PB: Nesteen kiertotaloushanke pyrkii veronmaksajien taskulle?

Päivän Byrokraatti -palkinnon saa Neste Oyj, joka Kauppalehden mukaan suunnittelee jalostamoa, jossa tehtäisiin öljyä muovijätteestä. Hanke edustaa kuulemma EU:n kannattamaa kiertotaloutta.

Myös tämä Päivän Byrokraatti -palkinto edustaa kiertotaloutta, sillä kirjoitamme taas melkein samasta aiheesta kuin viikko sitten, ja kaikki muovin kierrätykseen liittyvät argumentitkin voidaan toistaa lähes sellaisenaan. Palkintokomitea saakin tätä kirjoitusta varten EU:n investointitukea. Saman tuen perässä lienee myös Neste, sillä muuten yrityksen hankkeessa ei olisi mitään järkeä.

Yksinkertaistetusti hankkeessa on kyse siitä, että jätemuovit, eli erilaiset hiilivetypohjaiset polymeerit halutaan hajottaa jollain mekanismilla takaisin lähtöaineikseen, eli öljyksi ja yksinkertaisiksi orgaanisiksi kaasuiksi.

Prosessiin tunnetaan monta eri toteutustapaa, esimerkiksi muovien altistaminen tietyn taajuisille mikroaalloille ja niiden kuumakäsittely eli pyrolyysi. Yhteistä kaikille toteutustavoille on se, että ne kuluttavat energiaa. Kysymys kuuluukin, voiko koko jalostusketjun hyötysuhde millään muodostua paremmaksi kuin jos muovijäte poltettaisiin heti sellaisenaan sähkö- tai lämpövoimalan polttoaineena?

Päästetään lukijat jännityksestä: jätevoimalan hyötysuhdetta on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta lyödä. Vantaan Energian lämpöpalvelupäällikkö Lassi Kortelainen kertoi Ylen haastattelussa Suomen uusimman jätevoimalan tehokkuudesta:

– Täällä päästään noin 95 prosentin hyötysuhteeseen, eli lähes kaikki energia, mitä tänne tuodaan, saadaan hyödynnettyä kaukolämpönä ja sähkönä.

Vantaan jätevoimalassa on poltettu reilun kahden vuoden aikana yli miljoona tonnia jätettä. Talteen saadusta energiasta n. 60 % muutetaan kaukolämmöksi ja 40 % sähköksi. Laitos tuottaa puolet Vantaan kaukolämpötarpeesta ja kolmasosan kaupungin sähköstä. Tämä tarkoittaa myös sitä, ettei Vantaan Energian tarvitse ostaa kivihiiltä tai maakaasua roskaenergian sijaan. Säästöt tuntuvat konkreettisesti kuntalaisten kukkarossa:

– Pystyimme antamaan vantaalaisille kaukolämmön käyttäjille perusmaksut marras- ja joulukuulta ilmaiseksi. Kokonaisuudessaan olemme päässeet noin kymmenen prosentin alennukseen energiamaksuissa, Kortelainen sanoo.

Muovien jalostamisessa takaisin öljyksi ja öljyn polttamisessa sen jälkeen on turha kuvitella tavoittelevansa yhtä komeita hyötysuhdelukuja. Kallis välivaihe on enintään turha mutta vahingollinen. Silti hanketta kutsutaan sen myötä kierrätykseksi.

Siis kerrataan vielä: Jos muovijäte poltetaan heti voimalaitoksessa, se ei ole kierrätystä. Mutta jos käytetään paljon rahaa ja energiaa siihen, että muovijäte jalostetaan öljyksi, ja vasta sen jälkeen poltetaan prosessissa tehty öljy, kyse on kierrätyksestä.

Ja kierrätykselle saa tietenkin vuonna 2015 vahvistetun kiertotalousstrategian mukaisesti EU-tukea. Näin siitä huolimatta, että energiasyöppö jalostusprosessi on huonon hyötysuhteensa vuoksi ympäristölle paljon jätevoimalaa vahingollisempi vaihtoehto.

Siinäpä yhtälö, jota ei oikein voi ymmärtää ilman politiikan tutkintoa tai vihreää jäsenkirjaa.

Nesteen hanke kaikuu kovasti siltä englantilaisen yrityksen prosessilta, josta kerroimme viikko sitten. Käytetyistä jogurttipurkeista sai kyllä tehtyä dieseliä, mutta vain käyttämällä jalostukseen enemmän energiaa kuin mitä syntyvän dieselin polttamisesta lopulta irtosi.

Olet henkisesti normaali, jos kysyt tässä vaiheessa, mitä järkeä koko kiertotaloudessa on, ja miksi ihmeessä EU toimii näin.

Vastaus on se, että tukiaisia jakamalla poliitikot ja virkamiehet käyttävät valtaa. Jokainen mielivaltaisin säännöin jaettu tukieuro on euro, jonka käytöstä poliitikot ja virkamiehet saavat päättää. Ja niin kuin Päivän Byrokraattia lukemalla valitettavasti oppii huomaamaan, valta ei keskivertopoliitikolle tai -virkamiehelle ole väline-, vaan itseisarvo.

Samassa havainnossa onkin sitten samalla selitettynä kaiken kollektivismin ja korporatismin ydin, sekä syy siihen, miksi lähes jokainen hallitus keskittyy tekemään politiikkaa, jolla pärjätään seuraavissa vaaleissa, sen sijaan että ne käyttäisivät vaalivoittonsa tehdäkseen politiikkaa, jolla maa pärjää hyvin.

Linkit aiempiin muovi-sarjan artikkeleihin:

PB 19.3.2018: “Kangaskassia pitää käyttää yli 7 000 kertaa ennen kuin se on muovikassia ekologisempi”

PB 21.3.2018: “Tutkimuksen mukaan merien muovijäte tulee kymmenestä suuresta joesta Aasiassa ja Afrikassa”

PB 24.3.2018: “Vihreiden kehuma muovin kierrätys on todellisuudessa tarkoittanut muovijätteen vientiä Kiinaan”

KL 26.3.2018

Yle 21.4.2017