18
huhti
2020

PB: Päivi Nergistä valtiovarainministeriön kansliapäällikkö? Mikä voisi mennä pieleen?

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk), joka vahvistettujen tietojen mukaan esittää valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agronomi Päivi Nergiä.

 

Jostain syystä lehmätieteilijän nimitystä valtiontalouden johtoon arastellaan, sillä ministeriö ilmoitti viikon lopulla pitävänsä asiassa vielä tuumintatauon. Ehkä niin on hyvä, sillä pestin on syytä onnistua, koska valtio on suurimmassa taloudellisessa kriisissä sitten jatkosodan. Nergin pitäisi tehtävässään pystyä täyttämään isot saappaat.

 

Nykyinen viranhaltija, valtiotieteiden tohtori Martti Hetemäki tunnetaan rautaisena osaajana, joka on johtanut valtiovarainministeriötä vuodesta 2013. Sitä ennen hän on toiminut valtiovarainministerien, työministerien ja pääministerien takapiruna eri taloustehtävissä jo kymmeniä vuosia. Luottamusta Hetemäen osaamiseen kuvaa, että kun viime vuonna Helsingin Sanomat lähetti 20 kansanedustajalle eri puolueissa yksinkertaisen kysymyksen: ”kuka on Suomen vaikutusvaltaisin virkamies?”, 11 kansanedustajaa vastasi, ja heistä kymmenen valitsi Hetemäen.

 

Päivän Byrokraatti näkee Nergin mahdollisessa nimityksessä sekä plussia että miinuksia. Pieni heikkous on se, että Nergin työhistoriasta ei juurikaan löydy kokemusta talousasioista, ehkä alaistensa luottokorttilaskujen hyväksymistä lukuunottamatta, ja hänen koulutuksensakin näyttää vain kevyesti sivuavan tulevia haasteita. Nerg on tehnyt lopputyönsä utarerakenteen ja lypsettävyyden vaikutuksesta utareterveyteen. Päivän Byrokraatti ei ole vertaillut, onko tuo lopputyö parempi vai heikompi vai samanlainen kuin toinen samanniminen, vuotta aiemmin julkaistu lopputyö.

 

Toisaalta selkeä vahvuus on aiemmissa tehtävissä osoitettu kompetenssi. Vuoden 2015 pakolaistulvan ollessa pahimmillaan, sisäministeriön kansliapäällikkönä toiminut Nerg oli ainoa, joka tunsi kaikkien maahantulijoiden taustat. Keinoaan tähän hän ei ole koskaan paljastanut, mutta Päivän Byrokraatti epäilee sen liittyneen episodiin, jossa sisäministeriö määräsi varusmiehet rajalle kantamaan tulijoiden laukkuja. Ehkäpä kyseessä olikin ovela tempaus, jossa varusmiehet etsivät laukuista henkilöpapereita ja sujauttivat niihin huomaamatta jäljityslaitteita?

 

Koska on neuvottu, että johtajia ei saa arvostella kriisin aikana, Päivän Byrokraatilla on luonnollisesti vahva luottamus Nergiin, sillä Hetemäen saappaita tavoitteli myös monta talousasioissa kunnostautunutta. Hakijoiden joukossa oli muun muassa Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja,  valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Leena Mörttinen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) entinen pääjohtaja, nyt kansanedustajana toimiva Juhana Vartiainen (kok). Jos Nerg kerran on tehtävään näitä henkilöitä pätevämpi, niin toki hänen täytyy olla poikkeuksellisen luja moniosaaja.

 

Toisaalta, ilman että ajatus etenisi arvosteluksi asti, on sanottava, että poliittisin perustein tapahtuvat virkanimitykset huolettavat Päivän Byrokraattia hieman. On vaikea sanoa onko niillä ollut jopa jotain vaikutusta keskeisten viranomaisten aavistuksen verran hapuileviin otteisiin koronakriisin hoidossa.

 

Tuntuisi nimittäin paremmalta, jos tietämys kulkisi asiantuntijavirastosta sosiaalisen median keskusteluihin, eikä päinvastoin, mutta toki näinkin on lopulta saatu toimenpiteitä aikaiseksi. Silti olisi ehkä ollut takavuosina fiksumpaa olla kohdistamatta tuhatpäisen THL:n leikkauksia laitoksen lääketieteelliseen ja epidemiologiseen osaamiseen. Näillä asiantuntijoilla kun olisi voinut olla tässä kriisissä käyttöä.

 

Tämä ei toki tarkoita sitä, että tartuntatautien torjunnan sijasta leikkauskohteen olisi tullut olla esimerkiksi THL:n tasa-arvotiedon osasto. PB kieltäytyy väheksymästä THL:n huippuasiantuntijoiden arvokasta panosta pandemian sukupuolivaikutusten arviointiin. Sukupuolivaikutusten seuranta on ollut liki korvaamatonta, sillä tunne- ja tasa-arvoaspektit ovat tappavaa virusta vastaan taistellessa vähintään yhtä arvokkaita kuin lääketieteelliset. Ei voi ajatella, että tämä työ jäisi maassamme yksin muiden tasa-arvoviranomaisten tehtäväksi.

 

”Jos sukupuolitietoinen budjetointi erkaantuu sekä feministisistä kansalaisyhteiskunnan toimijoista että feministisestä tiedosta, se on vaarassa muodostua tekniseksi hyvän hallinnon käytännöksi, jonka suhde sukupuolittuneisiin yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin on ohut.”

– THL 23.3.2020

 

Aivan vastaavasti tulisi pidättyä myös STM:n ja huoltovarmuuskeskuksen turhasta arvostelusta. On turha väittää valmistautumista alimitoitetuksi pelkästään sillä perusteella, että suojaimet ja apuvälineet loppuvat muutamassa päivässä varmuusvarastojen avaamisesta. Ne ovat kuulkaa vain sodan varalle, ja harvemmin konfliktit nyt sentään viikkoa pidempään kestävät. Kannattaa lukea amerikkalaisten vasemmistolehtien ylistäviä arvioita kuukauden takaa, niin ymmärrätte tekin paremmin, millainen kruununjalokivi meidän järjestelmämme oikein on.

 

Siihen nähden on suorastaan häpeällistä, että oma kotimainen mediamme ei ymmärtänyt kohdella huoltovarmuuskeskuksen johtoa ja vastuuministeriä hellemmin. Kuka tahansa olisi voinut unohtaa liittyä EU:n suojavarusteiden yhteistilaukseen, tai erehdyksessä kieltäytyä alan suomalaisten huippufirmojen avuntarjouksista ja tilata hengityssuojaimet sen sijaan 11-sivuisen ulosottorekisterin omaavalta pikavippimieheltä ja Seiskan sivuilta tutulta kauneushoitolalta, jonka pyörittäjällä on raskaat talousrikostuomiot. Googlaisitko sinä muka sellaisen henkilön taustat, jolle siirrät viisi miljoonaa euroa? Siis sen jälkeen kun ensimmäinen viisi miljoonaa katosi. No emme mekään.

 

Nyt suut suppuun, somekriitikot, ja alkakaa vihdoin luottaa nuorta energiaa ja ideologisuutta puhkuvaan hallintoonne.

 

Saatat tykätä myös

PB: Suomen velkaantuminen jatkuu kuin alkoholistin ryyppykierre
PB: Vasemmistopolitiikka häätää teollisuuden Suomesta
Intersektionaalinen feminismi
PB: Sdp:n kautta saaduista työpaikoista maksetaan puolueelle ”vapaaehtoista” puolueveroa

6 vastausta

  1. Terhomatti Hämeenkorpi

    Just eikä melkein ! Koska Utare-Nerg on osoittanut taitavuutensa poliittisessa kiipeilyssä, nin tottapa hän hoitelee samalla tarmolloa ja taitavuudella Hetemäen jättämän postin. Niinkuin siitä vain!

  2. Jyge

    Voiha ruttosentään ku itehi olisin syntyny lestaadiolaiseksi ja opiskellu lehmätieteitä

  3. Länkky

    Plussaa Kulmunille siitä, että Nerg ei ole (ainakaan julkisesti) kovinkaan pahasti kallella Kepuun päin. Poliittiset taustat ovat ehkä pikemminkin oppositiossa olevan kristillisen liiton suuntaan. Pahempaakin suhmurointia on nähty.

    Vaikka virallisesta koulutuksesta ei tietenkään ole haittaa, ei oman kokemuksen perusteella ihmisen koulutustaustalla ole kuin rajallinen merkitys pätevyyteen. Fiksu ihminen voi kyllä oppia omatoimisen opiskelun avulla ymmärtämään talousasioita paremmin kuin muutamat yliopiston taloustieteen proffat ja tutkijat, joiden julkiset esiintymiset ovat kaikesta koulutuksesta huolimatta niin uskomatonta aatteen värittää unelmahuttua, että en voi ymmärtää kuinka he voivat vuodesta toiseen sekoilla verovaroilla kustannettavassa virassa.

    Toki Päivin valinta tukisi hallituksen tavoitetta tietyn sukupuolen edustajien määrän vähentämistä hallinnon huippupaikoilla. Noissa talkoissa voi substanssiosaamisen vaatimuksista tarvittaessa hieman joustaa, kunhan kromosomit ovat oikeat.

    1. Joe Poika

      Vaikka Nerg saapui Räsäsen mandaatilla valtionhallintoon niin huhut kertovat että hänellä on vankka Maalaisliittolainen perhetausta joka ei lähde todistetusti ihmisestä vaikka viettäisi lopun ikänsä kaupungissa

  4. Merisalon Artsi

    Olen kuullut kerrottavan, että siihen vaaditaan vähintään 5 sukupolvea.
    Mahtaneeko pitää paikkansa?
    Noin lyhyt aika?