4
syys
2017

PAB: Euroopan Unionin tuomioistuin antamassa huutia Suomen exit tax -viritelmille

Päivän Antibyrokraatti -palkinnon saa Euroopan Unionin tuomioistuin, joka esittelijänä toimivan julkiasiamies Juliane Kokottin laatiman ratkaisuehdotuksen mukaan olisi tuomitsemassa suomalaisen exit tax -käytännön.

 

Mikäli tuomioistuin tekee lopullisen ratkaisunsa esittelyn mukaisesti, Suomen jo olemassa olevien exit tax -säännösten katsotaan rajoittavan liikkuvuutta EU-säännösten vastaisesti. Huono uutinen demareille, jotka haluaisivat verolainsäädäntöön lisääkin jarruja lähtijöille.

 

Seuraavat pari kappaletta ovat kaikkien lukijoiden suosikkiherkkua – pitkään kypsytettyä juridiikkaa kermakastikkeella.

 

Kyseisessä jutussa (jota voi seurata diaarinumerolla C-292-16) oli kyse suomalaisesta osakeyhtiöstä, jolla oli kiinteän toimipaikan muodostava liiketoimintakokonaisuus Itävallassa. Osakeyhtiö myi kyseisen liiketoimintakokonaisuuden itävaltalaiselle osakeyhtiölle elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (EVL) 52 d §:n tarkoittamalla liiketoimintasiirrolla.

 

Kyseisessä pykälässä liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa kaikki liiketoimintakokonaisuuteen kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Lainkohdan mukaan siirtävän yhtiön verotuksessa luettaisiin luovutetun omaisuuden veronalaiseksi luovutushinnaksi omaisuuden verotuksessa poistamatta oleva hankintamenon osa.

 

Suomen verohallinto halusi kuitenkin soveltaa siirtoon eri pykälää. Verohallinto otti käyttöön EVL 52 e §:n 3 momentin, jonka mukaan ”[j]os siirtyvät varat ja velat liittyvät kotimaisen yhteisön toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan, varojen todennäköinen luovutushinta sekä kiinteän toimipaikan tulosta verotuksessa vähennetyt varaukset luetaan siirtävän yhtiön veronalaiseksi tuloksi.”

 

Tässä kohtaa on syytä päästää lukija jännityksestä. Kyllä. Verohallinnon soveltama EVL 52 e § olisi johtanut olennaisesti ankarampaan verokohteluun.

 

Siirtyvien varojen arvioitu todennäköinen luovutushinta muodostaisi suomalaiselle yhtiölle verotettavaa tuloa. Jos itävaltalaisen osakeyhtiön sijasta samoja kauppoja olisi tehty suomalaisen osakeyhtiön kanssa ja saatu vastikkeeksi itävaltalaisen osakeyhtiön osakkeiden sijasta suomalaisen osakeyhtiön osakkeita, EVL 52 d § olisi tullut sovellettavaksi ja veroa maksettaisiin vasta sitten joskus vastikkeeksi saatujen osakkeiden myynnistä.

 

Ratkaisuehdotuksen mukaan Suomen käytäntö rikkoo yhtiöiden vapaata sijoittautumisoikeutta EU:n alueella ja on luonteeltaan syrjivä. Suomi ei voi kohdella liiketoimintasiirtojärjestelyä toisessa EU-maassa sijaitsevan yhtiön kanssa ankarammin kuin vastaavaa järjestelyä suomalaisen osakeyhtiön kanssa.

 

Julkisasiamies Juliane Kokottin kannanoton rivien väliin on tietenkin kirjoitettu ihmetys siitä, että ette kai te suomalaiset ole tosissanne? Ensin liityitte Euroopan Unioniin, joka tunnetusti perustuu ihmisten, pääomien ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen ja sen jälkeen alatte viritellä rajoille piikkilankoja, pitääksenne kaltoin kohtelemanne liikemiehet ja elinkeinoelämän vankina kuin DDR?

 

Historia unohtuu niin nopeasti, että on syytä muistuttaa suomalaisista otsikoista kymmenen vuoden takaa. Tuolloin exit tax -lööpeissä oli pörssilistattu teknologiayhtiö Elcoteq ja sen pääomistaja Antti Piippo. Hän oli kyllästynyt suomen verotuskäytäntöön ja suurieleisesti muutti yhtiön julkisesta osakeyhtiöstä eurooppayhtiöksi ja siirsi yhtiön kotipaikan Keski-Eurooppaan. Tästä pillastuneena Suomen verottaja vaati siirrosta tähtitaivaallisia veroja. KHO vahvistikin verottajan kannan, jossa exit tax pohjautui yhtiön pörssikurssin spekuloituun tulevaan kehitykseen ja siten kuvitellussa tulevaisuudessa “verottamatta” jääneisiin tuloihin. Todellisuudessa yhtiö ajautui konkurssiin.

 

Jännä kyllä, kaikenlaisia exit tax -ehdotuksia kommentoidaan suomalaisessa julkisessa keskustelussa lähinnä positiivisessa sävyssä. Sama nimittäin toistuu myös, kun suurituloinen yksityishenkilö pakenee verohelvetistämme:

 

”Miten se kehtaa, sehän on saanut suomelta ilmaisen koulutuksenkin ja nauttinut maailman parasta terveydenhoitoa.”

 

Yleinen arvomaailma heijastaa kansalaisen olevan “velkaa” valtiolle siitä, että on saanut lottovoiton syntyä koivun ja tähden alle. Tätä syntymävelkaa täytyy sitten maksaa takaisin koko elämä, ja jos uskallat edes ehdottaa hyppääväsi pois oravanpyörästä, saat vastaasi ei ainoastaan valtion, vaan myös kanssakärsijöidesi vihat.

 

Syntymävelka on ilmeisesti sukua velkaantumiselle huumejengille, sillä velkaa näyttää olevan mahdotonta maksaa kokonaan takaisin. Ainakaan kenenkään tähän mennessä maksamat verot eivät ole siihen vielä riittäneet, kun jopa Nalle Wahlroos sai kuulla samaa huutelua lähtiessään.

 

Syntymävelkalogiikan soveltaminen johtaakin siihen, että kenelläkään ei ole moraalista oikeutta lähteä, jos on kerran tänne sattunut syntymään. Glory to Arztotska!

 

 

Saatat tykätä myös

Elpymisrahasto ja moraalikato
PB: Elpymisrahasto
PB: Viranomaiset unohtivat tasapuolisuuden somessa
PB: “Suomi voisi kasvattaa verotuloja 2649 miljoonalla eurolla korottamatta veroja lainkaan”

Kommentoi