Ollaan kaikki töissä perjantaina 18.9.

Puhalletaan yhteen hiileen ja nostetaan Suomi työnteolla! Me olemme töissä perjantaina 18.9. – ole sinäkin!

On oikeasti tosi sääli, että suunnitellut leikkaukset tuntuvat merkittävästi monien pienituloisten perheiden elämässä, mutta vaihtoehtoja ei enää juuri ole. Me puhuimme jo monta vuotta sitten, että taloutta korjaavat toimenpiteet pitäisi tehdä heti, eikä lykätä aina vaan tuonnemmaksi. Varoitimme, että jos aina vaan lykätään, lopulta jyrkänne tulee vastaan ja sitten ne leikkaukset vasta sattuvatkin.

No, nyt ollaan siinä tilanteessa. Jyrkänteeltä tipahdettiin jo roikkumaan pelkkien sormenpäiden varassa, ja kun hallitus yrittää kivuta takaisin partaalle, niin eikö siellä joku ay-jyrä roiku takinliepeessä ja sano, ettei saa nykiä niin kovasti.

Tähän asti ainoa lääke on ollut jatkuva verojen korottaminen ja yhä kiihtyvä syömälainan otto. Nyt ollaan jo siinä pisteessä, että verojen korottaminen ei enää kasvata verotuloja, vaan yliverotettu kansanosa siirtää sekä bisneksiään että itsensä pakoon tästä maasta. Hyvätuloiset ovat maksaneet laskua selkänahastaan jo pitkään, ja vaikka kateus on tietysti aina hyvä perisuomalainen ratkaisu, edes 100% veroaste yli 40 000 euroa tienaaville (niin kuin se muka olisi joku hyvä tulotaso) ei enää riitä kattamaan kuin pienen osan valtiontalouden vajeesta.

On toki totta, että 100% ei ole mikään raja veroasteelle, sillä kyllähän hyvätuloinen saa verojen maksuun lainaa pankista.

Piikkilanka-aita on myös yksi ratkaisu veropakolaisuuteen, mutta pidämme enemmän tästä hallituksen ajatuksesta tehdä Suomesta edes pikkaisen dynaamisempi ja työnteolle ystävällisempi maa.

Vastakkainasettelujen aika ei ole ohi, mutta saisi kyllä olla.

Viime kädessä nyt tehtävät toimet ovat paitsi kaikkien työntekijöiden, myös niiden liki 500 000 työttömän parhaaksi. Vain keventämällä työsopimuslainsäädäntöä ja keventämällä verokiiloja saamme luotua tähän maahan merkittävästi lisää työpaikkoja. Meidän on ymmärrettävä, että työtä ei voi hinnoitella kalliimmaksi kuin siitä työnantajalle syntyvä lisäarvo. Ylihintainen työ on sellaista työtä, joka jää tekemättä. Siitä ei synny kenellekään hyvinvointia.

Päivän Byrokraatti kannattaa hallituksen nyt aloittamia toimia ja ehdottaa lisäksi seuraavaa:

– Poistetaan työehtosopimusten yleissitovuus kokonaan. (Jos nyt kerran on jo ensimmäisten leikkausten vuoksi joka tapauksessa yleislakko, niin samallahan sitten tämänkin hoitaa pois alta.)

– Liberalisoidaan työsopimuslaki siten, että työsopimuksen päättämiselle ei enää tarvita syytä. Itse melko monen ihmisen työnantajana tiedän, että palkkaamiskynnys alenee huomattavasti, kun työnantajalla ei ole enää riskiä työntekijästä eroon pääsemisestä, jos syystä tai toisesta tämän työpanokselle ei ole enää tarvetta. Erityisesti ensimmäinen työntekijä on monelle yrittäjälle huima riski, jota ei useinkaan uskalleta ottaa.

– Ajatustavan korjaamiseksi, muutetaan työsopimuslain terminologiaa siten, että puhutaan työnmyyjästä ja työnostajasta, eikä työntekijästä ja työnantajasta. Ei työtä anneta, vaan siinä on kyseessä kauppa. Työnostaja haluaa ostaa jonkin palvelun, työn myyjä tarjoaa, että minäpä hoidan tuon homman.

– Poistetaan kaikki vanhemmuudesta ja eläkkeelle jäämisestä aiheutuvat velvoitteet työnostajayhtiöiltä. Tämä ratkaisee sekä nuorten naisten että yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työllistymisongelmat. Jälkimmäisiä varsinkaan isommat työnostajat eivät mielellään palkkaa, kun näille tulee kannettavaksi ns. viimeisen työnostajan velvoitteet työnmyyjän jäädessä eläkkeelle. Kummankaan ryhmän sosiaaliturvaan emme olisi tässä koskemassa – vain siirtämässä velvoitteet työnantajilta valtiolle. Uudistus on tärkeä ja se voitaisiin hyvin rahoittaa vaikka yleistä sosiaaliturvamaksua kohottamalla (vaikka muuten olemmekin kovasti kaikkien työntekoon liittyvien välillisten maksujen kohottamista vastaan).

Hyvää työpäivää kaikille perjantaina!

Ihmetellään yhdessä, miten SAK:laiset aikovat päästä suurmielenosoitukseensa, kun julkinen liikenne on lakossa! ;)