PAB: Ranskassa täyskäännös. Vasemmisto katoaa, oikeistoliberaaleille ehdoton enemmistö
Päivän Antibyrokraatti -palkinnon saa Ranskan kansa, joka näyttää kääntäneen poliittisen kompassinsa rajusti kohti oikeistoliberalismia. Tuore gallup ennustaa vastavalitun presidentin Emmanuel Macronin uudelle liberaalipuolueelle selvää enemmistöä Ranskan parlamenttiin.
Tuoreimman mielipidemittauksen mukaan liberaalipuolue eli viralliselta nimeltään La République en marche (“Tasavalta liikkeelle”) olisi saamassa parlamenttiin 385–415 paikkaa (vielä viimeviikkoisen ennusteen mukaan 310–330 paikkaa), kun 577-paikkaisessa parlamentissa ehdoton enemmistö syntyy jo 289 paikalla. Enemmistön turvin liberaalipuolue pystyisi viemään läpi ajamansa talousreformin joutumatta edes tekemään kompromisseja.
Varsin ällistyttävällä tavalla vasemmistopuolueet ovat häviämässä Ranskasta lähes kokonaan. Sosialistipuolue on saamassa vain 25–35 paikkaa (vuonna 2012 sosialistien lista 280 paikkaa), ja äärivasemmistolaisen La France Insoumise -puolueen (“Kapinallinen Ranska”) on tyytyminen 12-22 paikkaan.
Myös konservatiivinen oikeisto on menettämässä huomattavan määrän paikkoja. Vuoden 2012 vaaleissa Tasavaltalais- eli Republikaanipuolueen (Les Républicains) edeltäjä UMP ja sen liittolaiset saivat parlamenttiin 229 paikkaa. Nyt uusi mielipidemittaus ennustaa Republikaanipuolueelle 105–125 paikkaa. Vielä viime viikolla ennuste povasi tasavaltalaisille 140–160 paikkaa, joten juuri ennen vaaleja virta käy vielä kovasti vanhasta konservatiivipuolueesta liberaaleihin päin.
Liberaalipuolueen ehdokaslistasta pistää silmään, että 52 % ei ole ollut poliitikassa mukana aiemmin, ja ehdokkaiden keski-ikä on suhteellisen alhainen 46 vuotta. Macronin selkeänä päämääränä on ollut etsiä tuoreita kasvoja ja tehdä pesäeroa ammattipoliitikkoihin, jotka eivät ole koskaan tehneet mitään muuta työtä. Ehdokkaaksi ei kelvannut esimerkiksi entinen pääministeri Manuel Valls, sillä liberaalipuolue ei hyväksy listalleen veteraanipoliitikkoja, jotka ovat jo toimineet kansanedustajina kolmen edellisen vaalikauden ajan.
Ranskan politiikkaa erittäin tarkasti ja asiantuntevasti seuraava Verkkouutiset vertasi Macronin linjaa aiemmin Elina Lepomäkeen. Vaikka suomalainen media ihailee Macronin uudistuksia Ranskassa, lehti noteerasi, että Suomessa vastaavaa linjaa ajavaa poliitikko mustamaalattaisiin äärioikeistolaiseksi.
Joskus on helpompi nähdä kauas kuin lähelle. Suomalaiset ovat liikuttavan yksimielisiä siitä, kuinka Ranskan sosialistinen verojärjestelmä ja äärimmäisen jäykät työmarkkinat ovat lähes tappaneet Ranskan talouden, mutta omalla kohdallaan suomalaiset kuvittelevat samat seikat täysin järkeviksi suomalaisiksi erityispiirteiksi.
Onko Macron sitten yhtä hyvä kuin Lepomäki? Ainakin Ranskan vaaleissa hän oli talouspoliittisesti vasta toiseksi liberaalein ehdokas.
Korruptioskandaaliin kaatunut François Fillon (Rep.) haki ohjelmassaan 500 000 työpaikan vähennystä julkiselta sektorilta (Macron 120 000) ja 100 miljardin euron säästöjä julkiseen talouteen (Macron 60 mrd). Fillon oli myös valmis nostamaan eläkeiän 65 vuoteen (Macron 62 v. eli nykytilanne) ja viikottaiset työtunnit 39:een (Macron 35 h/vko eli nykytilanne).
Eri asia on tietysti sitten se, olisiko Fillon voinut saada ehdottamiaan asioita läpi. Jos Macronin uusi puolue todella saa enemmistön parlamentissa, hänellä on ainakin tekosyyt vähissä, jos luvattua muutosta ei synny.
Jos taas syntyy, Macronista tulee Ranskan Margaret Thatcher.
HS 6.6.2017
Saatat tykätä myös
Kirjoittaja
Katos kun on lepomäki fanboy ollut taas vauhdissa. Macron ei ole lähellekään yhtä oikealla kuin lepomäki, eikä heillä ole oikeastaan samanlaisia tavoitteitakaan, paitsi ehkä työmarkkinoiden avaaminen. Jos suomalaiseen puoluekenttään macronia ajaisi niin ehkä hän olisi kokoomuslainen (profiililtaan samanlainen kuin petteri orpo) tai sitten keskustalainen. Lepomäkeläiseksi häntä ei saa vaikka kuinka libertaarit yrittävätkin pestä suosittua poliitikkoa samanlaiseksi.
Mehän kirjoitimme: “Onko Macron sitten yhtä hyvä kuin Lepomäki? Ainakin Ranskan vaaleissa hän oli talouspoliittisesti vasta toiseksi liberaalein ehdokas.”
Rautalangasta väännettynä: kyllä Lepomäki on paljon puhdasoppisempi klassinen liberaali, ja Macron on korkeintaan oppipoika.
Thatcherhan on tunnettu siitä että se sai britannian talouden kukoistamaan?
Juuri niin kävi pitkän alamäen jälkeen. Hyvä lisäys Sinulta.
Ranskan tilanne tänä päivänä muistuttaa etäisesti sitä, mikä Britanniassa oli tilanne ennen Thatcheria. Britannian teollisuus oli taantunut, ja ylivahva ay-liike piti yhteiskuntaa panttivankinaan. Jatkuvilla lakoilla ja lakonuhilla ay-liike jatkoi etujen puristamista itselleen, vaikka sen seurauksena menetettiin valtava määrä työpaikkoja ja Britannia oli kurjistumisen kierteessä. Thatcher pisti kovan kovaa vastaan, murskasi ay-liikkeen lakonuhista välittämättä ja liberalisoi Britannian talouden juuri sillä hetkellä kivuliaalta tuntunein toimin. Työväenluokka toki vihasi rautarouvaa juuri sillä hetkellä, mutta Thatcher oli silti heidän pelastajansa. Lääkkeet toimivat ja Britannia harppasi valtavan nopeaan talouskasvuun, joka toi paljon työpaikkoja kaikkiin yhteiskuntaluokkiin. Myöhemmin Thatcheria on haukuttu siitä, että rikkaat rikastuivat vielä enemmän kuin köyhät – vaikka nämäkin vaurastuivat. Niin se menee aina. Vain kurjuutta voi jakaa tasaisesti.
Jos joskus saataisi Lepomäestä pääministeri niin olisi jotain toivoa Suomeenkin.