8
tammi
2018

PB: Ay-ekonomisti Ralf Sund tunnustaa ehdottaneensa työttömyysturvan aktiivimallia

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa STTK:n pääekonomisti, entinen vasemmistopoliitikko Ralf Sund (vas), joka lehtihaastattelussa kertoo ay-liikkeen ja erityisesti STTK:n olleen vahvasti mukana hallituksen aktiivimallia valmistelleessa työryhmässä. Aktiivimallin ansiosta JHL:n jäsenmäärä kasvanee jälleen sadoilla uusilla työvoimatoimistojen kiusaajabyrokraateilla.

 

Ryhmän alkuperäisenä tavoitteena oli esittää mallia, jossa työttömyysturvaa leikattaisiin yksinkertaisesti työttömyyden keston perusteella. Toisin sanoen pitkäaikaistyöttömien kannustimet työn vastaanottamiseen olisivat kasvaneet sosiaaliturvan pienentyessä. Malli on matemaattisesti kauniin yksinkertainen ja käytössä monissa maissa. Esimerkki löytyy jälleen Tanskasta, jossa ansiosidonnainen on tasoltaan korkea, mutta kestoltaan lyhyt.

 

Tunnettu tosiasia on, että työttömien todennäköisyys työllistyä kasvaa selvästi silloin, kun tuki uhkaa leikkaantua ja poistua. Tämän ovat osoittaneet asiaa koskevat taloustieteelliset tutkimukset eri maista jo 1970-luvulta lähtien.

 

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoiden mukaan ilmiö näkyy myös Suomessa, ja työllistyminen lisääntyy selvästi ansiosidonnaisen päivärahakauden lopussa. Viimeisellä työttömyysviikolla havaitaan työllistymisessä selvä piikki. VATT:n tutkijoiden mukaan vaikuttaisi siltä, että osa työttömistä haluaa nauttia ansiosidonnaisen etuuskautensa loppuun saakka ennen työllistymistään.

 

Ehkä yksinkertainen ja byrokratiaa lisäämätön malli tuntui joistakin Antti Rinteen lanseeraamalta ”niskalaukaukselta”, sillä lopulta STTK ja Sund päättivät kuitenkin ehdottaa lisää byrokratiaa ja työttömien kiusaamista, eli ns. aktiivimallia.

 

Työttömien kiusaaminen byrokraattien toimesta on sinänsä varmasti toimivaa työllisyysasteen kannalta, mutta onko siinä mitään järkeä, kun sama vaikutus olisi rakennettavissa oikeilla kannustimilla – joko yllä kuvatulla mallilla tai esimerkiksi Päivän Byrokraatin kansalaisaloitteessa kuvatulla tavalla. https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2785 

 

Kun on kerran mahdollista toteuttaa työmarkkina- ja sosiaalipoliittiset päätökset virtaviivaisemmin, inhimillisemmin ja pienemmillä hallinnollisilla kustannuksilla, miksi me emme tee niin?

 

Päivän Byrokraatin kansalaisaloitteessa tavoitellaan työttömiä mahdollisimman vähän eriarvoistavaa mallia, jossa perustilin avulla henkilö voi itse säädellä oman sosiaaliturvansa laatua ja kestoa, sekä sitä, kuinka paljon tämän päälle työllään tai yrittämisellään ansaitsee. Tämä kaiken lisäksi toteutuu ilman byrokraattien harkinnanvaraisuuksia, lomakkeita tai järjestelmän monimutkaisuuksia. Luonnollisesti malli tarvitsee tuekseen korkeamman työllisyysasteen, mikä ei voi toteutua ilman, että yhdestä maapallon ainoista yleissitovista TES-järjestelmistä luovutaan samalla, kun työntarjoamisen (ts. työpanoksen ostamisen) monituisia esteitä karsitaan, madalletaan ja yksinkertaistetaan.

 

Sundin mukaan aktiivimallin syntyprosessin aikana hän ei havainnut poliittista ohjausta. Miksipä olisikaan, sillä myös nykyinen ”oikeistohallitus” on jättänyt työmarkkina-asiat pitkälti asianosaisten edunsaajien, eli ay-liikkeen ja EK:n, valmisteltaviksi muumiososialistisen kolmikannan vahvojen perinteiden mukaisesti.

 

Jälki on nähtävissä kansalaisten raivona ja kansalaisaloitteiden määränä. Lisäksi on huomattava se, että aktiivimalli on kaiken kaikkiaan näpertelyä, mikäli tulosten odotetaan vähentävän työttömyyttä enintään 10 000 hengellä. Olisiko hallituspuolueiden kannattanut suomalaisten edun vuoksi uhrata vaikka seuraavien vaalien suosionsa vähän jykevämmillä toimenpiteillä? Esimerkiksi #perusaloite-mallin kaltaisella, tai muulla vastaavalla kokonaisvaltaisella uudistuksella?

 

Kunniaa Sundille pitää kuitenkin jakaa hänen lähes Päivän Antibyrokraatti -palkinnon arvoisista rehellisistä mielipiteistään, tutkiva ekonomisti kun ammatiltaan on. Tällaisia on nimittäin harvemmin kuultu ay-jyrän suusta. Tässä mielipiteistä rehellisimmät:

 

–        ”Työttömyysturva passivoi Suomessa liikaa.”

 

–        ”Tilanne on niin vakava, että jos meillä yli 3 prosentin kasvun oloissa julkinen talous tekee edelleen alijäämää, niin onhan tässä jotain fundamenteissa pielessä, ja tämä kasvu ei jatku kauaa.”

 

–        ”Parin–kolmen vuoden kuluttua, kun kasvu ehtyy, jos velkataso on samalla tasolla tai jopa korkeammalla kuin nyt, kyllä on köyhille kovaa kyytiä tiedossa.”

 

–        ”Nykyinen työllisyysaste ei riitä Suomelle alkuunkaan, eikä hallitus ole pääsemässä edes tavoiteltuun 72 prosenttiin. Edes 75 prosenttia ei Sundin mielestä välttämättä riitä.”

 

–        ”Isolla rahalla voisi rakentaa sellaisen systeemin, josta kukaan ei kärsi, mutta Suomella ei sellaisia rahoja ole.” (PB:n huomautus: No ei ole, koska työmarkkinasääntely estää markkinoiden toimimisen ja pitää yllä vuosittaista lähes 10 miljardin euron suoraa ja epäsuoraa kustannusta työttömyydestä ja vajaatyöllisyydestä.)

 

–        ”Sund puuttuu etenkin opposition ja SAK:n esillä pitämään väitteeseen siitä, että aktiivimalli olisi leikannut työttömyysturvaa. Sundin mukaan malli on (tulo- ja kustannus)neutraali”

 

–        ”Suomen karenssisysteemi on pohjoismaisittain keskimääräistä ankarampi ja toimii melko huonosti”

 

Päivän Byrokraatti on vakuuttunut siitä, että ay-ekonomisti Sundin valmistelema aktiivimalli tulee vaatimaan satojen uusien työvoimatoimistobyrokraattien palkkaamisen, ja pahimmillaan mallin vaikutus jää vain verovaroin kustannettujen työkkärivirkailijoiden tempputyöllistämiseen. Ei mitään uutta työvoimapoliittiselta rintamalta siis.

 

Uusi Suomi 5.1.2018

 

 

Kommentoi