16
helmi
2017

PAB: Hallitus ymmärsi yrittäjää ja torppasi täyskelvottoman osinkoveroehdotuksen

Päivän Antibyrokraatti -palkinnon saavat pääministeri Sipilä (kesk) ja valtiovarainministeri Orpo (kok), jotka tyrmäsivät valtiovarainministeriön yritysverotusta pohtineen työryhmän mietinnön heti tuoreeltaan. Hyvä niin, sillä se on täysi susi.

 

Työryhmän keskeiset havainnot olivat, että Virossa hyvin toimivaa yritysveromallia ei tarvita Suomeen, ja että listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta olisi sen sijaan tiukennettava. Huojennetun osingon laskennassa käytettävää tuottoprosenttia pitäisi työryhmän mielestä alentaa nykyisestä 8 prosentista 4 prosenttiin, 150 000 euron huojennusrajasta luopua ja osingon veronalaista osuutta korottaa nykyisestä 25 prosentista 40 prosenttiin.

 

Verotyöryhmän ymmärrys pääoman tuottovaatimuksista ei paljon ylitä possun pohdintaa pohjantähdestä, mikäli ryhmän mielestä 4 prosenttia todella on sopiva riskipreemio riskittömän tuoton päälle. Esimerkiksi tällä hetkellä jopa planeetan suosituimmista sijoituskohteista – yhdysvaltalaisista pörssiyhtiöistä – laskettu osakemarkkinoiden riskipreemio lähentelee kuutta prosenttia.

 

Kukaan, tasan kukaan, ei sijoita Venäjän naapurissa sijaitseviin pk-yrityksiin, saati sitten start-upeihin tätä kolmanneksen pienemmällä 4 prosentin riskipreemiolla.

 

Tilastollinen tosiasia kun on, että start-upeista noin yhdeksän kymmenestä enemmän tai vähemmän epäonnistuu. Niihin rahansa pistävän sijoittajan pitää olla joko tavattoman altruistinen tai saada poikkeuksellisen hyvä tuotto portfolioonsa kuuluvista satunnaisista menestyjistä.

 

Työryhmä ihmetteli raportissaan myös sitä, että nykymallissa tilitoimistot laskevat yrittäjille valmiiksi kuinka paljon palkkaa ja osinkoa kannattaa nostaa. Toisinsanoen, auttavat yrittäjää optimoimaan verotuksensa. Mikä hurmaava yllätys. Ei pidä järkyttyä liikaa siitä tiedosta, että aivan varmasti tilitoimistot ja muut neuvonantajat tulevat jatkamaan laskentaa seuraavassakin mallissa – oli se sitten mikä tahansa. Se on heidän työtänsä.

 

Työryhmän raportissa on yritysverotukseen vaikuttavien EU-hankkeiden kohdalla mainittu myös heinäkuussa 2016 hyväksytyn direktiivin 2016/1164 mukainen maastapoistumisvero. Ehkä yksi tilitoimistojen neuvoista kuuluukin, että paetkaa kun vielä voitte.

 

Osinkojen verotuksen (kuten minkä tahansa verotuksen) yksinkertaistaminen on lähtökohtaisesti hyvä idea, mutta ei siten, että samalla pienennetään kannustimia sijoittaa riskipitoisiin hankkeisiin. Onneksi valtioneuvoston johdossa oli yrittäjä, joka ymmärsi tämän.

 

Osinkoverotusta pohtineen työryhmän puheenjohtajana toimi valtiovarainministeriön vero-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare ja ryhmän muut jäsenet olivat:
– Pauli K Mattila, OTT, dosentti
– Heikki Niskakangas, professori emeritus, Aalto-yliopisto
– Jaakko Ossa, finanssioikeuden professori, Turun yliopisto
– Timo Viherkenttä, OTT, toimitusjohtaja, Valtion eläkerahasto
– Tarja Järvinen, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö

 

P.S. Samaan aikaan Sveitsissä kansa on äänestänyt verouudistuksesta, joka olisi EU:n vaatimusten mukaisesti lakkauttanut Sveitsin aseman yhtiöveroparatiisina ja kieltänyt kansainvälisille yrityksille tarjotun erittäin edullisen verokohtelun. Sveitsi äänesti uudistuksen nurin 59 prosentin ääntenenemmistöllä – etupäässä juuri vasemmiston suosituksesta. Paikallinen SDP varoitti, että jos yhtiöveroa nostetaan, Sveitsi menettää huomattavan määrän sinne sijoittuneita yhtiöitä ja verokertymä vain alenee. Tämä taas olisi aiheuttanut paineita työn verotuksen ankaroittamiseen. Miksei meillä ole sveitsiläistä vasemmistoa?

 

Saatat tykätä myös

PB: Suomen velkaantuminen jatkuu kuin alkoholistin ryyppykierre
PB: Vasemmistopolitiikka häätää teollisuuden Suomesta
Intersektionaalinen feminismi
PB: Hallitus sählää, mutta yritykset on pelastettava tulevaisuutta varten

6 vastausta

  1. Markus-setä

    Huh helpotusta. Kyllä tällaista omat munat mankelissa olevaa riskiyrittäjää hiukan hikeennytti työryhmän suunnitelmat. Merkillepantavaa työryhmän kokoonpanossa on, että sehän koostuikin vain ja ainoastaan julkissektorin ns. Asiantuntijoista, joiden ansainnan suurin riskipreemio on olla tekemättä niin vakavaa virkarikosta ettei potkita pois. Se lienee mahdottomuus. Ja eläkeläisjäsenellä ei ole enää sitäkään huolta.

    Kylmäsi, kun katsoin suoran lähetyksen. Onneksi itsellä olisi ollut mahdollista lähteä karkuun tuota neronleimausta, mutta monilla tätä mahdollisuutta aivan helposti ei kenties ole, jos yritys tuotteineen ja palveluineen toimii vain härmässä.

  2. Ihmettelijä

    Päivänbyrokraatin sisältö menee aina vain ristiriitaisemmaksi. Toisinaan vapaata markkinataloutta puolustetaan henkeen ja vereen asti, mutta jos omiin(?) etuihin uhataan kajota alkaa parku. Voisitteko siis valaista moukkaa, että miksi juuri listaamattomien yritysten verovapaus on niin oleellista? Markkinatalous toimisi paremmin tilanteessa, jossa kaikilla yrityksillä on yhtenevä verotuskäytäntö, eikö vain? Miten keikkalääkäreiden tai lakimiesten listaamattomista yrityksistä nostamiin verottomiin osinkoihin tulisi suhtautua verrattuna terveyskeskuksen vakilääkärin palkkastaan maksamiin veroihin? Miksi emme voisi verottaaa tai olla verottamatta kaikkia yrityksiä samoin perustein? Ja toisaalta miksi eri tulolähteistä saatavat tulot pitää verottaa lähtökohtaisesti eri tavoin (pääomatulot, palkkatulot, osingot listaamattomista, listatuista)?

    1. Päivän Byrokraatti

      Verojärjestelmän tulisi olla täysin neutraali suhteessa omistusrakenteeseen tai siihen, käydäänkö yhtiön osakkeella julkisesti kauppaa. Verojärjestelmän yksinkertaistaminen ja läpinäkyvyyden lisääminen on keskeinen tavoite, mutta ei kuitenkaan siten, että muutokset tapahtuisivat yritystoimintaan liittyvän riskinoton kannustimia heikentävään suuntaan. Työryhmän ehdotus olisi vähentänyt yritystoimintaan sitoutuneen pääoman tuottoa, ja olisi siksi muodostanut negatiivisen kannustimen. Päinvastaiset muutokset ovat toivottuja.

      Lääkäreillä tai lakimiehillä ei ole verottomia osinkoja, eikä ole kellään muullakaan. Tulot ovat valitettavasti hyvin raskaasti verotettuja ja suunta pitäisi kiireesti saada alaspäin. Koko termi “verottomat osingot” on pahasti harhaanjohtava. Osakeyhtiö maksaa ensin voitoistaan 26 prosenttia veroa, jonka jälkeen se voi jakaa tuloverotonta osinkoa korkeintaan yhdeksän prosenttia yhtiöön sijoitetun pääoman (taseen loppusumman) määrästä. Jos tasetta ei ole kerrytetty, ei “verotonta” osinkoa voi nostaa lainkaan.

      Esimerkiksi, jos taseen loppusumma on 100 000 euroa (eli yrittäjä on jättänyt vuosien varrella tuon verran voittovaroja nostamatta), yrittäjä voi nostaa 9 000 euroa “verottomana” osinkona. Yhtiö on kuitenkin maksanut jo osingonmaksun perusteena olevasta tuloksesta 26 prosenttia veroa. Jos tulos olisi vaikkapa 50 000 euroa ja se jaettaisiin kokonaan osinkona, laskelma menisi seuraavasti:

      + tulos 50 000
      – vähennetään yhtiön tulovero 26% x 50 000 = 13 000
      = jaettavaa 37 000

      Olettaen, että taseen loppusumma on 100 000 euroa (tuolla tuloksella olevalle yhtiölle tosi kova summa), “verotonta” osinkoa olisi 9% siitä, eli 9 000 euroa.

      37 000 euron määräisestä osingosta “verollista” olisi siis 28 000. Jos yrittäjä ei ole nostanut yhtiöstään palkkaa, se verotettaneen ansiotulona, muutoin mahdollisesti pääomatulona. Oletetaan että palkkaa on saatu, ja tuo on pääomatuloa.

      Tällöin pääomatuloveron määräksi tulee 30% x 28 000 = 8 400.

      Efektiivisesti yrittäjä on siis maksanut veroja 13 000 + 8 400 = 21 400 euroa. 50 000 euron tuloksesta laskettuna efektiiviseksi veroprosentiksi tulee 42,8 %.

      Mitä olitkaan sanomassa verottomista osingoista?

      1. V

        Osakeyhtiö maksaa voitoistaan veroja 20 prosenttia eikä 26 prosenttia.

        Sekä verotonta osinkoa ei ole ollenkaan. Yrittäjä saa nostaa yrityksen matemaattisesta arvosta 8 prosenttia niin, että tästä summasta 1/4 on veronalaista tuloa ja 3/4 verovapaata eli käytännössä maksaa 7,5 prosentin veron tuosta osingosta.

  3. Ihmettelijä

    Oletetaan että olen työterveyslääkäri, saan palkkaa 100000 euroa / vuosi. Maksan tästä tulosta ansiotuloveroa 38000 euroa, käteen jää 62000 euroa. Jos olisin valinnut toisin ja työskennellyt omassa osakeyhtiössä “keikkalääkärinä” ja olisin kerryttänyt “henk.koht.” sijoitukseni yritykseeni, voisin nostaa kaiken työstä saamani korvauksen verottomana osinkona. Verorasite näin toimimalla on merkittävästi pienempi kuin palkollisena. Lähtökohtaisesti toimiessani keikkalääkärinä laskutukseni nykyiseltä työnantajalta olisi luokkaa 200000e/vuosi alv 0, jolloin työnantajan näkökulmasta “henkilöstökuluni” pysyy suunnilleen ennallaan. Vauhtiin päästyäsi osaat varmaan laskea minkä verran tuloja saan käteen keikkalääkärinä? Yrityksessäni on kertynyttä varallisuutta n. 1 miljoona. Kirjanpito ja muut kulut hukkuvat kohinaan, mutta voit ottaa ne huomioon sopivassa määrin jos haluat. Sovitaan että palkkaa en nosta (vaikka kannattaisi).

    1. V

      Jokaisesta eurosta jonka nostaa maksaa osingonsaaja vähintään 7,5 senttiä veroja.

      Eli käytännössä jos toimisit yrittäjänä ja tekisit ensimmäisenä vuonna tulosta tuon 100.000 euroa niin siitä yritys maksaisi heti alkuun 20 prosenttia veroja eli 20.000 euroa. Jäljelle jäävästä 80.000 eurosta voisit nostaa osinkoja 8 prosenttia kevennetyllä osinkoverotuksella eli 6.400 euroa, josta maksaisit veroja 480 euroa.

      Yhteensä veroja menisi maksuun siis 20.480 euroa ja käteen saisit 6.120 euroa.

      Tässä keskityin lähinnä veroihin enkä edes lähtenyt ottamaan mukaan muita kuluja niinkuin esimerkiksi YEL.

Kommentoi