PB: “Suomi voisi kasvattaa verotuloja 2649 miljoonalla eurolla korottamatta veroja lainkaan”
Yleisradion internet-sivuilla julkaistiin äskettäin Joona-Hermanni Mäkisen kolumni, jossa kerrottiin, miten Suomi voisi kasvattaa verokertymäänsä 1500 miljoonalla (puolellatoista miljardilla) ilman, että veroja korotetaan lainkaan. Ehdotus perustui erilaisten huojennusten ja ns. verotukien poistoon. Perusteena toimenpide-ehdotusten valinnalle oli, että ”verojärjestelmän aukot hyödyttävät vain harvoja rikkaita”.
Kolumnissa lähdetään siitä, että ”verojärjestelmän aukkojen tukkiminen” ei olisi verojen korottamista. Toimenpiteen seurauksena vain verotettaisiin asioita enemmän kuin tällä hetkellä, mikä on tietenkin täysin eri asia, vaikka tuntuukin vaikutuksiltaan samalta.
Päivän Byrokraatti on vastuunsa tunteva yhteiskunnallinen media, joten palkintokomitea koki velvollisuudekseen ottaa aiheen lähemmän tarkastelun kohteeksi.
Ensinnäkin täytyy tehdä selväksi, mistä on kysymys. Aiheen keskiössä on verotuen käsite. Arvovaltaisin lähde on VATT:n säännöllisesti julkaisema verotukiselvitys. Selvityksen sisältämän määritelmän mukaan: ”Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määriteltyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja […] Verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina.”
”Saamatta jäänyt verotulo” on se summa rahaa, joka staattisen oletuksen perusteella veronsaajalle kertyisi, mikäli alennetun kannan perusteella verotettu kohde verotettaisiinkin normaalilla kannalla.
Tästä lähtökohdasta Päivän Byrokraatin palkintokomitea julkaisee seuraavan ehdotuksen, joka panee reilusti paremmaksi Joona-Hermanni Mäkisen ehdotuksesta ja tuo Mäkisen logiikalla julkiselle sektorille peräti 2649 miljoonaa euroa vuodessa siten, ettei veroja koroteta lainkaan!
Olemme valinneet muutamia verotukia, jotka poistamalla tämän verotuen saa helposti kasaan. Summat perustuvat VATT:n verotukiselvityksen vuoden 2019 lukuihin. Poistettavat verotuet ovat seuraavat:
1. Teollisuuden alempi sähköverokanta 603 miljoonaa
2. Elintarvikkeiden ja rehujen alennettu alv-kanta 1265 miljoonaa
3. Ravintola- ja ateriapalveluiden alennettu alv-kanta 576 miljoonaa
4. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapaus 205 miljoonaa.
Verotuen poistaminen tapahtuu poistamalla erotus alennetun kannan ja normikannan väliltä. Tässä tapauksessa toteutamme sen laskemalla normikannan alennetun kannan tasalle (1-3) ja poistamalla tuloverolaista kohdat, joiden perusteella työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat verovapaita (4).
Sähköveron tapauksessa veroluokkaan 1 kuuluvat kotitaloudet, julkinen sektori, maataloussektori sekä palvelutoiminnot. Sähkövero luokassa 1 on 2,253 snt/kWh. Veroluokkaan 2 kuuluu mm. teollisuus, ja sähkövero luokassa 2 on 0,703 snt/kWh. Päivän Byrokraatin ehdotuksessa veroluokka 1 poistetaan kokonaan, ja myös kotitaloudet ja palvelut pääsevät luokan 2 mukaisen sähköverotuksen piiriin. Tämä paitsi poistaa 603 miljoonan euron verotuen, myös lisää kotitalouksien ostovoimaa merkittävästi. Kaikki voittavat!
Kohtien 2 ja 3 verotuet arvonlisäverotuksesta poistuvat, kun yleinen alv-kanta lasketaan nykyisestä 24:stä alennettujen kantojen mukaiseen 14 prosenttiin. Paitsi että näin poistuu yhteensä 1841 miljoonan aukko veropohjassa, myös kotitaloudet ja elinkeinotoiminta saavat valtavan piristysruiskeen. Kotimaan palvelut kuten ravintola-ala ryöpsähtävät ennennäkemättömään kukoistukseen ja työllisyys räjähtää katosta läpi.
Neljäs kohta on mukana periaatteen vuoksi. Päivän Byrokraatti myöntää, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapauden poisto olisi tosiasiassa veronkorotus työssä käyville liitto-oraville, mutta kohtien 2 ja 3 dynaamisten vaikutusten tuottama lisäverokertymä riittäisi helposti mahdollistamaan tämän muutoksen kompensoinnin suoraan veroasteikkoihin tehtävien tuloveronkevennysten kautta.
Näin saatiin veropohjan valtavia aukkoja tukittua peräti 2649 miljoonalla eurolla, ja tässä tapauksessa todella on niin, ettei veroja korotettu lainkaan!
Joona-Hermanni, älä väitä vastaan, tämä on sinun logiikkaasi.
Yle 24.10.2019
Saatat tykätä myös
Kirjoittaja
Kun sähköveron alempi verokanta on mukana laskelmissa, siihen pitäisi ottaa mukaan teollisuuden lisäksi myös raideliikenne.
Raideliikenteen käyttämä sähkö on kokonaan vapautettu sähköverosta.
En osaa sanoa, kuinka monta miljoonaa sieltä tulisi, mutta ehkä joku osaisi antaa edes suuruusluokan ?
ps. kaupallisessa lentoliikenteessä käytetystä polttoaineesta ei peritä edes arvonlisäveroa, siltä tulisi satoja miljoonia verotuloja !
Lentoliikenteen polttoaineen verottomuus tuli minullekin vähän aikaa sitten täytenä yllätyksenä. Vihreät määkii jonkun asiakasta syyllistävän lentoveron perään, kun huomattavasti järkevämpää on pistää petroli verolle, jolloin lentoyhtiöiden taloudellinen intressi laskea päästöjä kasvaa. Luonnollinen kilpailuetu kallistuisi näin moderneja ja vähäpäästöisiä koneita käyttävien yhtiöiden suuntaan.
Muutenkin pidän verokevennyksiä ja -vapautuksia erittäin heikkona poliittisena välineenä. Kun pokka ei riitä turhuuksien suoraan tukemiseen, niin annetaan turhakkeelle veronkevennys, mikä on käytännössä sama asia, mutta kuulostaa paremmalta tyhjäpäisen äänestäjän korvaan.
Myös palkkaverossa on raippaveroa alempia kantoja. Tästäkin saataisiin muutamia miljardeja korottamatta veroja.