23
elo
2017

PB: Harvardin opiskelijavalintojen tasoitusjärjestelmää syytetään rasismista

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Harvardin yliopisto ja seitsemän muuta Yhdysvaltain itärannikon ns. Ivy League -huippuyliopistoa, joiden valintajärjestelmä on rakennettu rotusorrolle.

 

Yhdysvalloissa on tänä vuonna kohuttu oikeudenkäynnistä, jossa etnisesti aasialaistaustainen opiskelija haastoi Harvardin oikeuteen ns. tasoitusjärjestelmästä, jonka seurauksena hän ei päässyt sisään edes lähes täysillä SAT-testin pisteillä ja muutoin erinomaisella taustalla. Kanteen mukaan häntä syrjittiin etnisen taustansa vuoksi, sillä samalla mustat ja valkoiset opiskelijat pääsivät sisään huomattavasti alemmilla pisteillä.

 

Harvardin ja muiden Ivy League -yliopistojen käytössä on järjestelmä, jossa eri etnisistä taustoista saa joko plussaa tai miinusta sen mukaan, miten yliopisto arvioi tarpeelliseksi ”rodullisen diversiteetin” säilyttämiseksi. Välkyt aasialaiset saavat siksi miinuspisteitä ja mustille annetaan tasoitusta, valkoiset ovat jossain siinä välissä.

 

Kyse ei siis enää ole mahdollisuuksien tasa-arvosta, vaan järjestelmä tavoittelee tasapäistämistä.

 

Varsinaisia pääsykokeita näissä yliopistoissa ei ole, vaan valinnat perustuvat aina hakemusten vapaaseen arviointiin, ja huomiota kiinnitetään paitsi SAT-testin tuloksiin, myös opiskelijan harrastuneisuuteen, urheilutaustaan ja luottamustoimiin. Niin ja tietysti rotuun.

 

Nyt aloittaneen, vuonna 2021 valmistuvan vuosikerran rodullinen rakenne on Harvardin mukaan seuraava: 22,2 % aasialaisamerikkalaisia, 11,6 % hispaanoja, 14,6 % afrikkalaisamerikkalaisia ja 2,5 % natiiviamerikkalaisia (ts. “intiaaneja”) tai tyynenmerensaarilaisia. Kun sitä ei erikseen mainittu, loput ovat kai sitten “valkoisia”.

 

Asia menee erittäin monimutkaiseksi, jos oppilas on sekarotuinen. Mitä jos hän on sekoitus aasialaisia ja afrikkalaisia juuria? Katsotaanko silloin, että etu aasialaisuudesta kumoaa afrikkalaisuudesta aiheutuvan haitan, ja vertaantuuko oppilas tuolloin valkoiseen? Entä jos sekoitus ei mene tasan? Jos isovanhemmista yksi on yhtä etnistä taustaa ja kolme toista, pitääkö bonus- ja miinuspisteet sitten myös tasoittaa vastaavasti?

 

Näitä kysymyksiä on pohdittu ennenkin ja niihin löytyy jo ratkaisut. Natseilla oli käytössään ns. rodunmääritystaulukko, jolla pystyttiin kätevästi ja nopeasti määrittämään, mihin lokeroon tutkittava kuuluu.

 

Sattumalta tähän on liittymäkohta myös Harvardin historiassa. Rodullinen tasapäistäminen ei ole uusi juttu, vaan Harvard on harrastanut sitä jo pitkään. Vajaa sata vuotta sitten ongelmaksi Harvardissa koettiin ”juutalaisinvaasio”. Ahkerista perheistä tulleet juutalaislapset pärjäsivät koulussa hyvin ja hakivat tietysti myös hyviin yliopistoihin. Harvard havahtui siihen, että jo lähes neljännes uusista oppilaista oli juutalaisia. 1920 Harvardin presidentti Abbott Lawrence Lowell varoitti, että juutalaisten lisääntyminen tuhoaisi lopulta yliopiston. Niinpä yliopisto kehitti tasoitusjärjestelmän, joka ratkaisi epätoivotusta rodullisesta aineksesta aiheutuneen kiusallisen ongelman. Tuo järjestelmä on käytössä edelleen.

 

Ai niin, mitä sille oikeudenkäynnille kävi? No, oikeus valitettavasti katsoi rotuerottelun lailliseksi ja välkky aasialaispoika hävisi juttunsa. Hän käy nyt koulua huonommassa yliopistossa ja hänestä tulee ehkä tulevaisuudessa hyvä alainen niille muunrotuisille, mutta vähemmän skarpeille ikätovereilleen, jotka pääsivät sisään Harvardiin.

 

– – –

 

P.S. Myös Yhdysvaltain korkein oikeus on ottanut asiaan kantaa jutussa, joka koski Teksasin yliopiston opiskelijavalinnassa harjoitettua rotusyrjintää. Korkein oikeus katsoi sen lailliseksi äänin 4-3. Korkeimman oikeuden ainoa afroamerikkalainen tuomari Clarence Thomas jätti päätökseen eriävän mielipiteensä, sillä hänen mukaansa liittovaltion perustuslain 14. lisäys yksiselitteisesti kieltää rodun käyttämisen opiskelijavalinnan perusteena.

 

Konservatiivinen Thomas on aiemminkin vastustanut kiivaasti kaikenlaista rotuun perustuvaa syrjintää, joka on hänen mielestään yhtä väärin kuin rotuerottelu tai mustien orjuus. Hänen itsensä oli aikoinaan vaikea saada ensimmäistä työpaikkaansa lakimiehenä, koska kaikki työnantajat uskoivat hänen päässeen yliopistoon ja valmistuneen hyvin arvosanoin vain positiivisen syrjinnän eikä omien kykyjensä vuoksi.

 

 

The Washington Post 8.8.2017

 

The Economist 3.10.2015

 

The Mercury News 14.8.2017

 

 

Saatat tykätä myös

PAB: “Vapaa ajattelu elää synkkää aikaa”
PAB: “Twitteristä on tullut New York Timesin päätoimittaja”
PB: Tutkimuksen mukaan merien muovijäte tulee kymmenestä suuresta joesta Aasiassa ja Afrikassa
PB: Asumisperusteinen sosiaaliturva lähettää väärän viestin

2 vastausta

  1. ksee

    Loppupelissä “positiivinen syrjintä” kusee kuitenkin myös vähemmistöjen muroihin – esim. oikeustieteissä afroamerikkalaisten todennäköisyys jäädä ilman tutkintoa on nelinkertainen maitonaamoihin nähden.

    https://www.theatlantic.com/national/archive/2012/10/the-painful-truth-about-affirmative-action/263122/

    Tutkimusten mukaan näyttää myös siltä, että saman osaamistason (SAT) afroamerikkalaiset menestyvät paremmin niissä yliopistoissa, joihin he olisivat päässeet ilman rotukiintiöitä, kuin ne, jotka pääsivät kiintiöissä huippuyliopistoihin. Tämä taisi päteä jopa tarkasteltaessa valmistumisen jälkeisiä tuloja. (No, ehkä Harvardissa ja vastaavissa lisätään jotain mustien opiskelijoiden juomaveteen…)

Kommentoi