Espanja ja Kreikka kasvaa kovaa, mutta miksi me ei!!
Edellinen BS-it . Tanskassa oikea linja. Meillä syydetään fyrkkaa henkilöille, joilla EI ole motivaatiota työelämään, vaan elää meidän verorahoillamme. Kun sossu syytää rahaa voi voi ja mamu mamu kansalle, me maksamme laulut lunnaineen. Luuta ja lapio käteen ja hommiin tai tuet lepo. Hyysäämisellä ei nosteta työllisyyttä vaan me veronmaksajina maksamme heidän elämisensä. Sossun ovet auki ja baariin peukkunapsujen jälkeen. Tätäkö edellä mainittu haluat?!? Lapio käteen ja töihin. Tuet pienemmiksi niin työ kaskummaa rupeaa maistumaan. Toki pää on pipi porukka hakee sairauden takia tukea, mikä liittyy osalla, ei kaikilla hyvä niin, valtion hyväksi käyttöön, eli me verorahoillamme maksamme. Säästetään tämän kuplan takia, esim. Sairaanhoidosta, poliisien määrärahoista, puolustusvoimiemme budjeteista. Tätäkö on sinun mielestäsi Suomi? Muuta Ahvenanmaalle puita halailemaan
Tanskassa oikea linja. Meillä syydetään fyrkkaa henkilöille, joilla EI ole motivaatiota työelämään, vaan elää meidän verorahoillamme. Kun sossu syytää rahaa voi voi ja mamu mamu kansalle, me maksamme laulut lunnaineen. Luuta ja lapio käteen ja hommiin tai tuet lepo. Hyysäämisellä ei nosteta työllisyyttä vaan me veronmaksajina maksamme heidän elämisensä. Sossun ovet auki ja baariin peukkunapsujen jälkeen. Tätäkö edellä mainittu haluat?!? Lapio käteen ja töihin. Tuet pienemmiksi niin työ kaskummaa rupeaa maistumaan. Toki pää on pipi porukka hakee sairauden takia tukea, mikä liittyy osalla, ei kaikilla hyvä niin, valtion hyväksi käyttöön, eli me verorahoillamme maksamme. Säästetään tämän kuplan takia, esim. Sairaanhoidosta, poliisien määrärahoista, puolustusvoimiemme budjeteista. Tätäkö on sinun mielestäsi Suomi? Muuta Ahvenanmaalle puita halailemaan
Samalla nyt kun puhutaan työllistymisestä ja työllistämisestä. Tehkää samalla myös se että työllistäminen PK-yrityksille halvempaa ja helpompaa. Työllistäminen ei saa olla pienyritykselle riski. Kuitenkin kun työllistetään pitkäaikaistyötön esimerkiksi uuteen ammattiin, on jo iso riski sinänsä että sopiiko hän työhän ensinnäkään. Työllistämisen kulut, ja YEL on tällä hetkellä ihan liian kallis että voisi palkata
ketään ns.puskista vaan pitäisi olla heti työntekijä joka tuottaa vähintää oman palkkakulujensa lisäksi myös yritykselle hieman plussaa. Itse olen vielä sellaisella
talousalueella josta ei kunnolista työvoimaa edes löydy,vaan ne jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä makaavat ennemmin siellä sohvalla. Samalla kun palveluiden hinnat alallani ovat poljettu alas,kuitenkin kulut nousevat jatkuvasti.
Nyt tarkoitankin eritoten kuluja jotka tulevat verotuksen,vakuutuksien ja eläkevakuuttamisen kautta. Tämä malli menee vain hullummaksi,Korona nosti kuluja ymmärrän sen,mutta laskiko ne koskaan? En minä ole huomannut ainakaan.