7
syys
2021

PB: Hallitus noudattaa asiantuntijasuosituksia – paitsi jos ne eivät miellytä

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa vihervasemmistolainen hallituksemme, jota on kestetty jo lähes kaksikolmannesta vaalikaudesta. Hallituksen pönkkäpuolue Keskusta väitti olevansa kaalimaan vartija ja järkevän taloudenpidon puolustaja, mutta todellisuudessa kävi kuitenkin niin, että apupuolueen roolina on laahustaa maakuntahallintoporkkana silmiensä edessä sosialistien talutusnuorassa.

 

Maalaisaasille tuo porkkana on niin houkutteleva, että mikään määrä lisäsosialismia ei saa vastalauseiden myrskyä aikaiseksi.

 

Kerrataanpa rakkaan kotimaamme tilanne hallituksen kolmannen erän alkaessa:

 

  • Suomen valtion velka on räjähtänyt yli 130 miljardiin, eikä jyrkälle kasvulle näy loppua.

 

  • Suomen kokonaisveroaste on lähes maailman korkein, ja verojärjestelmä kiistatta yksi monimutkaisimmista.

 

  • Suomeen tehtävät investoinnit ovat laskussa, poistot ovat investointeja suuremmat.

 

  • Suomen sosiaaliturvajärjestelmän kokonaiskulut ovat suhteellisesti Euroopan toiseksi suurimmat.

 

  • Verojen ja tulonsiirtojen jälkeiset tuloerot ovat maailman pienimmät, eli työn tekemisestä ja yrittämisestä palkitaan maailman vähiten.

 

  • Suomen työmarkkinat ovat maailman jäykimmät, työn ostaminen ja myyminen on tehty vielä entistäkin hankalammaksi.

 

  • Suomen eläkejärjestelmän vastuut ovat noin 800 miljardia euroa, rahastoidut eläkevarat noin 200 miljardia euroa.

 

Ei hyvältä näytä.

 

Mitä keksii hallituksemme lääkkeeksi näihin ongelmiin? No tietenkin uuden veron, joka asiantuntijoiden valtavan enemmistön, hallituksen tilaaman työryhmäraportin sekä (normaalin, ei-keskustalaisen) maalaisjärjen mukaisesti pahentaa valtiotalouden ongelmia sekä maamme kilpailukykyä.

 

Hallitusohjelmaan kirjattiin selkeä lupaus:

 

”Sitoudumme tietopohjaisen politiikan tekoon sekä systemaattiseen vaikutusarviointiin kaikessa lainvalmistelussa”.

 

Tarkastellaanpa tätä pontevaa sitoumusta käytännön veropolitiikan, kuten lähdeveroesityksen näkökulmasta.

 

Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän tehtävänä on ollut selvittää eräiden osinkotulojen verotuksen uudistamista. Hyvä näin, juuri tällainen selvitys kuulostaakin hallituksen julistussitoumuksen mukaiselta toimenpiteeltä. Asiantuntijatyöryhmän johtopäätös on yksiselitteinen:

 

”Hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti työryhmä on selvittänyt veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuutta rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille käyttöön otettavaan 5 prosentin lähdeveroon. Työryhmä katsoo, että osinkojen 5 prosentin lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää.”

 

Päivän Byrokraatin keskuskomitea ei asiantuntijoiden johtopäätöksestä ylläty. Ehkä emme edes siitä, kun julkisuuteen tihkui tietoja siitä, että hallitus viis veisaa suosituksesta, ja aikoo kaikesta huolimatta viedä eteenpäin yleishaitallisen veron, jonka vaikutukset hallituksen omankin asiantuntija-arvion mukaan ovat Suomen talouskehityksen kannalta negatiivisia.

 

Mutta eipä tässä vielä kaikki. Perjantaina Yle uutisoi eräänlaisesta kompromissiratkaisusta, jonka mukaan tästä lähdeverosta olisivat kuitenkin vapautettuja yhdistykset (ts. ammattiyhdistykset eli ay-liike) sekä säätiöt, joista merkittävimpänä ryhmänä Rkp:n hellimät ”stiftelset”, jotka ovat merkittäviä suomalaisten pörssiyhtiöiden omistajia sekä osinkoja saavien rahastojen sijoittajia.

 

Kaikki muut saavat kärsiä, mutta hallituksen röyhkeimmät eturyhmäpuolueet turvaavat oman tulovirtansa. Eräs takavuosien teräväsanainen poliitikko toteaisi juuri tässä kohtaa: ”Kuinka te kehtaatte, ja kyllä te kehtaatte”.

 

Ay-liikkeen kampaviinerikenraalit ja ruotsinsuomalaiset lampiankat jatkavat verovapaata myhäilyään samalla kun verokarhu työntää käpälänsä entistä syvemmälle tavallisten suomalaisten lompakkoon.

 

Kummallinen käänne, ottaen huomioon, että esimerkiksi paperiteollisuutta maastamme ulos ajava ay-liike on jo vuosia sitten muuttunut yleishyödyllisestä ennemminkin yleishaitalliseksi, ja sen verovapaus pitäisi mieluummin lakkauttaa ja korvata haittaveroilla.

 

Talouspoliittista kaalimaata muka valvovalle aasille jää pelkkä pölhökustaan rooli. Kun toiset vievät satoja miljoonia, pölhökustaalle riittää mukava muutaman tonnin hillotolppa jossain leppoisassa maakuntahallinnon virassa.

 

Sivistyneissä länsimaissa tällaista korruptiivista järjestelyä pidettäisiin skandaalina, ja kriittinen media nostaisi siitä huomattavan haloon. Suomessa ei, koska vallan vahtikoiria ei näytä olevan kuin yksittäisiä talousliberaaleja ajankohtaisblogisteja ja Jarno Liski.

 

Osinkojen lähdevero ei toki ole uusi ja uniikki idea, sillä samaa välinettä käytetään vahingollisesti muuallakin. Mutta tyypillisesti näissä maissa kokonaisveroaste on kuitenkin Suomea huomattavasti kevyempi vaikkapa sellaiselle yksityishenkilölle, joka sijoittaa säästöjään pörssiosakkeisiin. Suomessakin osinkojen lähdevero koskisi määrällisesti eniten ns. ”duunarisäästäjiä”, jotka tyypillisesti sijoittavat joko suoraan tai sijoitusrahastojen kautta suomalaisiin pörssiyhtiöihin.

 

Toinen merkittävä kärsijäryhmä olisivat nykyiset ja tulevat eläkeläiset. Siis ne duunarit, jotka luottavat eläkeyhtiöiden kykyyn tarjota työssä käyviltä kerättyjen eläkemaksujen päälle pientä eläkevuosien lisäturvaa.

 

Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kianderin mukaan osinkojen lähdevero aiheuttaisi korotuspainetta eläkemaksuihin tai leikkauksia eläkkeisiin. Samanlaista arvostelua ovat esittäneet muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto sekä Finanssiala, joiden jäsenten sijoitushalukkuuteen suomalaisiin yhtiöihin tämä ”verouudistus” toisi uuden lisärasitteen.

 

Päivän Byrokraatin hallintoneuvosto ymmärtää toki kyllä, miksi SDP ja Vasemmistoliitto ajavat nuorten ihmisten tulevien eläkkeiden leikkaamista, sillä SDP:n äänestäjistä suuri osa on jo eläkkeellä ja vasemmistoliiton äänestäjistä harva muutenkaan käy töissä. Näyttää siltä, että keskiverto hallituspuolueen edustaja piittaa vain siitä, että hänen omat eläkkeensä ehtivät tulla maksuun ennen varojen loppumista. Nuoremmista viis.

 

Yksi vasemmiston käyttämä argumentti lähdeveron puolesta on se, että kyseinen vero on suhteellisen pieni. ”Sehän on vain 5 %:ia jättiyritysten maksamista osingoista”, visertää twitterissä eräs vasemmistoministeri ahnein harakan silmin.

 

Sikäli kuin viittä prosenttia kehtaa pitää pienenä lisärasitteena, väittämä pitää sinänsä paikkansa, mutta kuinkahan kauan. Kun Pandoran lipas on avattu ja poliitikoille on annettu käytettäväksi taas uusi verotusmuoto, ei tarvinne kauan odotella, kun sen käyttöalaa laajennetaan tai veroprosenttia korotetaan.

 

Sivistysmaassa suunnan tulisi olla päinvastainen, ja Virossa onkin. Yhteiskunnan velvoitteet pitäisi koettaa hoitaa vuosi vuodelta tehokkaammin, jotta niiden aiheuttaman kustannusrasitteen suhteellinen osuus ihmisten tuloista pienenisi.

 

Mitään uutta verohärpäkettä on harvemmin lähdetty poistamaan. Oli tämä vero kuinka yleishaitalliseksi todettu tahansa. Muutto- eli varainsiirtovero ja tilapäinen autovero hyvinä esimerkkeinä. Tässä kohtaa Päivän Byrokraatin keskuskomitea myöntää, että korsettiverosta on sentään älytty luopua.

 

Koska osinkojen ”lähdeveroinnovaatio” olisi Päivän Byrokraatin mielestä haitallinen hyvin pitkällä jänteellä, on myös syytä tutkia pitkän aikavälin vaikuttavuutta, kuten hallitusohjelmassakin pontevasti edellytetään. Katsotaanpa:

 

  • Suomen kilpailukyky: Pelkästään se, että hallitus innovoi uutta verokiilaa, luo niin ulkomaisille kuin kotimaisillekin sijoittajille sen kuvan, että Suomesta saatavien suorasijoitustuottojen kehitys tulee olemaan verotuksen ristipaineessa. Ulkomaiselta sijoittajalta esimerkiksi UPM:n maksamasta osingosta jo lähteellä peritty vero heikentää sijoituksen tuotto-odotusta ja siten suomalaisen pörssiyhtiön houkuttelevuutta sijoituskohteena. Tämä lisää UPM:n rahoituskustannusta ja siten edelleen kyvykkyyttä toteuttaa kasvusijoituksia, mm. Suomeen. Itse ulkomaisilta sijoittajilta kerättävä vero on pieni, mutta negatiivinen signaaliarvo sitäkin merkittävämpi. Suomen pörssin houkuttelevuus sijoituskohteena heikkenee.

 

  • Veron kohdistuminen: Suunnitelmien mukaan uusi lähdevero kohdistuisi erityisesti ulkomaisten sijoittajien lisäksi suomalaisten eläkevaroihin, suomalaisten suosimiin suoriin kotimaisiin osakesijoituksiin ja osakerahastoihin sekä yritysten kotimaisiin sijoitustuottoihin. Ay-liike ja Rkp-piirin ”stiftelset” jatkaisivat sijoitustoimintaansa kuin ennenkin. Suhtaudumme myös epäillen siihen, että rasitus edes todellisuudessa onnistuisi kohdistumaan ulkomaisiin sijoittajiin. Useiden maiden, mm. UK:n kanssa on voimassa verosopimuksia, jotka neutraloivat sen vaikutuksen, ja ne ulkomaiset sijoittajat, jotka edelleen olisivat kiinnostuneita Suomesta sijoituskohteena, saattaisivat kiertää veroa kanavoimalla sijoituksensa näiden maiden kautta.

 

  • Eläkejärjestelmän kestävyys: Vero olisi pois eläkeyhtiöiden sijoitettavissa olevista varoista, suomalaisten sijoituskohteiden houkuttelevuus eläkeyhtiöiden kannalta heikkenisi. Eläkeyhtiön on kuitenkin pakko yrittää saavuttaa riittävä tuotto eläkelupausten täyttämiseksi. Todennäköisesti tuoton alenema on paikattava korkeampina eläkemaksuina, tai vaihtoehtoisesti eläkkeitä on leikattava.

 

  • Byrokratia: Uusi vero lisäisi verottajan byrokraattien työsarkaa ja siten veronmaksajien kuormaa. Vero jäykistäisi Suomen verojärjestelmää yhä edelleen, ja loisi turhaa hallintoa ja työtä, jota ilman tätä verotusta ei tarvitsisi toteuttaa. Tarvitsemmeko enää uusia verokerroksia jo muutenkin monimutkaisen yritysverojärjestelmämme tukkeeksi? Jokainen suomalainen yrittäjä ja sijoittaja tietää tähän vastauksen.

 

Päivän Byrokraatin keskuskomitea kiteyttääkin esille tulleen hallituksen veroinnovaation seuraavasti: umpisurkea idea ja umpisurkea toteutustapa, jonka epäoikeudenmukainen johtoajatus on suosia hallituksen omia lähipiirejä.

 

Vasemmistolaista mielenosoitusbanderollia lainataksemme: ”Hallitus, tunkekaa veroinnovaatiot ***seeseenne”.*

 

 

*) Hyvätapaisena oikeistotoimijana käyttämämme sana on tietenkin peeseeseenne, eli henkilökohtaiseen tietokoneeseenne. Älkää päästäkö vasemmiston hulvattomia veroinnovaatioita edes interwebiin.

Saatat tykätä myös

Covid-19: Aika palata normaaliin
PB: Kansanrintamahallituksen onnistumiset
PB: Elpymisrahasto
PB: SDP ja Marinin-Mazzucaton linja

2 vastausta

  1. Ballifeissi

    Ruotsinsuomalainen on Ruotsissa asuva suomalainen. Suomenruotsalainen on taas ankkalampiporukkaa. Korjatkaa tuo typerä virheenne.

Kommentoi