PAB: Muuttoliike kääntyi Suomesta takaisin Viroon

Päivän antibyrokraatti -palkinnon saa Viro, jonka talouspolitiikka on ollut niin onnistunutta, että virolaisista on tullut paluumuuttajia. Enää maasta ei lähdetä muualle paremman elämän perässä, vaan muista maista muutetaan takaisin Viroon samasta syystä.

Toisin kuin suomalainen voisi kuvitella, Viron menestystarina ei suinkaan johdu työehtosopimusten yleissitovuudesta – koska sellaista ei ole – vaan talouden vapauttamisesta. Taloudellisen vapauden indeksillä Viro on maailman kuudenneksi vapain maa, Suomi vasta sijalla 24. Indeksin mukaan maailmassa on viisi vapaata taloutta; Hong Kong, Singapore, Uusi-Seelanti, Sveitsi ja Australia. Jos Viro vain malttaisi jatkaa hyviä päätöksiään, se voisi nousta tuohon menestyjien kerhoon aivan lähivuosina.

Vaikka hiljattain on ilmennyt huolia suunnan kääntymisestä, tähän asti Virossa on ollut järki päässä, ja maa esimerkiksi vapautti työmarkkinoitaan jo vuonna 2010. Suomi teki pieniä uudistuksia vuonna 2014, mutta suuret reformit ovat edelleen tekemättä ja “isoveli” on nyt huomattavasti Viroa jäljessä.

Se näkyy kehityksessä. Virossa kannustimet työnteolle, yrittämiselle ja kasvulle ovat erinomaiset, minkä vuoksi Virossa on väkimäärään suhteutettuna lähes kaksinkertaisesti yrityksiä Suomeen verrattuna. Virossa on yksi yritys kutakin 11,5 kansalaista kohden, kun taas Suomessa vastaava suhdeluku on 19,4. Kun yrittäjiä kannustetaan jatkuvaan kasvuun, tarvitaan jatkuvasti lisää työntekijöitä, jolloin avoimia työpaikkoja on enemmän kuin tekijöitä. Virossa palkat ovatkin nousseet 15% kahdessa vuodessa, eikä trendille näy loppua.

Virossa on olemassa minimipalkka, joka on määrältään 2,97 euroa/tunti tai 500 euroa/kk. Keskipalkka on puolestaan 7,22 euroa/tunti. Minimipalkkasääntelyä ei tietysti pitäisi talouden esteenä olla lainkaan, mutta Virossa sen haittavaikutus jää kuitenkin vähäiseksi, kun minimipalkan taso on matala. Matalan aloituspalkan vuoksi kenellä tahansa on mahdollisuus päästä töihin, ja sen seurauksena työttömyys on pientä. Koska työntekijöistä on jatkuva pula, yritysten on kilpailtava hinnalla, mikä puolestaan johtaa automaattisesti palkkojen nousuun ilman ulkopuolista sääntelyä. Mitä enemmän yrityksiä, sitä suurempi kilpailu työntekijöistä.

Koska elinkustannukset ovat erityisesti kevyemmästä verotuksesta johtuen huomattavasti Suomea halvemmat, pienelläkin palkalla tulee mainiosti toimeen.

Toki on todettava, että Virossa menestys jakautuu epätasaisesti, ja kaikkein köyhimmät löytyvät yleensä miehitysvallan jäljiltä maahan jääneistä venäläisistä.  Näitä käytetään usein esimerkkinä Viron järjestelmän väitetystä epäonnistumisesta. Enemmän he ovat kuitenkin esimerkkejä omasta jääräpäisyydestään ja esimerkiksi haluttomuudestaan opiskella viron kieltä. Toisaalta myös maan rikkaimmat ovat  venäläisiä, ja etninen tausta yksinään ei ole selitys kenenkään pärjäämiselle tai pärjäämättömyydelle.

Viron paluumuuttoaallossa on merkittävä osa myös Suomella. Postimees-lehden mukaan muihin Baltian maihin verrattuna Viroa suosii erityisesti sijainti, sillä se on kauempana vauraista ja työpaikkoja tarjoavista Länsi-Euroopan maista ja lähempänä Suomea, jossa työttömyys on korkeaa ja palkkataso junnaa paikallaan. Virolaisten kannustimet palata ovat siksi suuremmat kuin latvialaisten ja liettualaisten.

Muuttoaalto kulkee Viron suuntaan myös muuten kuin paluumuuton myötä. Suomesta on lähtenyt paljon yrittäjiä Viroon. Se näkynee maan talouden tulevassa kasvussa, sillä uudet työpaikat tapaavat syntyä sinne, minne yrittäjätkin menevät.

Ja tiedä vaikka tulevina vuosina piankin saavutettaisiin tilanne, jossa suomalaiset alkavat muuttamaan Viroon myös työn perässä. Viron taloudellisen kehityksen puolesta kannustimet siihen näyttävät rakentuvan, mutta toiseen suuntaan vaikuttaa tietysti se, että ilman työtäkin elää oleskeluyhteiskunta Suomessa mainiosti. Hulluhan täällä paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Vaikka Suomessa on jo 27 vuotta ollut krooninen massatyöttömyys ja taloudellinen kehitys on viimeisen kymmenen vuotta seisonut kuin puolalainen seinäkello, ei se vielä useimmille todista, että hyvinvointivaltio olisi millään muotoa epäonnistunut.

Verkkouutiset 21.1.2018

2017 Economic Freedom Index / The Heritage Foundation