24
maalis
2019

PB: Tohtoreista hamutaan tukityöllistettyjä

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Tieteentekijöiden liitto, joka osallistui keskusteluun korkeakoulutettujen maastapaosta vaatimalla valtiolta tukia tohtoreiden työllistämiseksi yksityiselle sektorille. Liitto haluaa rahaa erityisesti ulkomailta Suomeen opiskelemaan tulleiden tohtoritutkijoiden työllistämiseen, jotta he eivät tutkinnon suoritettuaan palaisi takaisin ulkomaille, vaan jäisivät Suomeen.

 

Näin siitäkin huolimatta, että ainakin Päivän Byrokraatin havaintojen mukaan suurin osa korkeakoulutetuista pakenee Suomen korkeaa verotusta, ja jälleen yksi uusi tuki olisi sitä omiaan vain kiristämään.

 

On sinänsä tunnettu tosiasia, että Suomessa on paha työvoiman kohtaanto-ongelma. Avoimiin työpaikkoihin ei löydy tekijöitä, kun taas työttömät eivät löydä oman alansa töitä. Tohtoreiden työttömyys ei ole mikään uusi ongelma, vaan jo vuonna 2008 Tieteentekijöiden liitto tivasi työmarkkinoita tunnistamaan paremmin tohtoreiden osaamispotentiaalin ja erityisesti yksityistä sektoria työllistämään heitä enemmän.

 

Kummassa siis mahtaa olla ongelma? Tohtorissa, joka yrittää myydä osaamistaan asiakkaalle, joka ei sitä tarvitse, vai asiakkaassa, joka on niin tomppeli, että ei ymmärrä ostaa? Miksi Suomessa koulutetaan satoja tohtoreita, joille ei ole työmarkkinoilla tarvetta?

 

Valtioneuvosto tutki vuonna 2016 tohtoreiden työllistymistä. Vaikka tohtoreiden työttömyysaste kokonaisuutena tarkastellen ei edelleenkään ole suuri (3,3 %), alakohtaiset erot ovat valtavia. Koska koulutusmäärät ja työttömien määrät vaihtelevat suuresti, paras keino on verrata tutkimuksessa ilmoitettuja vuoden 2014 valmistuneiden määriä työttömien määriin.

 

Tällä tavalla eniten työttömiä on seuraavilla koulutusaloilla: luonnontieteellinen, terveystieteellinen, yhteiskuntatieteellinen, humanistinen, maatalous-metsätieteellinen, taideteollinen ja musiikki. Näillä aloilla on 71 %:a kaikista työttömistä tohtoreista ja heidän työllistymisen mahdollisuutensa yksityisellä sektorilla ovat vain hieman paremmat kuin Sinisellä Tulevaisuudella eduskuntavaaleissa.

 

Vaikka tohtoreiden koulutukseen sanotaan sisältyvän työelämä- ja yrittäjyysopintoja, luvut kertovat muuta. Tohtoreista yrittäjinä toimii vaivaiset 2,2 %:a, kun kaikista työllisistä yrittäjinä toimii 10,7 %:a. Yrittäjyys oli myös  valtioneuvoston tutkimuksen mukaan tohtoreita vähiten houkutteleva vaihtoehto. Toisaalta hakijalla oleva tohtorin tutkinto ei kiinnostanut myöskään työnantajia: kyselyssä se oli työnantajilla 18 tutkitusta ominaisuudesta vähiten kiinnostava. Muun muassa luonne ja asenne kiinnostivat papereita enemmän.

 

Suomessa on vahva usko siihen, että papereilla pääsisi töihin. Tähän luottavat myös monet opiskelijat. Jos työpaikka ei sukupuolentutkimuksen maisterille aukene, opiskellaan lisää. Josko se vaikka sitten aukenisi. Osalla työikäisistä saattaa olla jopa neljäs tutkinto menossa, koska kolmella aiemmalla ei ole töitä löytynyt. Tämä on mahdollista, koska koulutus on ilmaista.

 

Koulutus ei ole itseisarvo, vaan välinearvo. Se muuttuu hukasta investoinniksi vasta sillä hetkellä, kun opitut asiat saadaan tuottavaan työhön. Mikäli opittuja asioita ei työelämässä tarvita, sellainen koulutus vie paitsi koulutusresursseja, myös osaajia aloilta, joilla on samaan aikaan työvoimapula.

 

Tohtoreiden tehtailun ei tule olla itse tarkoitus, ei myöskään pseudotieteellisten ”tieteen”alojen koulutus. Paras mittari tarvittaville taidoille on työllistyminen yksityiselle sektorille, sillä vain yksityinen sektori toimii aidosti asiakkaiden tarpeiden ohjauksessa.

 

Sen sijaan, että pyrittäisiin tuilla työllistämään henkilöitä, joita on markkinoilla jo liikaakin, tulisi keksiä kannustimia, joilla ihmiset eivät opiskelisi aloja, joilla on jo nyt ylitarjontaa osaamisesta. Paras keino työllistyä on osata jotain sellaista, josta työnantajan on pakko maksaa pystyäkseen tienaamaan vielä enemmän. Tieteentekijöiden liiton ajatus maksaa osa palkasta sosialidemokraattisesti valtion kassasta viittaa pahasti siihen, että tieteen tekijöillä ei ole osaamista, josta yksityinen sektori haluaisi maksaa, tai jota he voisivat omalla riskillään yrittäjinä myydä.

 

Ongelma ei silloin ole se, että yhteiskunta ei hyödynnä tohtoreiden osaamista, vaan se, että liian monilla tohtoreilla ei ole osaamista, jota yhteiskunta voisi hyödyntää tuottavasti.

 

Verkkouutiset 13.2.2019

Saatat tykätä myös

PAB: Muuttoliike kääntyi Suomesta takaisin Viroon
PAB: Tuomo Luoman sanoin, vain yrittäminen ja vapaa kilpailu luovat hyvinvointia
PAB: Euroopan Unionin tuomioistuin antamassa huutia Suomen exit tax -viritelmille

1 vastaus

  1. Nihilisti

    Aivan, Suomessa on joku käsitys että rahaa vaan koulutukseen, opiskellaan kaikki tohtoreiksi niin Suomesta tulee maailman ykkönen (mehän ollaan jo kaikista onnellisimpia eiks vaan?). Suosittelisin kaikkien tohtorien/maisterien hyödyntävän ainakin tilastotieteen opit ja opettelemaan 1-2 ohjelmaa niiin on mahkuja saada töitä kun hömppäpömppä tieteen tuet loppuu.
    Monien tutkinnot muutenkin tuntuvat olevan enemmän harrastustoimintaa jonka voisi korvata kirjastokortilla ja muutamalla nettikurssilla. Mitä hyötyä on ilmaisesta koulutuksesta jos se ei tuota lisäarvoa? Parhaat STEM tyypit lähtee pois Suomesta kun juuri heitä tarvittaisiin yrittäjiksi rakentamaan uusia huippu firmoja

    Ps. Voisiko joku kertoa rehellisesti mitä uutta se Himanen on tuonut filosofian alalla? Siis muutakin kuin kalliit naurut

Kommentoi