Päivän Byrokraatti

Please Wait...

Päivän Byrokraatti

Kansalaisaloite: työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen ja työttömyyskassamaksujen verovähennyskelpoisuudesta luovuttava

By | 2.10.2018
10 Comments
  • author avatar
    Mika Matilainen 2 kuukautta ago Vastaa

    Jokainen saa päättää itse maksaako omilla rahoillaan ay-maksuja, loimaan kassaan tai ei ollenkaan ja taatusti jokaisella
    on oikeus mennä töihin jos siltä tuntuu. Ja nämä mistä nyt lakkoillaan päätetään sitten toisissa äänestyksissa muutaman kuukauden puolesta. Ja vielä jos jatketaan niin nuo verohelpotuksilla saaduilla rahoilla tuetaan sitten sopiviä tahoja vaaleissa. ja jos nyt tarkkoja ollaan niin vasemisto saa tukea ay-liikkeiltä rahallisesti ja sitten materiaalitonta apua näitten poliittisten lakkojen muodossa.

    • author avatar
      Shrump 2 kuukautta ago Vastaa

      Hirveintä on se että vasemmistolla on tapana pyrkiä kasvattamaan valtion duuneja (velkarahalla), koska he lähes aina äänestävät sitten vastapalvelukseksi vasemmistoa.

      • author avatar
        FutuDrama 2 kuukautta ago Vastaa

        Velkaantuminen alkoi pahenemaan noin vuonna 2008, jolloin Keskustalla oli enemmistöhallitus. Tämän jälkeen, velan edelleen kasvaessa, on vallassa ollut joko Keskusta tai Kokoomus enemmistöhallituksella. Ja eikös byrokratiaa lisäävä maakuntauudistus myöskin kuulu toiselle näistä?

        70. Vanhanen II 19.4.2007 – 22.6.2010 1161 Keskusta Enemmistö
        71. Kiviniemi 22.6.2010 – 22.6.2011 366 Keskusta Enemmistö
        72. Katainen 22.6.2011 – 24.6.2014 1099 Kokoomus Enemmistö
        73. Stubb 24.6.2014 – 29.5.2015 340 Kokoomus Enemmistö
        74. Sipilä 29.5.2015 – 1226 Keskusta Enemmistö

        • author avatar
          Shrump 2 kuukautta ago Vastaa

          Mitäs silloin 2008 tapahtui? Mikä olisi ollut tilanne jos vasemmisto olisi päässyt valtaan?

          Kataisen ja Stubbin hallitus ei ollut eded oikeisto enemmistöinen (Kataisen ei ollenkaan, ja Stubbin jos lasket RKPn oikestopuolueeksi). Katainen myi puolueensa jotta pääsisi isoihin pöytiin ja Stubb on huippukoulutettu idiootti.

          Maakuntauudistus lisää byrokratiaa aluksi, koska Suomessahan ei saa virkamiehiä potkia pihalle, mutta pidemmän päälle se vähentää byrokratiaa.

          • author avatar
            FutuDrama 2 kuukautta ago

            Sitä, miten tilanne olisi eronnut, jos vasemmisto olisi ollut finanssikriisin aikaan vallassa, ei koskaan saatane tietää. Mutta se tiedetään, ettei keskustan lääkkeet auttaneet.

            Laitetaan vielä selvennyksenä, etten ole eläissäni äänestänyt vasemmistoa, mutta mielestäni keskusta- ja kokoomususkovaisten olisi hyvä herätä tajuamaan mitä kys. puolueet oikein tekevät, sen sijaan kys. puolueiden tekemisistä syytetään muita.

  • author avatar
    juu joo 2 kuukautta ago Vastaa

    Missään tapauksessa ei saa puuttua itse liittojen verovapauteen, vaan jäseniä on rangaistava!

    Ei saatana…

    • author avatar
      DaRyyd 1 kuukausi ago Vastaa

      Samaa mietin, että miten tästä hurjasta peliliikkeestä liiton jäsenenä mahdan hyötyä??? Sen ymmärtäisin jos puututtaisiin ay-liikkeen veroetuihin mutta en tätä, että ensisijaisesti rangaistaan liiton jäseniä. En allekirjoita!

  • author avatar
    FutuDrama 2 kuukautta ago Vastaa

    Yleishaitallinen AY-liike? Uskoisin, että myös moni suomalainen yrittäjä on hyötynyt alla luetelluista AY-liikkeiden saavutuksista. Tälläinen työnantaja-työntekijä vastoinasettelu on muutenkin lapsellista, eikä hyödytä ketään.

    Itse toimin yrittäjänä ja työllistäjänä maassa, jossa kaikki vähänkin ammattiliittoa muistuttavat järjestöt hävitettiin. Johtohahmot hävisivät mystisesti, ja jos heistä joskus jotain löytyi, oli se kasa luita. Vaikka pystyin sanelemaan työehdot täysin vapaasti, en kokenut tarvetta alistaa tai hyväksikäyttää työntekijöitäni, mutta valitettavasti tapani ja näkemykseni edustin hyvin pientä vähemmistöä.

    Myös teidän toivoma vapaa markkinatalous olisi kuolinisku vakaalle taloudelle ja monelle PK-yritykselle. Kartellit, monopolit, duopolit, talouden heilahtelu ja epävarmuus, oudot rahoitusinstrumentit yms. vain lisääntyisivät. Ja kun nytkin paasaatte moisia vastaan, niin luulisi teidän ymmärtävän että kaikkien kannalta paras lopputulos saadaan järkevällä säätelyllä.

    ——

    Ensin listataan suurimmat ammattiliittojen saavutukset,
    kattavasta listasta kiitos tamperelaiselle Seppo Tuoviselle.

    1889 Asetus työväen suojelusta, ammattientarkastajat.
    1895 Tapaturmakorvauslaki.
    1917 8 tunnin työaikalaki.
    1922 Työsopimuslaki, vuosiloma 4 – 7 päivää.
    1923 Työehtosopimuslaki.
    1939 Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 -12 päivää.
    1946 Työsopimuslain uudistus, laki työriitojen sovittelusta ja laki työtuomioistuimesta. Työaikalain muutos pidentää vuosiloman 12 -14 päiväiseksi.

    1947 Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuneet työehtosopimus¬järjestelmäksi. Luottamusmiesjärjestelmä luodaan.
    1948 Lapsilisälaki. Tapaturmavakuutuslaki.
    1958 Työturvallisuuslaki
    1959 Yleiseksi työajaksi 45 t/viikossa.
    1960 Vuosilomalain muutos, vuosiloma 18-24 päivää. Työttömyysvakuutuslaki. 1962 rahastoiva työeläkejärjestelmä luotiin.

    1964 Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki.
    1965 Siirtyminen 40 tunnin viikkotyöaikaan.
    1966 Irtisanomissuojasopimus. Valtion eläkelaki.
    1967 Lomapalkkasopimus. Uusi ammattitautilaki.
    1968 Ensimmäinen tulopoliittinen sopimus, ns. Liinamaa I. Indeksiehtojen poistaminen, vuokrien ja hintojen valvonta, vapaa-ajan tapaturmavakuutus, työnantajat alkavat periä jäsenmaksuja suoraan ammattiliittojen jäsenten palkoista.
    1969 Luottamusmiessopimus.

    1970 Työsopimuslain uudistus. Toinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Liinamaa II: erorahajärjestelmä. Julkisen sektorin neuvottelu-, sopimus- ja lakko-oikeuden laajennus.
    1971 Sopimus työmarkkina- ja talouspoliittisesta kokonaisratkaisusta ns. UKK-sopimus. Koulutussopimus ja tiedotussopimus. Vähimmäispalkkalaki. Julkisen sektorin valtakunnalliset työehtosopimukset. Valtion sektorin luottamusmiessopimus.
    1972 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Hämäläinen-Laatunen -sopimus: lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta, sairausajan palkkaetujen parantaminen.

    1973 Vuosilomalain uudistus. Työsuojelunvalvontalaki.
    1974 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu ns. Lindblom-sopimus: lapsilisien korotus, äitiysloma 7 kuukautta, verohelpotuksia, ansiokehitystakuu.
    1976 Työsuojelusopimus. Ryhmähenkivakuutus.
    1977 Talviloma
    1978 Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää.
    1979 Talvilomaoikeuden laajennus.
    1980 Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma. Ensimmäiset työehtosopimukset, jotka mahdollistivat, että sairaanlapsen hoitajana voi äidin suostumuksella olla myös lapsen isä.

    1981 Keskitetty työehto- ja talouspoliittinen ratkaisu, ns. Pekkanen I. Ansiosidonnaisen sosiaaliturvan parannus äitiys-, vanhempain- ja sairaspäivärahoissa.
    1984 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, ns. Pekkanen II: työajan lyhennys 16/32 tuntiin vuonna 1986. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Laki irtisanomismenettelystä.
    1985 Laki kotihoidontuesta.
    1987 Työturvallisuuslainsäädännön uudistus. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa. Aikuisten opintotuki. Tasa-arvolaki.
    1988 Työsopimuslain ja yhteis¬toimintalain uudistukset. Henkilörekisterilaki. Kotihoidontuki laajenee. Tulopoliittisen selvitystoimikunta asetetaan.

    1989 Työttömyysturvalain muutos. Uusi yhdistyslaki.
    1990 Henkilörahastolaki
    1991 Laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto. Vuosilomalain muutos. Ammattikoulutusraha.
    1995 Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki.
    1996 Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. Ulkomaalaisten t yöntekijöiden työehdot. Henkilöstörahastolain uudistus. Yhteistoimintalain uudistus.
    1998 Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen.

    2000 Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna 2002.
    2001 Uusi työsopimuslaki. Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta. Aikuiskoulutustuki
    2002 Työturvallisuuslaki uudistetaan. Kuntoutusajan palkkaus. Valtion henkilöstöä koskeva palkkaohjelma Valpas I. Uusi työterveyshuoltolaki: Sopimus helatorstaista voimaan (helatorstai lyhentää työaikaa ansioita alentamatta).
    2003 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Valtion palkkaohjelman jatko Valpas II. Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaa-järjestelmän uudistus.

    2004 Työeläkeuudistus, Ammatillisen koulutuksen uudistus.
    2005 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Vuosilomalain kokonaisuudistus – virkamiehet vuosilomalain piiriin. Työaikapankkijärjestelmä/ etätyöohjeet. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli
    2006 Sairausvakuutus-järjestelmän rakenne- ja rahoitusuudistus. Muutoksia työttömyysturvalakiin. Koulutuspäivärahan määräyksiin muutoksia. Perhevapauksiin parannuksia.
    2007 Liittosopimukset. Laaja sosiaalipaketti (sosiaalitupo) eläke- ja työttömyysturvan uudistamisesta .

    2008 Oppisopimuskoulutuksen etuihin muutoksia.
    2009 Aikuiskoulutustuen uudistus. Muutosturvan laajennus koskemaan myös määräaikaisia.
    2010 Vuorotteluvapaa vakinaistetaan. Työttömyysturvan uudistus: mm. työssäoloehdon lyheneminen 34 viikkoon, korotettujen etuuksien laajentaminen, sovitellut päivärahan enimmäiskesto poistuu, koulutusetuisuuksien uudistus.
    2014 Eläkeuudistus. Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa. Joustava hoitoraha

  • author avatar
    CHRL 2 kuukautta ago Vastaa

    Melko paljon laitettu ay-jyrsijoiden ansioksi täysin ansiotta. Suomi ei mitenkään eroa muista länsimaista työntekijän oikeuksien suhteen. Oli siellä vahva ay tai ei. Aikanaan tehty päätös erota silloisesta akavalaisesta liitosta mukaan tuodun vasemmistoretoriikan vuoksi oli kuin kivi olisi pudonnut harteilta. Noin satasella vuodessa saan saman työttömyysvakuutuksen ja oikeudelliset palvelut omalla pienellä lisävakuutuksella. Ei tarvitse kuunnella kommunistien valehtelua ja olla kuin lammas määkimässä, jos tajuatte kielikuvan.

    • author avatar
      FutuDrama 2 kuukautta ago Vastaa

      Koska tunnut tietävän asiasta, niin voisinko ystävällisesti pyytää korjaamaan virheellisen käsitykseni, ja kertomaan
      – Mitkä yllämainituista saavutuksista ei ole AY-liikkeiden ansiota
      – Missä maista, joissa ei ole AY-liikkeitä tai joissa niiden osuus on heikko, työntekijöiden oikeudet ovat hyvät

Leave a Comment

Päivän Byrokraatti on yhteiskunnallinen ajakohtaissatiiri, joka kannattaa tervettä järkeä, yksilönvapauksia, sanan- ja mielipiteenvapautta, tasa-arvoa ja markkinataloutta.