3
elo
2016

PB: Antti Palola (STTK): “Jos työ nykykorvauksilla sunnuntaina ei kannata, jääköön tekemättä”

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola, joka vastusti blogissaan sunnuntaikorvausten poistamista tokaisemalla ylimielisesti: “jos työ nykykorvauksilla sunnuntaina ei kannata, jääköön tekemättä”.

 

Mitä Palola tarkkaan ottaen tarkoitti, oli että: “Järjestömme jäsenet ovat tyytyväisiä saamaansa, työn tuottavuutta korkeampaan palkkaan ja meillä ei kiinnosta pätkääkään, kuinka monta tuhatta muuta ihmistä jää sen seurauksena ilman työtä.”

 

Antti Palola on viisas mies, ja hän tuntee kyllä talouden toiminnan ja tietää, kuinka paljon hänen järjestönsä itsekäs politiikka maksaa muille suomalaisille. Moni muu vasemmistolainen sen sijaan ajaa samaa politiikkaa silkkaa hölmöyttään.

 

Useille heistä onkin tullut yllätyksenä, kuinka nopeasti esimerkiksi heidän vastustamansa aukioloaikojen vapauttaminen loi lisää työtä. Tuoreiden tietojen mukaan vapaat aukioloajat ovat jo ensimmäisen puolen vuoden aikana tuoneet kaupan alalle 2 500 uutta työpaikkaa. (Kasvua n. 1,5 prosenttia.) Tämä on vasta alkua, sillä sekä taloutta vapauttaessa positiiviset seuraukset ja toisaalta taloutta nihkeyttäessä negatiiviset seuraukset tulevat aina viiveellä.

 

Kyse on myös joko positiivisen tai negatiivisen kierteen luomisesta. 2 500 uutta työpaikkaa on samalla myös 2 500 sosiaalituilla elävää vähemmän. Verorahoilla elätettävistä tulikin verorahoja kerryttäviä. Näiden kasvanut kulutus luo myös ympärilleen uutta työtä, ja kasvu on siten itseään ruokkivaa.

 

En tiedä, paljonko mahtaa olla kunkin kaupan alan työpaikan kerrannaisvaikutus, mutta Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto (nykyinen EK) laski aikanaan, että kukin teollisuuden alan työpaikka luo ympärilleen seitsemän muuta erilaisissa alihankinta-, kuljetus- ja palvelutehtävissä.

 

Kaikki tämä talouden dynamiikka on vasemmistolaisille kovin vaikeaa nieltäväksi. Sosialidemokraattinen talouskaava kun on paljon yksinkertaisempi: verotettavat tulot X veroprosentti = verokertymä.

 

Hakaniemessä onkin ihmetelty jo viikon verran, miksi luvut kaavassa eivät tunnu täsmäävän. Autoveroa alennettiin tammikuussa ja Hakaniemestä huudeltiin sen olevan pelkkä “kädenojennus rikkaille”, joka johtaisi verotulojen laskuun. Toisin kuitenkin kävi. Verokertymä on noussut kymmenen prosenttia ja autojen ensirekisteröintimäärät 13,3 prosenttia. Samalla hyötyivät siis sekä valtio että autoilijat.

 

Päivän Byrokraatin tietojen mukaan Hakaniemessä on uumoiltu, että kaavan toimimattomuudella olisi ehkä jotain tekemistä imaginäärilukujen kanssa.

 

Antaa Hakaniemen jatkaa pohdintaansa. Me muut tiedämme, että kyse on jälleen kerran siitä, että useissa verolajeissa Suomi on Lafferin käyrällä pisteessä, jossa verokannan korottaminen ei enää kasvatakaan verotuloja, vaan päinvastoin pienentää niitä.

 

>>> Lafferin käyrästä lisää täällä.

 

Verkkouutiset 29.7.2016

Verkkouutiset 29.7.2016

 

Yle 1.8.2016

Yle 1.8.2016

 

IS 27.7.2016

IS 27.7.2016

 

 

 

Saatat tykätä myös

PB: Suomen kansa ei ehkä ymmärrä annebernereidensä arvoa
PAB: Pitkäripaisen pidemmät aukioloajat ja selvännäkijämme lisätiedot
Löytyi! STTK:n havainto työelämän murroksesta kateissa 15 vuotta
PB: Huoltamoyrittäjä kaipaa takaisin suojatuille markkinoille

5 vastausta

  1. Jari Hollsten

    Olen täysin kauppojen aukiolo vapauksien puolesta. Mutta mites se sitten on lisännyt kokonaismyyntiä niin sitä en oikein ymmärrä. Kai syödään saman verran ruokaa kuitenkin.
    Eiköhän vastaavat työpaikat ole pikkukaupoista ainakin osaksi hävinnyt tai häviämässä.

  2. Keijo Lepistö

    Mistä saadaan se tarve niille työntekijöille? Se lähikauppa pyörii nytkin sunnuntaisin loistavasti, niin miksi sinne otettaisiin lisää työntekijöitä syömään tulosta sunnuntailisien poiston jälkeen?

  3. M. Helminen

    Jos argumenttiaan perustelee Lafferin käyrällä, joka on siis alunperin nenäliinaan tuherrettu ajatusleikki jolla ei ole mitään faktaa tukemassa sitä, argumentti on automaattisesti sieltä kehnommasta päästä. Lafferin käyrä kuulostaa kivalta niille jotka ideologisesti taipuvat ajattelemaan verotusta jonkinlaisena yhteiskunnan edistymistä ja taloutta hidastavana tekijänä, mutta kyse on tosiaan taloustieteen homeopatiaosastosta.

    1. Päivän Byrokraatti

      Parahin Mikko, voit toki kiistää Lafferin käyrän olemassaolon ja kiistää, että verokertymä alkaa vähentyä veroprosentin noustessa riittävän korkealle, mutta sinulla on villin teoriasi kanssa edessä mielenkiintoinen dilemma. Ovatko verotulot sittenkään huipussaan, kun veroprosenttina on täysi sata, vai saisiko niistä vieläkin korkeammat, jos prosentin nostaisi kerralla vaikkapa kahteensataan? Onnea ja menestystä teoriasi jatkokehittelyyn!

      1. Tilannetta seurannut

        Oikeastaan todistit M. Helmisen näkemyksen puolesta kuin sitä vastaan.

        Aina on niitä, joille mikä tahansa veroprosentti on liikaa. Ja on myös niitä, jotka kykenisivät “ottamaan osaa yhteisiin talkoisiin” suuremmallakin veroprosentilla, mutta aina vaan keksivät keinoja kiertää veroja, anteeksi, “verosuunnitella”.

        Lafferin käyrän olemassaoloahan ei kielletty missään kohden, vaan sen merkitys elävässä elämässä.

        Jos aikuisten oikeasti oltaisiin huolissaan liiallisista palkanlisistä, olisi edetty sitä tietä, että sivutuloprosentti olisi harmonisoitu päätulon kanssa, eikä jotakin mieletöntä 60 prosenttia ihan pikkutuloista.

        Järkevä hallinto olisi romuttanut koko sivutulokäsitteen, jonka jälkeen verotus olisi yksinkertaistunut ja kaikkia palkkatuloja kohdeltaisiin samalla tavalla ilman byrokraattista paperityörumbaa.

        Toki samaan aikaan pitäisi luopua myös pääomatulojen verovapaasti osuudesta, joka pääomatulosta riippuen saattaa olla kymmeniä tuhansia vuositasolla. Mutta se ei käy.

Kommentoi