13
huhti
2019

PB: Vaalit ovat tilaisuus valita eduskunta, joka vie Suomea kohti Economic Freedom Indexin kärkiryhmää

The Heritage Foundation on julkaissut vuoden 2019 listauksen maailman vapaimmista talouksista. Index of Economic Freedom asettaa 186 maata järjestykseen 12 eri mittarilla neljässä eri pääluokassa: oikeusvaltion toimivuus, julkisen sektorin koko, sääntelystä aiheutuvat talouden esteet ja markkinoiden vapaus.

 

Listan kärjessä on kuusi vapaata taloutta: Hong Kong, Singapore, Uusi-Seelanti, Sveitsi ja Australia, sekä uusimpana tulokkaana Irlanti, jonka tekemien uudistusten taloutta kirittävistä vaikutuksista Päivän Byrokraatti kirjoittikin pari kuukautta sitten.

 

Irlannin tekemät uudistukset näkyvät paitsi korkeana listasijoituksena, myös kansalaisten kukkarossa. Irlanti on lyhyessä ajassa raketoinut Euroopan vauraimpien talouksien joukkoon; EU:ssa toiseksi heti Luxemburgin jälkeen ja yleiseurooppalaisella tasolla vain hieman Sveitsin ja Norjan perässä.

 

Usein seuraamamme Viro on ottanut listalla takapakkia. Väistyneen hallituksen aikana otetut harha-askeleet progressiivista verotusta kohti, alkoholiveron korottaminen ja julkisen sektorin menonlisäykset ovat vieneet muutaman pisteen. Sääli, sillä tähän asti Viron itsenäistymisen jälkeinen liberalisaatio on ollut menestystarina, joka on johtanut ennennäkemättömän nopeaan vaurastumiseen.

 

Suomen sinänsä vaatimattomat, mutta kuitenkin oikeaan suuntaan menneet uudistukset ovat hinanneet maatamme listalla pari pykälää ylöspäin. Olemme nyt sijalla 20 toiseksi korkeimmassa luokassa ”enimmäkseen vapaiden” maiden joukossa.

 

Yleisesti ottaen listasta näkee yhdellä silmäyksellä, että talouden vapaus ja maiden vauraus kulkevat käsi kädessä. Historiasta aiheutuvia poikkeuksia toki on, mutta pääsääntöisesti korrelaatio ja kausaliteetti on selvä: mitä alempana listassa maa on, sitä todennäköisemmin maasta on vessapaperi loppu. (Sosialististen maiden pikantti erikoispiirre.)

 

Lienee siis selvää, että kaikki puolueet haluavat viedä maata siihen suuntaan, jossa kansalaiset vaurastuvat?

 

No ei. Asia on jostain syystä aivan päinvastoin.

 

Eri vaalikoneiden datasta tehdyt visualisoinnit osoittavat, kuinka suomalaisista puolueista lähes kaikki ovat asemoituneet talouspoliittisesti vasemmistoon. Helsingin Sanomien vaalikoneen vastauksissa äärivasempaan kuoleman laitaan on venezuelalaista tunkua, mutta origon oikealla puolella ei ole eduskuntapuolueista kuin Kokoomus ja ujon kurkistuksen verran Perussuomalaiset. Pienpuolueista Liberaalit on selkeästi talousoikeistolainen.

 

Kansa ei sitä tosin ymmärrä. HS:n kyselyssä ihmiset mielsivät täysin virheellisesti, että Suomessa olisi kuusi oikeistopuoluetta. Mikään tosiasia ei tuota olettamaa tue.

 

Halu holhota on syvällä suomalaisten puolueiden DNA:ssa. Ylen vaalikoneessa hyvä tätä mitannut kysymys kuului: ”Suomen lakien pitäisi nykyistä vapaammin antaa ihmisten tehdä omat ratkaisunsa ja kantaa niiden seuraukset.” Huvittavalla tavalla SAK:n ”Vapaiden valtakunta” -antikampanjalla ratsastavan Sdp:n vastaukset ovat jopa Suomen Kommunistista Puoluetta nihkeyttävämmät. Puolue on visualisoinnin mukaan kaikista lähimpänä vaihtoehtoa ”täysin eri mieltä”.

 

 

Myöskään vihreät, vaikka kuinka muuta vaalipuheissaan väittäisivät, ei ole mikään liberaali vapauspuolue. Vihreiden vastaus kysymykseen asettui janalla mukavasti SKP:n ja Kommunistisen Työväenpuolueen väliin.

 

Ja kai Suomen henkisestä tilasta kertoo aika paljon jo sekin, kuinka monta eri kommunistista puoluetta tähän maahan mahtuu. Tulee mieleen Monty Python ja People’s Front of Judea, eikä vähiten Feministisen Puolueen esiintymisten tähden.

 

Jos haluat äänestää vapauden ja vaurauden puolesta, sopiva valinta vaalipiirissäsi löytyy Päivän Byrokraatin suosituslistalta.

 

Index of Economic Freedom, 2019 tulokset The Heritage Foundationin sivuilla

 

HS 30.3.2019

 

 

Saatat tykätä myös

PB:n suositusehdokkaat eduskuntavaaleihin 2023
PB: Sosialidemokraattien talouskuva hukassa
PB: Epäiltynä Anni Sinnemäki
PB:n suositusehdokkaat kuntavaaleissa 2021

3 vastausta

    1. ksee

      Vaalikoneiden liberaali-konservatiivi -akseli tuntuu aika käsittämättömältä: klassista liberalismia kannattamalla päätyy asteikossa johonkin keskivaiiheille, ehkä vähän liberaalien puolelle. Sen sijaan holhouksen lisäämistä ja yksilönvapauksien kaventamista ajavat vihervasemmiston edustajat sijoittuvat aina liberaaliin päähän asteikkoa.

      Jotenkin tuntuu, että asteikon laatimisessa on ensisijaisena tarkoituksena saada vihervasemmisto näyttämään hyviksiltä ja kaikki muut vähintään epäilyttäviltä taantumuksellisilta. Tai sitten toimittajat ovat keksineet sanalle “liberaali” (=vasemmistolainen?) jonkun ihan oma tarkoituksensa, jolla ei paljoa ole tekemistä alkuperäisen merkityksen kanssa.

      1. Haerski

        En ole metriikkaa tutkinut sen tarkemmin, mutta todennäköisesti nykyään “liberaaliksi” mielletään enemmän esim. feminismi ja vähemmistöjen tukeminen. Eli siis asiat, jotka meillä jo minun mielestäni on aika hyvin hallussa ja joita käytännössä kaikki puolueet joka tapauksessa kannattavat, mutta jos et pidä näistä jutuista erikseen melua ja voivottele esim. naissukupuoleen kohdistuvaa sortoa dramaattisin sanankääntein, niin olet jotenkin konservatiivisempi, kuin suu vaahdossa rääkyvä vihervassari… vaikka olisittekin yksilönvapauksista pohjimmiltaan tismalleen samaa mieltä.

        Ehkä tuonne liberaalin alapuolelle pitäisikin vielä lisätä, joku ekstra-luokka tyyliin “psykoottiset ei-binääriset puunhalaajahipit”, joiden ajatuksilla ei ole enää juuri mitään tekemistä yksilönvapauden kanssa, vaan heidän ideaaliyhteiskunnassaan maailmaa hallitsee se, joka parhaiten onnistuu pahoittamaan mielensä asiasta kuin asiasta. Uhrius on valuuttaa, jota voidaan vaihtaa etuisuuksiin. Mitä enemmän olet uhri sitä enemmän ansaitset valtaa.

        Ehkä janan sijaan pitäisikin ottaa käyttöön jonkinlainen paraabeli, jonka lakipisteessä on se todellinen tasa-arvo ja yksilönvapaus ja jos siitä vielä lipeää “enemmän liberaaliksi” esimerkiksi positiivisen syrjinnän keinoin, niin viiva alkaakin viedä takaisin lähtötasolle. Kuvaisi ehkä paremmin todellisuutta.