PB: Lehti tiedusteli ammattiyhdistykseltä, saako kokoomuslaisen PB:n suositusehdokkaan vaalimainosta julkaista

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa tukevasti vasemmalle kallellaan oleva Journalistiliitto, jonka neuvosta Oulun seudun seurakuntien ilmaisjakelulehti nimeltä Rauhan Tervehdys päätyi olemaan julkaisematta Päivän Byrokraatin suositusehdokkaan Janne Heikkisen (122, Kok Oulu) vaalimainosta, jossa kritisoitiin terroristijärjestö ISIS:iä ja vaadittiin sen toimintaa tukeneiden henkilöiden tuomitsemista YK-tuomioistuimessa Syyriassa tai Irakissa.

Journalistiliiton suosituksen mukaisesti hyllytetyssä mainoksessa todettiin lyhykäisesti: ”ei ISIS-palaajia takaisin Suomeen”.

Asia nousi esiin, kun suositusehdokkaamme ihmetteli asiaa Facebookissa:

”Koin tänään poliittisen urani merkillisimmän hetken, kun sain puhelun paikallisesta sanomalehdestä, että tämä maksettu lehti-ilmoitukseni on päätetty hyllyttää Journalistiliiton painavasta suosituksesta.

 

En olisi voinut uskoa, että Suomessa sananvapauden raja tulee vastaan tällaisessa aiheessa. Olen johdonmukaisesti kannattanut sitä, että ainoa oikea kansainvälinen tapa on tuomita terroristiseen järjestöön liittyneet ja sen toimintaa tukeneet henkilöt YK-tuomioistuimessa paikan päällä Syyriassa tai Irakissa.

 

Suomen tulee luonnollisesti kantaa vastuunsa täältä lähteneistä jihadisteista maksamalla tuomioiden täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kiistattomia maanpettureita tulisi ottaa takaisin maahamme.

 

Aihe on niin tärkeä, että en suostu vaikenemaan siitä edes Journalistiliiton suositusten edessä. Toivottavasti saan teidät mukaan JAKAMAAN tätä mainosta, jotta viestini menee perille: Terroristijärjestön toimintaan osallistuneella ei ole asiaa takaisin Suomeen!”

Tavallisesti ihmetyksen ja palkinnon aiheeksi riittäisi jo se, että sanomalehden toimitus katsoo tarpeelliseksi tiedustella ay-liikkeeltä, saako kokoomuslaisen ehdokkaan vaalimainosta julkaista, mutta tällä kertaa se on tapahtumasarjan erikoisuuksista vähäisimpiä.

Päivän Byrokraatin julkaistua Heikkisen mainoksen Twitter-tilillään, nähtävästi rikkinäisellä arvokompassilla seilaava Journalistiliitto reagoi arvosteluun blokkaamalla PB:n. Se siitä avoimen kansalaisyhteiskunnan edistämisestä ja dialogiin perustuvasta vuorovaikutuksesta.

Kyseessä on sivumennen todeten sama järjestö, joka vuonna 2016 kävi ajojahtiin Päivän Byrokraattia vastaan, kun Riku Rantala sai sätkyt kaarnalaiva-innovaatiolle naureskelusta. Journalistiliitto ilmoitti tuolloin, että Päivän Byrokraatti on media, koska sillä on enemmän lukijoita kuin maakuntalehdillä, ja uhkasi Päivän Byrokraattia rikosilmoituksella, jos PB ei nimeäisi päätoimittajaa.

Laajemmin Journalistiliitto kuitenkin muistettaneen hiljattaisesta uhostaan: “Me päätämme mistä vaaleissa puhutaan”.

Viralliselta tililtä saatujen bannien lisäksi Journalistiliitto reagoi myös viestintäyksikkönsä johtajan ja Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Petterssonin suulla. Hän on aiemmin toiminut muun muassa Vihreä Lanka -lehden kolumnistina ja Miapetra Kumpula-Natrin (sdp) avustajana EU-parlamentissa.

Kumpula-Natrin PB:n lukijat saattavat tunnistaa erityisesti turvapaikanhakijatulvan aikaisesta kommentistaan, jonka mukaan ”Balkanin maanteillä taivaltaa korkeakoulutettujen joukko, ja puolet Välimeren yli kiikkerissä kumiveneissä saapuvista syyrialaisista turvapaikanhakijoista voisi olla akavalaisia”.

Maria Pettersson kiisti Twitterissä kiivaasti Heikkisen väitteet Journalistiliiton osuudesta ja kommentoi muun muassa sanatarkasti seuraavasti:

”Älyvapaa on väite, että liitto jakelisi ohjeita jonkun ehdokkaan vaalimainosten julkaisematta jättämisestä.”

 

”Nyt on kyllä aika sakiaa. Jossain päässä taatusti kommunikaatiokatkos, Journalistiliitto ei tällaisia ohjeistuksia jakele.”

 

”Jos joku esittää aivan älyvapaita syytteitä ja vielä haukkuu päälle, ei hän selvästikään ole halukas tai kykenevä keskusteluun, eikä häneen kannata tuhlata aikaa ja voimia. Tuossa ei ole kritiikkiä vaan pelkkää perätöntä hölinää.”

Twitter-yleisö tuomitsi tuoreeltaan Pettersonin esiintymisen liki yksissä tuumin ylimieliseksi ja kehotti tätä hankkiutumaan koulutukseen siitä, miten sosiaalisessa mediassa käyttäydytään.

Ja kyllä, kävi tietysti kuten näissä keisseissä aina tapaa käydä: myöhemmässä selvittelyssä paljastui, että totta kai Journalistiliitto oli tehnyt juuri niin kuin Janne Heikkinen kertoi.

Lehden päätoimittaja oli soittanut Journalistiliiton lakineuvontaan, jossa liiton juristi ei varsinaisesti ollut kieltänyt mainoksen julkaisua, mutta oli ilmeisesti luonut pelottavan kuvan, että julkaisu voisi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ”kiihotuksesta kansanryhmää vastaan”. Lopputulema on sama: lehti ei uskalla tuollaisen neuvon jälkeen mainosta julkaista. Juridisena analyysina neuvo oli pötyä. Kenelle tahansa ammattitaitoiselle juristille pitää olla itsestään selvää, että väitteessä ei ole mitään perää, eikä terroristien tai terrorismin kritisointi ole laissa kiellettyä. Päinvastoin: lain tarkoitus ei ole antaa suojaa rikolliselle toiminnalle.

Jos ISIS-terroristit saisivat suojaa arvostelulta “kansanryhmänä”, samaan hengenvetoon pitäisi lopettaa sitten myös Helvetin Enkelien, Cosa Nostran, uusnatsien, rokotevastaisten herätysliikkeiden, Putous-koomikoiden ja modernien laatikkotaloarkkitehtien kritisointi.

Ylipäätään minkään aatteen tai ismin ei pitäisi koskaan saada suojaa arvostelulta. Varsinkaan terrorismin.

Se on toki selvää, että suhtautuminen ISIS-terroristeihin vaihtelee kovasti niin kansainvälisesti kuin koto-Suomessakin. Iso-Britannia ja Ranska lähettivät erikoisjoukkojaan Syyrian kriisialueelle eliminoimaan passiaan kantavat terroristit, ennen kuin nämä ehtisivät palata kotimaahansa. Moni muu maa taas passittaa palaavat ISIS:n jäsenet pitkäksi aikaa vankilaan. Suomessa sisäministeriön ja THL:n virkamiehet pohtivat ISIS-terroristeille ohituskaistaa sosiaaliturvaan ja yksi poliisijohtajista passitusta peruskoulun penkille lasten keskelle.

Epäilemättä myös tietyn arvopohjan omaavalle Journalistiliitolle fundamentalistiterroristien kritisointi voi tuntua epämiellyttävälle.

Syntyykin väistämättä kuva, että ay-järjestön juristille tilaisuus oli liian houkutteleva: lakineuvonnan kautta annettu disinformaatio tuntui ehkä näppärältä keinolta kampittaa epämieluisan ehdokkaan mainos. Nyt kuitenkin joka tapauksessa kävi kuin Barbra Streisandille aikanaan: ilmoitus sai enemmän näkyvyyttä kuin se ikinä olisi lehden sivulla kerännyt.

Journalisti 31.1.2019

IS 30.8.2017

Uusi Suomi 12.9.2017