22
helmi
2018

PB: Ranska määrää kansalaiset maksamaan ruoasta enemmän kuin tarvitsisi

Päivän Byrokraatti -palkinto myönnetään tänään Ranskaan, jossa hallitus on valmistelemassa lakia, joka kieltäisi myymästä ruokaa liian halvalla. Laki kirjaimellisesti asettaisi minimihinnat, joilla kaupat saisivat myydä, eikä näitä hintoja saisi alittaa.

 

Tarkemmin ottaen laki nostaisi elintarvikkeiden alimpia mahdollisia myyntihintoja kymmenellä prosentilla. Alin mahdollinen hinta, jolla kauppa voi Ranskassa myydä tuotteita, muodostuu perusostohinnasta, josta vähennetään kaupan itse saamia alennuksia. Lisäksi tähän hintaan lisätään kuljetuskustannukset kaupan varastotiloihin. Jo nyt Ranskassa on kiellettyä myydä elintarvikkeita tappiolla. Uusi laki myös kieltäisi kauppaketjuja myymästä elintarvikkeita yli 34 prosentin alennuksella. Lisäksi samalla on tarkoitus rajoittaa alennustuotteiden osuus 25 prosenttiin jonkin tuotteen volyymista.

 

Palkintokomiteassa uskotaan lakiehdotuksen olevan vahvoilla, sillä viljelijöiden lisäksi myös kaupan oletetaan kannattavan sitä.

 

Hintasääntelyllä on Ranskassa toki aiempaakin historiaa. Aiemmin hintasäännöstelyn piirissä on ollut patonki, jolle puolestaan määrättiin enimmäishinta. Tämä rajoitus kumottiin kuitenkin jo 1987. Patonki on silti edelleen Ranskassa kohtuuhintaista.

 

Kuten tavallista, sääntelyllä on hyvältä kuulostava tarkoitus: se pyrkii auttamaan viljelijöitä, jotka ovat mielestään kaupan kilpailutusten vuoksi joutuneet liian ahtaalle. Valitettavasti tällä hyvää tarkoittavalla lääkkeellä on myös sivuvaikutuksia, ja ne eivät näytä ollenkaan yhtä hyviltä.

 

Vaikka uusi laki rajoittaisi kaupan toiminnan vapautta, kaupan alalla ei silti ole syytä vastustaa lakia, sillä alennusten rajoittaminen kohottaa yleistä hintatasoa ja tietänee kauppiaille lisää tuottoa. Uusi laki ei julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sääntele tuottajahintoja, vaan ainoastaan kaupan ulosmyyntihintoja, joten vaikka hyötyä valuneekin myös tuottajaportaalle, korkeammalla hinnalla myyminen tietää parempaa katetta ennen kaikkea kaupalle. Ja mikä parasta, siitä voi rehellisesti syyttää hallitusta!

 

Näinpä lain saamapuolella ovat kaupan keskusliikkeet ja viljelijät, mutta mitalin kääntöpuolella korkeammille hinnoille löytyy myös maksaja: tavallinen ranskalainen.

 

Kuten kaikessa sääntelyssä, myös ruokakaupassa markkinoiden vapaaseen toimintaan puuttuminen nostaa hintoja. Ruoka on myös ns. välttämättömyystarvike, ja sen hinnan nousu laskee välittömästi kaikkien elintasoa. Eniten tämä vaikuttaa tietysti heikoimmassa asemassa oleviin, jotka käyttävät ruokaostoksiin suhteellisesti suurimman osan tuloistaan.

 

Esimerkiksi Yhdysvalloissa Walmart-ketjun on katsottu yksinään olevan eräs merkittävä tekijä siihen, että köyhimpien amerikkalaisten elintaso on vuosikymmenien ajan noussut. Ranskassa suunta olisi uuden lain myötä päinvastainen.

 

Myös Suomessa on esitetty vaatimuksia ruoan tuottajahintojen nostamiselle ja kritisoitu kaupan oletettua ylivaltaa. Ruotsissa maanviljelijät ovat vaatimisen sijaan ryhtyneet toimiin ja perustivat vuonna 2001 Lantmännen -konsernin, jonka kautta he myyvät tuotteitaan ja ostavat tarvitsemiaan tarvikkeita.

 

Lantmännen-konsernin liikevaihto onkin nykyään 3,2 miljardia euroa ja sillä on 13 000 työntekijää. Lantmännen osti taannoin myös suomalaisen leipävalmistajan Vaasan Oy:n.

 

Palkintokomitea suositteleekin niin Ranskalle kuin Suomellekin uimista markkinatalouden virrassa sen sijaan, että yrittäisivät turhaan padota sitä. Markkinatalous on parasta sosiaaliturvaa juuri siksi, että halvemmat hinnat auttavat yhtäläisesti kaikkia kansalaisia, mutta erityisesti kaikkein köyhimpiä.

 

Huom: Tämän artikkelin lukeminen on täten kielletty kansanedustaja Mikko Kärnältä (kesk). Ranskan uudistuksesta ei saa omaksua ideoita Suomeen.

 

 

Maaseudun Tulevaisuus 30.1.2018

 

Saatat tykätä myös

PB: Hallitus sählää, mutta yritykset on pelastettava tulevaisuutta varten
PB: Jonnet eivät muista, mitä sosialismi saa aikaan
PB: Suurituloisten veroale lisäisi Suomen verokertymää
PB testasi Ylen ”Selviätkö vuoden tukiviidakossa?” -pelin

1 vastaus

  1. Pena

    Miksi kukaan maajussi kannattaisi tätä? kun vielä tiedetään että jussille ei juuri ole mahdollisuuksia vaikuttaa esim. viljan tuottajahintaan ja kauppa ottaa suurimman katteen tuotteista.

    Mikäli oltaisiin määrätty jokin minimi tuottajahinta jonka alle ei hinta tipu niin se saattaisi olla kannatettavaa mutta sekin olisi arveluttavaa.

Kommentoi